Kyselytutkimukseen touko-heinäkuussa 2020 vastanneista Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon työntekijöistä kahdella kolmasosalla työ muuttui poikkeusaikana. Ne, joilla työ muuttui eniten, raportoivat ahdistuneisuutta enemmän kuin muut.
6.5.2022Toistaiseksi yhtäkään COVID-19-tautia sairastavien potilaiden suuoireista ei ole onnistuttu virologista diagnostiikkaa käyttäen varmistamaan viruksen aiheuttamiksi. Huonon suunterveyden, varsinkin parodontiitin, on arveltu pahentavan koronavirustautia.
8.4.2022Useassa Pohjoismaassa on merkkejä siitä, ettei parodontologisen hoidon tarpeeseen ole vastattu riittävästi.
8.4.2022Tupakkatuotteiden vaikutus parodontaaliterveyteen ja parodontologisen hoidon tuloksiin 8.4.2022 klo 04:30 Tässä pohjoismaisen teemanumeron katsauksessa tarkastelun kohteena ovat tupakoinnin ja parodontiitin […]
8.4.2022Artikkelissa käydään läpi olemassa olevaa näyttöä parodontiumin tulehdukseen yhdistettyjen proteiinien kliinisestä käytöstä biomarkkereina. Lisäksi käsitellään molekyylimarkkereita, joihin parodontiitin hoito voi kohdistua.
11.3.2022Peri-implantiitin ei-kirurgisessa hoidossa on tärkeintä varmistaa pääsy implantin pintaan. Kirurgisen hoidon ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa kontaminoituneen implanttipinnan huolellinen puhdistus biofilmeistä.
11.3.2022Artikkelissa kuvataan terveen peri-implanttialueen, peri-implanttimukosiitin ja peri-implantiitin tärkeimmät tunnuspiirteet. Lisäksi kerrotaan mm., miten uutta luokitusta voi käyttää kliinisessä työssä.
11.3.2022Artikkelissa käydään läpi EFP:n vaiheen I–III parodontiittia koskevan hoitosuosituksen parodontaalikirurgiaa käsittelevä osuus. Suositus vastaa pitkälti pohjoismaisia suosituksia.
18.2.2022EFP:n näyttöön perustuva kliininen suositus parodontiitin hoidon tueksi auttaa kliinikkoa vaiheen I–III parodontiittiin liittyvien hoitopäätösten tekemisessä,
18.2.2022Artikkelissa kerrotaan, miten parodontiitin uusi luokitus otetaan käyttöön kliinisessä työssä. Uutta vaihe- ja riskiluokitusta havainnollistetaan esimerkkitapausten avulla.
18.2.2022Yli kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta ilmoitti, että vastaanotolla on intraoraaliskanneri tai sellaista ollaan hankkimassa. Neljännes vastaajista raportoi tekevänsä kalvo-oikomishoitoja.
28.1.2022Katsausartikkelissa kuvataan suun limakalvoja peittävän limakalvopellikkelin koostumusta ja kiinnittymistä epiteelisoluihin. Lisäksi pohditaan sen merkitystä suunterveydelle.
3.1.2022COVID-19 ja suun limakalvomuutokset 10.12.2021 klo 07:00 Artikkelissa kootaan kirjallisuudessa raportoituja COVID-19-taudin yhteydessä todettuja suun limakalvomuutoksia ja esitetään etäkonsultoinnin avulla […]
10.12.2021Neljän vuoden hammaslääkärikoulutuksen opintojen koettiin antaneen hyvät valmiudet kandikesään, joka lisäsi ammatillista itsevarmuutta.
19.11.2021Jalkapalloharjoituksen aikana syljen eritysnopeudet pienenivät kaikilla ja pH-arvot suurenivat osalla tutkituista. Eroosiota esiintyi kaikilla. Fyysisesti aktiivisilla nuorilla on suuri riski eroosiovaurioiden syntymiseen, erityisesti jos he käyttävät happamia virvoitus- ja urheilujuomia.
19.11.2021Kyselytutkimuksen perusteella ketjuuntumisella on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Ketjuuntuminen oli yhtenäistänyt hoitokäytäntöjä ja mahdollistanut moniammatillisemman hoidon. Toisaalta moni vastaajista koki ketjuuntumisen lisänneen työhön kohdistuvaa taloudellista ohjausta ja kaventaneen kliinistä autonomiaa.
29.10.2021Eosinofiilinen haavauma lapsen limakalvoilla 29.10.2021 klo 07:00 Tapausselostuksesa kuvataan 7-vuotiaalla tytöllä molemmin puolin alaleuan huulipoimuissa olleiden laajojen persistoivien, kliinisesti granulomatoottisten […]
29.10.2021Tutkimuksen perusteella aMMP-8-entsyymitesti vaikuttaa hyödylliseltä lisätyökalulta peri-implantiitin ehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa.
11.10.2021Lasten ja nuorten suun terveystarkastukset Suomessa 8.10.2021 klo 11:00 Tutkimuksessa selvitettiin, miten lakisääteiset lasten ja nuorten suun terveystarkastukset toteutuvat Suomessa. […]
11.10.2021Tutkimuksessa arvioitiin uutta korvausmallia, jota käytettiin vuosina 2017–2019 Keski-Uudellamaalla toteutetussa suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeilussa. Korvausmallissa yhdistyivät kapitaatiokorvaus (50 %), toimenpidekorvaus (40 %) ja kannustinkorvaus (10 %). Keskeisin löydös oli, että potilaille tehdyt toimenpiteet lisääntyivät heti heidän listauduttuaan kokeiluun.
