Suomen Hammaslääkäriseura

 

Antikolinerginen kuorma näkyy ja tuntuu ikäihmisen suussa

( 05.12.2017 )

Ikäihmisillä tärkeimmät kuivan suun aiheuttajat ovat lääkkeet, erityisesti antikolinergiset lääkkeet. Antikolinergisiin lääkkeisiin kuuluu moniin eri tarkoituksiin käytettäviä valmisteita, kuten inkontinenssilääkkeitä, lihasrelaksantteja, masennuslääkkeitä ja antihistamiineja.

Antikolinergisten lääkkeiden suuta kuivattava vaikutus on osoitettu tieteellisesti, mutta on olemassa vain niukasti tietoa siitä, millainen merkitys on kumulatiivisella altistuksella näille lääkkeille, jos sitä mitataan sekä syljenerityksen määrällä että kserostomian esiintyvyydellä.

Gerodontology-lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa selvitettiinkin, onko antikolinerginen lääkekuorma yhteydessä kserostomiaan ja syljeneritykseen ikäihmisillä. Tutkimusjoukko koostui 152:sta yli 75-vuotiaasta kuopiolaisesta ikäihmisestä (miehiä 47, naisia 107), jotka osallistuivat vuosina 2003–7 toteutettuun Hyvän hoidon strategia (HHS) -tutkimukseen. Kaikki osallistujat olivat hampaallisia ja tupakoimattomia.

Tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja kliinisten tutkimusten avulla, ja osallistujien lääkitys – sekä reseptilääkkeet että reseptivapaat lääkkeet – selvitettiin. Antikolinerginen kuorma määritettiin käyttämällä Anticholinergic Drug Scale (ADS) -mittaria. Tämä mittari luokittelee yhteensä 117 eri lääkeainetta neljään eri kategoriaan niiden antikolinergisen vaikutuksen perusteella, ja se huomioi myös lääkkeen annostuksen.

Reilulla puolella (77 kpl) tutkittavista ei ollut antikolinergistä kuormaa lainkaan; 35 %:lla (53 kpl) oli kohtalainen kuorma (ADS 1–2) ja 14 %:lla (22) korkea kuorma (ADS > 3). Ne, joilla oli korkea antikolinerginen kuorma, olivat keskimääräistä vanhempia, vähemmän koulutettuja ja useammin diabeetikkoja, ja heillä oli enemmän komorbiditeettia sekä rauhoittavia lääkityksiä.

Tutkittavan stimuloitu ja stimuloimaton syljeneritys katsottiin joko normaaliksi tai matalaksi. Stimuloidun syljen eritystä pidettiin matalana, jos se oli alle 1,0 ml/min. Stimuloimattoman syljen eritys katsottiin matalaksi, jos se oli alle 0,1 ml/min. Kserostomian esiintyminen määritettiin kysymällä: ”Kuinka usein suusi tuntuu kuivalta?” Vastausvaihtoehtoja oli kaksi: "Ei koskaan/satunnaisesti" tai "Usein".

Ne tutkittavat, joilla oli korkea antikolinerginen kuorma (ADS > 3), kärsivät todennäköisemmin kserostomiasta (riskisuhde 3,17) ja matalasta ei-stimuloidun syljen erityksestä (riskisuhde 2,31) kuin ne, joilla ei ollut antikolinergistä kuormaa. Myös stimuloidun syljen eritys oli heikompaa, mutta ei samassa määrin (riskisuhde 1,5). Myös osallistujilla, joilla oli kohtalainen antikolinerginen kuorma (ADS 1–2), oli suurempi kserostomian riski kuin niillä, joilla ei ollut antikolinergistä kuormaa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tilastoanalyyseissä otettiin huomioon ikäihmisen lääkitysten kokonaismäärä sekä antihypertensiiviset ja rauhoittavat lääkkeet, joiden on myös todettu voivan aiheuttaa suun kuivumista. Nämä tekijät kuitenkin aiheuttivat riskiarvioissa vain lieviä muutoksia.

Tutkijat toteavatkin, että antikolinerginen kokonaiskuorma näyttää olevan itsenäinen kuivan suun riskitekijä, ja tämä tulisi ottaa huomioon, kun ikäihmisille määrätään antikolinergisiä lääkkeitä. 

Laura Kimari/Hammaslääkärilehti 13/2017

Lähde: Tiisanoja A, Syrjälä A-M, Komulainen K, Lampela P, Hartikainen S, Taipale H. ym. Anticholinergic burden and dry mouth among Finnish, community-dwelling older adults. Gerodontology 2017. Julkaistu verkossa 21.9.2017.