puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Antibioottiresistenssi – maailmanlaajuisesti, paikallisesti, tänään ja huomenna

Antibioottiresistenssi – maailmanlaajuisesti, paikallisesti, tänään ja huomenna

25.9.2019 klo 14:45

Antibioottiresistenssin kiertokulku

Yhteiskunnan eri sektorit ja antibioottiresistenssi ovat yhteydessä toisiinsa monin eri tavoin. Käsite ”One Health” kuvaa sitä, että taistelu antibioottiresistenssiä vastaan edellyttää työtä kaikilla näillä sektoreilla.

 

Antibioottiresistenssi lisääntyy voimakkaasti koko maailmassa, ja se on todellinen uhka nykyiselle terveydenhoidolle ja potilasturvallisuudelle. Resistenssiä lisäävät monet erilaiset tekijät: antibioottien käyttö, terveydenhuollon hygieniakäytännöt, muut hygieniaolosuhteet, terveydenhoidon perusrakenteet ja ympäristöön liittyvät tekijät. Maailmanlaajuisesti katsoen resistenssitilanne on Pohjoismaissa erittäin hyvä.

Erilaisten poliittisten aloitteiden seurauksena viranomaiset sekä Maailman terveysjärjestö (WHO) ovat käynnistäneet antibioottiresistenssin ehkäisemiseen tähtäävän kansainvälisen yhteistyön, joka kattaa monia yhteiskunnan sektoreita, kuten sairaanhoidon, teollisuuden, eläinlääkinnän sekä karjatalouden.

Pohjoismaisessa hammashoidossa antibiootteja määrätään kansainvälisesti katsoen vähän: hammashoidossa määrätyt antibiootit muodostavat 4,6–6 % antibioottien kokonaiskäytöstä perusterveydenhuollossa. Tästä huolimatta antibioottien käyttöä voitaisiin joissakin tilanteissa vähentää entisestään.

Niillä alueilla, joissa antibioottien resistenssitilanne on suotuisin – kuten Pohjoismaissa –, mahdollisuudet ennaltaehkäistä resistenssin lisääntymistä ja leviämistä ovat parhaimmat. Tästä syystä se, mitä juuri tällä hetkellä teemme, on erittäin tärkeää tulevan resistenssikehityksen kannalta kaikissa Pohjoismaissa.

Kliininen merkitys

Antibioottiresistenssi lisääntyy voimakkaasti, mutta maailmanlaajuisesti katsoen tilanne on Pohjoismaissa toistaiseksi erittäin hyvä.

Antibioottiresistenssin ennaltaehkäisemiseksi tehdään nykyään kansainvälistä yhteistyötä. Resistenssiä lisäävät monet erilaiset tekijät: antibioottien käytön yleisyys, sairaalahygienia, muut hygieniaolosuhteet, terveydenhuollon perusrakenteet ja ympäristöön liittyvät tekijät.

Pohjoismaisessa hammashoidossa antibiootteja määrätään kansainvälisesti katsoen vähän. Tästä huolimatta niiden määräämistä voitaisiin vähentää entisestään.

Niillä alueilla, joissa resistenssitilanne on vielä hyvä – kuten Pohjoismaissa –, mahdollisuudet ennaltaehkäistä resistenssin lisääntymistä ja leviämistä ovat parhaimmat.

Kirjoittajat

Bodil Lund, professor, med. dr.
Institutt for klinisk odontologi, Universitetet i Bergen, Norge
Avdelningen for Kjevekirurgi, Haukelands Universitetssykehus, Bergen, Norge
Institutionen för odontologi, Karolinska Institutet, Sverige
Bodil.lund@uib.no

Björn Klinge, professor
Institutionen för odontologi, Karolinska Institutet, Sverige
Odontologiska fakulteten, Malmö
Universitet, Sverige

Tove Larsen, lektor, PhD
Tandlægeskolen, Københavns Universitet, Danmark

Ørjan Olsvik, professor i medisinsk mikrobiologi
Det helsevitenskapelige fakultet, Norges Arktiske Universitet – UiT; Norge

Hannamari Välimaa
LT, suun mikrobiologian ehl, kliinisen mikrobiologian el
Kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja erikoislääkäri, HYKS suu- ja leukakirurgian klinikka

Käännös: Laura Koskela

Suom Hammaslääkäril 2019; 9: 28-32
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Artikkelin tila:
Julkinen
Bodil Lund, Björn Klinge, Tove Larsen, Ørjan Olsvik, Hannamari Välimaa
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

Antibiotic resistance is increasing rapidly worldwide and constitutes a substantial threat to modern health care and patient safety. Resistance driving factors are the utilization of antibiotics, hygiene measures in health care, sanitary conditions, the infrastructure of the health care system and environmental factors. The resistance levels in the Nordic countries are uniquely favourable from a global perspective.

Through different political initiatives, actions of governmental authorities and WHO, an international collaboration is ongoing between multiple sectors such as health care, industry, animal husbandry and veterinary medicine to counteract and prevent antibiotic resistance.

Antibiotic utilization in dentistry in the Nordic countries is low from an international perspective and accounts for approximately 4.6–6 % of the antibiotic prescriptions in primary health care. However, there are some indications that the antibiotic usage in dentistry can be further reduced.

The possibility to prevent and increase the dissemination of antibiotic resistance is most favourable when the prevalence of antibiotic resistance is low, as in the Nordic countries. What we do today will have great implications on the resistance development of tomorrow.

Kainalojutun otsikko:
Antibiotic resistance – globally, locally, today and tomorrow