17.9.2021Tutkimuksen mukaan uniapneakiskohoidon käytännön opettaminen soveltuu hyvin hammaslääketieteen peruskoulutukseen.
17.9.2021CFM-potilailla yleisimpiä kasvojen alueen poikkeavuuksia olivat tutkimuksen mukaan erilaiset korvien poikkeamat ja kasvojen epäsymmetria. Suun alueella tavallisimpia CFM:aan liittyviä epämuodostumia olivat halkiot, joita esiintyi enemmän naisilla kuin miehillä.
27.8.2021Valokuvaus oikomishoidon seulonnan apuna Vantaalla 27.8.2021 klo 10:00 Tutkimuksessa verrattiin perinteistä kliinistä oikomishoidon seulontamenetelmää uuteen seulontamenetelmään, jossa hyödynnetään potilaasta otettuja […]
27.8.2021Vertaisarvioitavien tiedeartikkelien kirjoitusohjeet
3.8.2021Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa. Näistä järjestelmistä on vuosien varrella muodostunut erilaisten tukimuotojen tilkkutäkki. Järjestelmiä ollaan parhaillaan uudistamassa tai niitä on jo uudistettu vaihtelevassa määrin.
18.6.2021Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia, eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa kuten muut lapset. Huono-osaisten alueiden lapsille räätälöityjen suunterveysinterventioiden järjestelmällinen dokumentointi ja analysointi vaatii moniammatillista tutkimusotetta ja hammashoitoloiden osallistumista.
18.6.2021Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Pohjoismaissa terveydenhuollon opetus on yleisesti ottaen eurooppalaisella tasolla, joskaan ei kaikkien opetusteemojen osalta. Maiden ja oppilaitosten välillä esiintyy suurta vaihtelua.
18.6.2021Hammaspuutosten ja TMD-kivun yhteiskunnalliset vaikutukset 18.6.2021 klo 12:15 Hammaspuutoksiin liittyvä eriarvoisuus on suuri haaste; sosiaalisesti heikossa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa […]
18.6.2021Tässä katsauksessa esitetään tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen. Lisäksi kysytään, asettavatko eri väestöryhmien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset piirteet tai yksilölliset suunterveyteen liittyvät näkökulmat uusia, aiemmasta poikkeavia vaatimuksia pohjoismaisille suun terveydenhuoltojärjestelmille.
28.5.2021Esimerkiksi hammaslääkäripelko, sosioekonomiset tekijät, saatavuusongelmat sekä hoidon kustannukset näyttävät vaikuttavan siihen, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat eivät käy vuosittain hammashoidossa. Tietyt väestöryhmät, erityisesti ikäihmiset ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevat, eivät hyödy täysimääräisesti nykyisistä suun terveydenhuoltojärjestelmistä.
28.5.2021Heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien suunterveyden tiedetään olevan yleisesti ottaen huono ja heidän ulottuvillaan olevien suun terveyspalvelujen riittämättömät. Siksi tarvittaisiin juuri näille ryhmille räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia.
28.5.2021Pohjoismaissa tarvittaisiin aiempaa tarkempaa, vertailukelpoisiin aineistoihin perustuvaa tietoa suunterveyteen liittyvästä sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Tieto voisi auttaa päättäjiä ja poliitikkoja suunnittelemaan, miten ja minne suun terveydenhuollon resursseja tulisi jatkossa kohdentaa.
30.4.2021Tavallinen olettamus on, että hammashoidon korvaukset vähentävät eroja palvelujen käytössä. Norjalaisessa tutkimuksessa todettiin, että todellisuudessa toimenpidekohtaiseen hinnoitteluun perustuvat korvaukset suosivat pitkälle koulutettua väestöä.
30.4.2021Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden taustalta löytyy rakenteellisia, psykososiaalisia ja poliittisia tekijöitä. Välittävistä tekijöistä tärkeitä ovat elintavat ja riskikäyttäytyminen. Epäoikeudenmukaisia terveys-
eroja voidaan vähentää oikeanlaisilla poliittis-hallinnollisilla toimilla. Valtiot voivat hyödyntää tässä työssä WHO:n määrittelemiä kansanterveysstrategioita.
TMD-oireet ja päänsärky sekä lievät distressioireet ovat opiskelijoilla yleisiä. Distressioireet näyttävät liittyvän TMD-kipuoireisiin, joten niiden huomioimisesta voi olla apua TMD-kivun hoidossa, erityisesti jos ne ovat jo seulonnan perusteella kohtalaisia tai vaikeita.
9.4.2021Erosiivisen kulumisen diagnosointi ja hoito Suomessa 12.3.2021 klo 11:00 Tutkimuksella kartoitettiin, millaisia kokemuksia suomalaisilla hammaslääkäreillä on eroosiovaurioista ja miten he […]
12.3.2021Puutteet parodontaalisairauksien hoidon toteutuksessa edellyttävät muutosta asennoitumisessa parodontologisiin hoitoihin.
5.3.2021Kirjallisuuden perusteella suurin osa maitohampaiston kehityksellisistä kiillehäiriöistä saa alkunsa syntymän aikoihin. Ennenaikaisen synnytyksen hoitoon käytetyt lääkeaineet saattavat häiritä kiilteen kehitystä.
29.1.2021Nuorten tupakkatuotteiden käyttö oli harvinaista, mutta tupakka- ja nuuskakokeilut tavallisia, etenkin maaseudulla.
28.1.2021Suuhygienistiopiskelijoiden kliininen osaaminen näyttää olevan hyvää ja potilaan motivaation tukeminen onnistunutta.
11.12.2020Oikomishoidon seulontakäytänteet vaihtelevat kunnittain. Tehokkaalla työnjaolla pystytään kompensoimaan riittämättömiä resursseja.
10.12.2020Surgery First Approach -hoitovaihtoehdon kestoa voidaan lyhentää ja potilastyytyväisyyttä parantaa huolellisella potilasvalinnalla.
10.12.2020Palvelusetelin käyttöä voidaan edistää kehittämällä ja kohdentamalla asiakasohjausta sekä kohdentamalla palvelusetelit oikein.
9.10.2020Tiivistelmä karieksen hallinnan päivitetystä Käypä hoito -suosituksesta.
9.10.2020Koettu suunterveys oli ulkomaalaistaustaisilla heikompi kuin saman ikäisellä väestöllä keskimäärin, ja he kävivät harvemmin suun tutkimuksissa.
23.9.2020Opiskeluterveydenhuollon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti miesopiskelijoiden harjaustottumuksiin ja naisopiskelijoiden makeisten käyttöön.
8.9.2020Useimmilla potilailla on jossakin vaiheessa elämäänsä kasvoissaan tulehduksellisia ihomuutoksia. Useimmat näistä muutoksista voidaan diagnosoida kliinisesti. Hammaslääkärin on hyvä tunnistaa tavallisimmat kasvojen alueen tulehdukselliset ihomuutokset, jotta hän voi tarvittaessa lähettää potilaan yleislääkärille tai ihotautilääkärille jatkotutkimuksia ja hoitoa varten.
26.6.2020Suurimmalla osalla aktiivisesti kestävyysurheilua harrastavista ruokailu- ja juomatottumukset näyttivät olevan suunterveyden kannalta kunnossa.
26.6.2020Tutkimuksessa selvitettiin odontogeenisen keratokystan esiintyvyyttä, hoitoa ja uusiutuvuutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 2005–2015. Tutkijat totesivat, että odontogeenisen keratokystan kliinistä ja radiologista seurantaa olisi hyvä jatkaa perusterveydenhuollossa suun ja hampaiston tarkastusten yhteydessä vielä senkin jälkeen, kun 5 vuotta kestävä seuranta erikoissairaanhoidossa on päättynyt.
26.6.2020Juurihoidon Käypä hoito -suosituksessa esitelty juurihoidon vaativuuden arviointilomake (JH-VA) soveltuu nykymuodossaan heikosti hammaslääketieteen perusopetukseen. Yleensä opiskelijat arvioivat hoidot helpommiksi kuin ne todella olivat, kun vaativuutta mitattiin juurihoidon vaativuuden arviointilomakkeella.
11.6.2020Tutkimuksessa selvitettiin koiran läsnäolon vaikutusta potilaiden itseraportoituun hammashoitopelkoon hammashoitotilanteessa. Potilaat, joita koiran läsnäolo rauhoitti, raportoivat sen vähentäneen myös pelkoa ennen hoitotilannetta ja sen jälkeen. Koiran läsnäolo saattaakin helpottaa ja nopeuttaa joidenkin pelkäävien potilaiden hammashoitoa.
11.6.2020Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oikomishoidon käytäntöjä sekä toteutumista KYSin erityisvastuualueella vuonna 2017. Erot hoitoonpääsyssä ovat edelleen suuret, ja oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä on pulaa.
30.4.2020Keskeisimpiä viisaudenhampaisiin liittyviä ongelmia ovat viisaudenhampaan osittainen puhkeaminen ja siihen liittyvät tulehdukset.
30.4.2020Yleisimmin TMD-potilaita hoidettiin informoimalla ja valmistamalla heille purentakisko. Suurimmalla osalla potilaista hoitovaste oli hyvä.
3.4.2020Opiskelijat kaipaavat lisää tietoa pullotettujen vesijuomien vaikutuksista hammasterveyteen.
3.4.2020Suun kroonisilla infektioilla on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Sydän- ja verisuonitautien riskiin voidaan vaikuttaa parodontologisella hoidolla.
13.3.2020Suun mikrobisto voi näytön perusteella vaikuttaa yleisterveyteen, ja sen dysbioosi on yhdistetty tiettyihin yleissairauksiin.
13.3.2020Artikkelissa valaistaan teoreettisesti niitä mekanismeja, joilla endodonttiset tulehdukset saattavat vaikuttaa kardiovaskulaarisiin sairauksiin ja diabetekseen. Sen jälkeen käydään läpi kliinisten tutkimusten tuloksia.
13.3.2020Artikkeli käsittelee suuinfektioita ja niiden suhteita muihin sairauksiin aatehistoriallisesta, tieteellisestä, eettisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta.
13.3.2020Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään suunterveyteen, joka on tärkeä lapsen kasvun, kehityksen ja yleisen terveyden kannalta.
9.3.2020Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että parodontiitti on tavallista yleisempää nivelreumapotilailla. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia.
9.3.2020Tutkimuksissa on löytynyt korkealaatuista näyttöä parodontiitin ja tyypin 2 diabeteksen välisestä yhteydestä.
6.3.2020Leukaluunekroosi on hankala sairaus, jonka ennaltaehkäisemisessä ja varhaisessa diagnosoinnissa hammaslääkäri on avainasemassa.
13.2.2020Käypä hoito -suositusten käyttöön liittyvän kyselyn vastaajista 98 % piti suosituksia hyödyllisinä kliinisen potilastyön kannalta.
13.2.2020Kyselytutkimuksen perusteella sosiaalinen tuki vahvisti nuorten hammaslääkäreiden ammattitaitoa ja edisti sopeutumista työelämään.
12.1.2020Tutkimuksessa selvitettiin YTHS:n asiakkaina olevien opiskelijoiden näkemyksiä ja toiveita suun terveydenhuollon palveluista tulevaisuudessa.
15.12.2019Synnynnäisten kehityshäiriöiden aiheuttamat oikomishoitoa vaativat leukojen alueen ongelmat edellyttävät moniammatillista osaamista ja tiimityöskentelyä.
25.11.2019Systeemisen antibioottilääkityksen hyöty ja pitkäaikaisteho parodontaali-infektioiden hoidossa ovat kyseenalaiset.
4.11.2019Bakteeri-infektioiden hoidossa kemomekaaninen hoito on yleensä tehokkaampaa kuin paikallisantibioottien käyttö.
4.11.2019Yksi tavoite resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisemiseksi on tartunnantorjunnan parantaminen tehokkailla hygieniatoimenpiteillä.
3.11.2019Mikrobiologinen diagnostiikka ei ole rutiininomaisesti tarpeen, mutta siitä voi olla hyötyä komplisoituneissa infektioissa sekä erotusdiagnostiikassa.
16.10.2019Antibioottiprofylaksi on todennäköisesti se antibioottien käyttöalue, jossa tieteellinen tiedonvaje on suurin.
13.10.2019Potilaiden tulee ymmärtää, että ulkomailla tehtyihin hoitoihin voi liittyä lisääntynyt riski saada antibiooteille resistentin bakteerin aiheuttama infektio.
26.9.2019Antibioottiresistenssi lisääntyy voimakkaasti, mutta maailmanlaajuisesti katsoen tilanne on Pohjoismaissa toistaiseksi erittäin hyvä.
25.9.2019Antibioottien käytöllä on suora yhteys resistenssin kehittymiseen ja resistenttien bakteerien valikoitumiseen. Antibiootteja on siksi käytettävä harkiten.
25.9.2019Paikallista hammasperäistä infektiota hoidetaan ensisijaisesti juurihoidolla, poistolla ja paiseen avauksella. Antibiootteja tarvitaan lisänä etenevän infektion hoidossa.
23.9.2019Kehittämistä vaativia osa-alueita ovat erityisesti ohjauskäytäntöjen tuntemus, ohjauksen tavoitteellisuus, arviointi ja ohjaajan motivaatio.
1.8.2019Dysplasian vakavuusasteella näyttää olevan merkitystä muutosalueen pahanlaatuistumisen riskin ja täten myös sen seurantatiheyden kannalta.
1.8.2019Ilmoitusten perusteella luukorvikkeita tai muita luun määrää lisääviä menetelmiä käytettiin lähes neljäsosassa hammasimplanttien leikkauksista.
29.5.2019Kognitiivinen käyttäytymisterapia lievittää voimakasta hammashoitopelkoa välittömästi sekä muuttaa välttämiskäyttäytymistä pitkällä tähtäimellä.
7.5.2019Yleisimpiä oikomishoitoon yhdistettyjä haittavaikutuksia ovat juuriresorptiot ja kiilteeseen syntyvät valkolaikut sekä kiinnityskudosmuutokset ja epämukavuus. Omahoidon ohjeistus on tärkeää.
2.5.2019Säilytysnesteenä A12t esikäsittelyn jälkeen esti tehokkaimmin juuri-kanavan ja kokonaisen hampaan bakteerikasvua.
2.5.2019Artikkelissa kiinnitetään huomiota aineenvaihduntasairauksien ruokavaliohoidon potilaan suunterveydelle aiheuttamiin riskeihin.
13.3.2019Hampaiden kehityshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidossa pyritään kestäviin ja luonnollisiin restauraatioihin mahdollisimman vähän kajoavalla tekniikalla.
26.2.2019Artikkeli käsittelee näyttöä, jota on saatu erilaisilla keraamisilla hammashoitomateriaaleilla tehdyistä hoidoista, sekä yleisimpiä epäonnistumisia näissä hoidoissa.
24.2.2019Kiinteä proteettinen hoito keraamisilla kruunuilla on mahdollista ja suositeltavaa nuorille amelogenesis imperfecta -potilaille jo murrosiässä.
22.2.2019Esteettisestä näkökulmasta katsoen posliinit ovat parhaiten luonnonhammasta jäljittelevä biomateriaali. Suuri lasipitoisuus kuitenkin myös heikentää materiaalin lujuutta ja sitkeyttä ja ohjaa siten sen käyttöaiheita.
8.2.2019Posliini ja lasikeraamit tulee sidostaa hampaisiin rakenteiden vahvistamiseksi. Kun kliinisessä tilanteessa valitaan kiinnityssementtiä keraamisten restauraatioiden sidostamiseksi hampaan kovakudokseen, on tärkeää ottaa huomioon esteettiset ominaisuudet, värin pysyvyys, käsittelyn helppous ja sementin käsittelyajat.
8.2.2019Zirkonia on kestävä hammaskeraamimateriaali, jonka bioyhteensopivuus on poikkeuksellisen hyvä, ja se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi suuontelossa. Artikkelissa tarkastellaan eri zirkoniamateriaalien ominaisuuksia ja joitakin niiden kliinisiä käyttöaiheita.
8.2.2019Keraamiset materiaalit ja niiden erilaiset käyttösovellukset ovat olennainen osa nykyaikaista korjaavaa ja proteettista hammashoitoa.
6.2.2019Kirjallisuuskatsauksessa esitellään tämänhetkistä tietoa ja kokemuksia pietsokirurgian toimintaperiaatteista sekä käyttökohteista suu- ja leukakirurgiassa.
29.11.2018Suun alueen ongelmat jäävät usein huomiotta EDS:ää sairastavan hoidossa. Tietoutta EDS-potilaiden suunterveydestä tarvittaisiinkin lisää.
2.11.2018Lasten leukemiaan sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 lasta. Leukemiahoidoista johtuvien hampaiden kehityshäiriöiden yhteydessä purennan hoidossa tarvitaan lähes aina ortodontiaa ja protetiikkaa. Leukemian lapsena sairastaneille tulee tarjota tihennetyt suunterveyden tarkastusvälit ja riittävä radiologinen seuranta erikoissairaanhoidossa.
18.10.2018Valkolaikut ovat yleinen ongelma kiinteäkojehoidossa olevilla potilailla. Tulevaisuudessa nanoteknologiasta saattaa olla hyötyä valkolaikkujen ehkäisyssä.
18.9.2018Runsas yrttiteen käyttö voi lisätä eroosioriskiä. Teen sisältämä fluoridi voi myös lisätä hammasfluoroosia ja liiallista fluoridinsaantia.
13.9.2018Käypä hoito: Hampaan paikkaushoito 25.6.2018 klo 11:30 Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden […]
25.6.2018Kyselytutkimuksen perusteella vain yksi kymmenestä hammaslääkäristä koki, että peruskoulutuksessa saadut tiedot laboratoriolääketieteestä ovat riittävät. Labotratoriolääketieteen opetusta hammaslääkärien peruskoulutuksessa tulisikin lisätä, ja valmistuneille hammaslääkäreille tarvittaisiin lisäkoulutusta aiheesta.
30.5.2018Kyselytutkimuksen perusteella virallisella makeanmyyntisuosituksella on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia makeiden tuotteiden myyntiin kouluissa. Tarvitaan kuitenkin järeämpiä keinoja, kuten lainsäädäntö, jotta makean myynti kouluissa loppuisi kokonaan.
30.5.2018Kiireettömässä hammashoidossa kustannusarvio on olennainen osa hoitoa. Opetushammashoitolassa hoidetuille potilaille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kustannusarvion ylittyminen alle 100 prosentilla ei vaikuttanut potilastyytyväisyyteen; sen sijaan tätä suurempi poikkeama kustannusarviosta näyttää heikentävän potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.
4.5.2018Noin kymmenesosalla potilaista suun punajäkälään liittyi sieni-infektio. Punajäkäläpotilaita hoidettaessa sieni-infektion mahdollisuus tulee ottaa huomioon etenkin, jos punajäkälään liittyy limakalvojen punoitusta, haavautumista sekä oireilua.
25.4.2018KYS:in alueella hammaslääkärivaje, oikomishoidon erikoishammaslääkärien vähäinen määrä sekä eläköityminen vaarantavat oikomishoitopalvelujen laatua ja saatavuutta. Palvelujen tuottajien olisi hyvä tiedostaa tilanne ja pyrkiä edistämään hammaslääkärien erikoistumiskoulutusta.
24.4.2018Oikomishoito pitäisi kohdentaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja jotka siitä eniten hyötyvät. Helppokäyttöinen suunterveyteen liittyvää elämänlaatua selvittävä mittari auttaisi kartoittamaan potilaan ja vanhempien tuntemuksia. Potilaita ja vanhempia tulisi myös nykyistä paremmin informoida hoitoon liittyvistä hyödyistä ja riskeistä.
24.4.2018Peruskoulutettujen hammaslääkärien osallistuminen oikomishoitoon KYS:n alueella 6.4.2018 klo 16:00 Oikomishoidon järjestäminen osana terveyskeskusten hammashuoltoa vakiintui Suomessa vuonna 1980. Vaikka hampaiston […]
6.4.2018Artikkeliin on koottu kattava luettelo lääkkeistä, joilla on dokumentoitua vaikutusta sylkirauhasten toimintaan tai syljeneritykseen. Siitä saattaa olla hyötyä arvioitaessa potilaita, jotka valittavat suun kuivuutta lääkkeiden käytön yhteydessä. Luettelon avulla voidaan myös ennakoida haittavaikutuksia sekä harkita vaihtoehtoisia lääkehoitoja.
8.3.2018Dens invaginatus on kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin laajan kirjon eriasteisia morfologisia poikkeavuuksia useimmiten lateraaliseen yläinkisiiviin. Artikkelissa käydään läpi dens invaginatuksen kliiniset piirteet ja hoitovaihtoehdot sekä esitellään kaksi potilastapausta.
16.2.2018Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana, ja yhä useampi hammaslääkäri kohtaa orofakiaalista granulomatoosia (OFG) tai Crohnin tautia sairastavan lapsipotilaan. Artikkelissa kuvataan lasten ja nuorten OFG:n ja Crohnin taudin suumuutosten diagnostiikkaa ja hoitoa.
16.2.2018Tutkimuksessa havaittiin, että juurihoitoja yksityissektorilla saaneiden potilaiden määrä väheni selvästi 10 vuoden aikana. Väheneminen saattaa heijastaa aikuisväestön suunterveyden paranemista, mutta voi olla myös, että yhä suurempi osa potilaista on siirtynyt terveyskeskushoitoon tai terveyskeskuksen antamien palvelusetelien käyttäjiksi.
16.2.2018Hammaslääkärien työn imua tarkastelevassa tutkimuksessa todettiin, että hammaslääkärien joukosta voidaan erottaa ryhmiä, joissa työn imun taso ja kehitys ovat erilaiset, Työn imun erilaisten kehityspolkujen tunnistaminen on tärkeää, jotta saadaan tarkempaa tietoa hyvinvoinnin kehitykseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.
15.2.2018Tutkimuksessa verrattiin juurihoitojaksojen kestoa ja kustannuksia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ero julkisen palvelun tuotantokustannuksen ja yksityisen palvelun kokonaishinnan välillä oli suuri. Vapaa hinnoittelu voikin johtaa kustannusten kasvuun; jos taas juurihoito on jatkossa suoraan valittava kiinteähintainen palvelu, riskinä on hoidon laadun heikentyminen.
8.12.2017Kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka tyytyväisiä hammaslääkärit ovat käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin sekä niiden kehittäjien toimintaan. Vastauksia saatiin reilu tuhat, ja niistä ilmeni, että potilastietojärjestelmät vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne palvelisivat laadukkaammin ja nopeammin sekä potilastyötä että asiakashallintoa.
17.11.2017Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään alveoliluun yläpuolisten kiinnityssäikeiden katkaisun (engl. circumferential supracrestal fiberotomy, CSF) käyttökelpoisuutta oiottujen hampaiden asennon säilyttämiseen sekä kyseisen menetelmän vaikutuksia hammasta ympäröiviin pehmytkudoksiin. Katsauksen perusteella CSF näyttäisi olevan käyttökelpoinen menetelmä, kun käyttöaiheet valitaan oikein.
27.10.2017Laajojen synnynnäisten hammaspuutosten hoito vaatii ortodontin, suukirurgin ja proteetikon yhteistyötä. Potiilaalta monivaheihen hoito edellyttää pitkäaikaista sitoutumista hoitoon.
27.10.2017Tutkimuksen perusteella viisaudenhampaan poistossa hermovaurio on yleisin vahinko, josta tehdään potilasvalitus Potilasvakuutuskeskukselle. Valitukset eivät ole vähentyneet 20 vuodessa. Hermovaurioiden suuren määrän vuoksi voisi harkita, että alaviisaudenhampaan poistoja tekisivät ainoastaan kokeneet hammaslääkärit.
6.10.2017Artikkelissa päivitetään nykyistä tietämystä suun mikrobiomista sekä terveyteen että sairauksiin liittyen ja pohditaan sen merkitystä tämän päivän hammashoidossa.
21.8.2017Tuore neandertalinihmisen hammaskivestä tehty molekyyligeneettinen tutkimus muuttaa käsityksemme neandertalinihmisten ruokavaliosta ja muista elintavoista. Tässä kirjoituksessa kerrataan uusin tieto neandertalilaisen ravitsemuksesta.
21.8.2017Tämä tutkimus tarkastelee ensimmäistä kertaa Kelan korvaamaa hammashoitoa, jota suomalaiset ovat hakeneet liikkuvuusdirektiivin nojalla muista EU-maista vuosina 2008-11. Pääasiassa hoitoa on haettu Virosta yksilöllisiin tarpeisiin, eivätkä nämä hoidot näytä olevan kokonaishoitoja.
5.7.2017Amelogenesis imperfecta on harvinainen, perinnöllinen kiilteen kehityshäiriö, joka vaikuttaa potilaan hammasterveyteen koko eliniän. Perusteellinen anamneesi, tarkka kliininen ja röntgenologinen tutkimus sekä ekstraoraalisten piirteiden ja muutosten havainnointi ovat välttämättömiä taudin havaitsemiseksi. Usein diagnoosi saadaan varmennettua geenitutkimuksella.
5.7.2017Yhteispohjoismainen teema-artikkeli käsittelee suugeriatriaa, joka on nuori hammaslääketieteen ala. Ikäihmisiin kuuluu sekä terveitä aikuisia että muiden avusta riippuvaisia ja laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia. Jotta kaikille ikäihmisille voitaisiin mahdollistaa elinikäinen hyvä suunterveys, tarvitaan lisää teoreettista tietoa ja kliinisiä valmiuksia sekä toimivia hoitoketjuja ja taloudellisia tukijärjestelmiä.
5.7.2017Yhteispohjoismainen teema-artikkeli on katsaus niihin oletettuihin fyysisiin ja psyykkisiin esteisiin, jotka estävät suun terveydenhuoltoa ja muuta terveydenhuoltoa tarjoamasta ikäihmisille heidän tarpeidensa mukaista suun terveydenhoitoa. Hoitokodissa asuvat ikääntyneet tarvitsevat suunterveyden ylläpitoon yksilöllisesti räätälöidyn ennaltaehkäisevän suunnitelman, jota vahvistetaan perussairauden edetessä.
5.7.2017Rajat ylittävä hammashoito: tältä näyttää jäävuoren huippu 16.6.2017 klo 14:00 Tämä tutkimus antaa ensimmäisen kuvan Kela-korvatusta rajat ylittävästä hammashoidosta eli […]
16.6.2017Käypä hoito -suositus: Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet 16.6.2017 klo 09:00 Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen hoito, eikä sen […]
16.6.2017Päivitetty ”Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet” -Käypä hoito -suositus painottaa, että hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen hoito, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä. Suositus käsittää äkillisten hammasperäisten infektioiden empiirisen eli kokemusperäisen hoidon ja hammasperäisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyn systeemisillä mikrobilääkkeillä äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidon yhteydessä avoterveydenhuollossa.
16.6.2017Tutkimuksessa selvitettiin päivystyspalvelujen käyttöä, hoitoon hakeutumisen syitä ja muita näihin liittyviä asioita kyselyllä, joka tehtiin kahden viikon aikana potilaille ja heitä hoitaneille hammaslääkäreille Haartmannin sairaalan hammaspäivystyksessä toukokuussa 2010. Yleisin syy käyntiin oli särky, ja 90 %:lla potilaista päivystyshoidon kriteerit täyttyivät selkeästi.
12.6.2017Monet ikäihmiset lakkaavat käymästä säännöllisesti hammashoidossa, vaikka kontakti muuhun terveydenhuoltoon säilyisi. Tässä yhteispohjoismaisessa teema-artikkelissa tarkastellaan sekä yksilötason että yhteiskunnallisen tason olosuhteita, jotka johtavat ikäihmisten hammashoitokontaktien katkeamiseen. Lisäksi esitetään toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.
11.5.2017Iäkkään potilaan proteettinen hoito 31.3.2017 klo 11:30 Kuvituskuva: http://www.hammaslaakarilehti.fi/sites/default/files/iakkaan_proteettinen_hoito_kuva1.jpg Artikkelin tila: Suojattu Einar Berg, Flemming Isidor, Bengt Öwall Pääkategoria: Tiede […]
11.5.2017Ikäihmisille hyvä suunterveys – kuinka ehkäistä juurikaries, ientulehdus ja suun kandidoosi? 31.3.2017 klo 10:45 Kuvituskuva: http://www.hammaslaakarilehti.fi/sites/default/files/ikaihmisten_suunterveys_kuva2.jpg Artikkelin tila: Suojattu Pia […]
11.5.2017Ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan, ja ikääntyneillä on entistä enemmän hampaita jäljellä. Tässä yhteispohjoismaisessa teema-artikkelissa yritetään antaa yleiskuva jo tapahtuneista ja tulevaisuudessa odotettavissa olevista muutoksista. Nämä muutokset johtuvat osittain väestörakenteen muutoksista ja osittain liittyvät ikäihmisten suunterveyden tilaan ja hammassairauksiin.
28.4.2017Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan hampaiden kiinnityskudosten terveydentilaa ja hoidon tarvetta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistossa. Tutkijat totesivat, että parodontaalisairauksia esiintyy runsaasti ja että voimavaroja kannattaisi suunnata parodontiitin ehkäisyyn ja varhaishoitoon.
29.3.2017Meneillään oleva väestörakenteen muutos sekä kasvava ikäihmisten määrä muodostavat merkittävän haasteen suun terveydenhuollolle kaikissa Pohjoismaissa, sillä vanhemmissa ikäryhmissä suun sairauksien riski on kohonnut. Tämän pohjoismaisen teema-artikkelin tarkoituksena on luoda kattava katsaus ikäihmisten suun sairauksien erityispiirteisiin.
28.3.2017Yhteispohjoismaisessa teema-artikkelissa käsitellään ikääntymisestä johtuvia psyykkisen toimintakyvyn muutoksia ja sitä, miten ne saattavat näkyä suun terveydenhuollossa. Kun potilaan toimintakyky on alentunut, vaatii optimaalinen vuorovaikutus hänen kanssaan yksilöllistä pohdintaa ja aikaa. Dementikon hoitosuunnitelman laatiminen edellyttää usein tarkkaa eettistä harkintaa.
28.3.2017Suu- ja leukakirurgiset infektiot ovat yleensä sekainfektioita, joiden tutkiminen perinteisellä bakteeriviljelyllä on hidasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin bakteerit sukutasolle asti määrittelevä yksinkertainen viljely ja empiirinen antibioottihoito toimivat suu- ja leukakirurgisten infektioiden diagnostiikassa ja hoidossa.
5.1.2017Kyselytutkimuksessa selvitettiin pääkaupunkiseudun terveyskeskushammaslääkäreiden näkemyksiä suuritöisten aikuispotilaiden hoidosta, hoidon mahdollisista ongelmakohdista ja tekijöistä, jotka johtavat palveluiden suurkäyttöön. Hammaslääkäreillä oli selkeä näkemys suuritöisten potilaiden hoidon ongelmakohdista sekä paljon ajatuksia siitä, miten hoitoa voisi kehittää.
29.12.2016Parodontiitin Käypä hoito -suosituksen päivitys korostaa, että parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti. Yleisimmin kyseessä on krooninen parodontiitti, joka on väestössä alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
21.11.2016Tutkimus selvitti 60 vuotta täyttäneiden helsinkiläisten parodontologisten ja proteettisten toimenpiteiden määrän ja sisällön muutoksia terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa vuosina 2007–2012. Tänä aikana iäkkäiden potilaiden lukumäärä kasvoi selvästi, mutta muutokset palvelujen käyttömäärissä ja sisällöissä olivat pieniä.
18.11.2016Tuore ja pitkään odotettu juurihoidon Käypä hoito -suositus painottaa, että hoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin infektoituminen uudelleen.
16.11.2016Artikkeli kuvaa Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemien hammashoitovahinkojen ja erityisesti juurihoitovahinkojen lukumäärää ja korvattavuutta hoitosektoreittain vuodesta 2002 vuoteen 2015.
28.10.2016Kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset yleishammaslääkärit noudattivat ESE:n (European Society of Endodontology) suosituksia tehdessään primaarijuurihoitoja. Todettiin, että juurihoitokäytännöt poikkesivat suosituksista esimerkiksi aseptiikan suhteen. Suuntaus parempaan oli kuitenkin nähtävissä.
28.10.2016Terveydenhuollon ammattilaisten yhtenevät toimintalinjat ja yhteistyö ovat keskeisiä ensiaputilanteissa. Tämän tutkimuksen perusteella moniammatillinen simulaatiokoulutus soveltuu hyvin suun terveydenhuollon ammattilaisille ja toimipaikoille.
7.10.2016Kyselytutkimuksessa kartoitettiin johtavien hammaslääkärien käsityksiä sote-uudistuksen vaikutuksista terveyskeskusten suun terveydenhuoltoon. Lisäksi tiedusteltiin heidän näkemyksiään keinoista, joilla suun terveydenhuolto selviää tehtävistään tiukassa tilanteessa. Johtavat hammaslääkärit uskovat tehostamismahdollisuuksiin sote-uudistuksen yhteydessä.
14.9.2016Natriumhypokloriitti (NaOCl) on käytetyin juurikanavien huuhteluaine, mutta sen käyttöön liittyvät komplikaatiot ovat melko huonosti tunnettuja. Tämä kirjallisuuskatsaus käsitteleekin juurihoidon yhteydessä tapahtuneita NaOCl-liuoksen aiheuttamia komplikaatioita sekä niiden hoitoa ja ehkäisyä.
27.5.2016Artikkeli on yhteenveto hammaslääkärilehtien yhteispohjoismaisen teeman ”Kipu ja kivun hallinta” aiemmista artikkeleista. Se tarjoaa käytännön muistilistan tavallisten kroonisten orofakiaalisten kiputilojen diagnosointiin.
1.4.2016Hammaslääkärin on tärkeää tunnistaa ne TMD-potilaat potilaat, joille on vaarassa kehittyä pitkäkestoinen, invalidisoiva vaiva. Norjassa käynnistettiin hiljattain hoitoon vastaamattomasta orofakiaalisesta kivusta kärsiviä potilaita koskeva kansallinen ohjelma; artikkelissa kuvataan arviointiohjelman alkuvaiheita sekä tähän mennessä saatuja tuloksia.
1.4.2016Hammaslääkärit kohtaavat usein työssään potilaita, jotka kärsivät leukaniveleen ja -lihaksiin liittyvistä kivuista ja toimintahäiriöistä.
12.3.2016Orofakiaalisen kivun ja purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa tärkeimpiä menetelmiä ovat potilaan ohjaus sekä pyrkimys muuttaa haitallisia käyttäytymismalleja. Hoidon tehoa kuvaava näyttö sekä kustannustehokkuusanalyysi tukevat purentakiskojen käyttöä ja alaleuan liikeharjoituksia, joita voidaan rajoitetun ajan täydentää tulehduskipulääkkeillä.
11.3.2016Hammaslääkäreillä tulee olla tietoa erilaisista sairauksista, jotka voivat aiheuttaa kipua suun limakalvoilla. Artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä suun limakalvojen kipua aiheuttavia paikallisia ja systeemisiä sairauksia, niiden kliinisiä piirteitä ja hoitoa.
11.3.2016Katsauksessa tarkastellaan TMD-kipuja sekä erilaisia neuropaattisia tai todennäköisesti neuropaattisilla mekanismeilla syntyviä kasvojen kiputiloja. TMD-kipua tarkastellaan biopsykososiaalisena ilmiönä, ja lisäksi käsitellään mm. TMD:n esiintyvyyttä, kliinisiä piirteitä, diagnostiikkaa (DC/TMD) sekä hoitoperiaatteita.
11.3.2016Neurobiologiaa: Akuutista krooniseen kipuun 19.2.2016 klo 15:00 Tietämys kivun välittymiseen ja säätelyyn liittyvistä molekyylitason mekanismeista sekä kivun sensoris-diskriminatiivisten, affektiivisten, kognitiivisten […]
19.2.2016Akuutti hammaskipu II: pulpakipu ja periapikaalinen kipu 19.2.2016 klo 15:00 Akuuttia hammaskipua esiintyy useimmiten hammasytimen eli pulpan tai hammasta ympäröivän […]
19.2.2016Akuutti hammaskipu I: pulpa- ja dentiinikipu 19.2.2016 klo 14:30 Pulpa-dentiinikompleksin erityinen anatomia sekä pulpan tiheä, etupäässä nosiseptiivinen, rakenteellisesti ja toiminnallisesti […]
19.2.2016Artikkelissa kuvataan kivun prosessointiin osallistuvia hermoratoja ja aivoalueita, välittäjäaineita, reseptoreja ja ionikanavia sekä lisääntyneeseen kipuherkkyyteen ja kivun kroonistumiseen mekanismeja. Artikkelissa käsitellään myös hätkähdyttäviä samankaltaisuuksia siinä, kuinka elimistö prosessoi fyysistä ja emotionaalista kipua.
19.2.2016Artikkeli käsittelee akuutin hammaskivun diagnostiikkaa ja hoitoa. Se tarjoaa ohjeita päivystyshoitoon: Tulisiko kerralla suorittaa koko hoito vai lyhyempikestoinen kivunlievitykseen tähtäävä toimenpide, ja miten ne tulisi toteuttaa? Artikkelissa tarkastellaan myös paikallispuudutuksen sekä antibioottien ja särkylääkkeiden käyttöä.
19.2.2016Artikkelissa käydään läpi akuutin pulpa- ja dentiinikivun taustalla olevia tekijöitä, diagnostiikkaa ja hoitoa.
19.2.2016Alveoliitin hoidosta ei ole olemassa tutkimusta, joka osoittaisi yksiselitteisesti parhaan hoitomenetelmän. Paremman tiedon puuttuessa rasvasideharsoon lisätty jodoformi ja rasvasideharsoon tai steriiliin taitokseen lisätty Alvogyl-pasta ovat suositeltavimmat. Kaikkein paras ja biologisesti sopivin aine on kuitenkin oma verihyytymä.
29.1.2016Artikkelissa perehdytään nykyaikaisten hammaskeraamien jaotteluun, ominaisuuksiin ja historialliseen kehitykseen. Lisäksi tutustutaan tutkimusnäyttöön keraamisten täytteiden, kruunujen ja siltojen kliinisestä toimintaennusteesta.
29.1.2016