puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Juurihoitovahingot johtavat hammashoitovahinkotilastoja

Juurihoitovahingot johtavat hammashoitovahinkotilastoja

28.10.2016 klo 12:45
Artikkeli kuvaa Potilasvakuutuskeskuksen käsittelemien hammashoitovahinkojen ja erityisesti juurihoitovahinkojen lukumäärää ja korvattavuutta hoitosektoreittain vuodesta 2002 vuoteen 2015.

Lähtökohdat

Hammashoito on toimenpidevaltainen lääketieteen osa-alue, joten potilasvahinkoja tapahtuu, vaikka hoito tehtäisiin asianmukaisesti. Suomessa vahingot pyritään selvittämään ja korvaamaan syyllisiä etsimättä.

Artikkelimme käsittelee hammashoidossa ja erityisesti juurihoidossa tapahtuneiden vahinkojen määrää ja korvattavuutta vuodesta 2002 vuoteen 2015.

Menetelmät

Tiedot kerättiin Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) vuosiraporteista. Niissä näkyvät ratkaistujen vahinkotapausten lukumäärät toimenpide- ja sairausryhmittäin sekä korvattavuuden mukaan, erikseen yksityisen ja julkisen sektorin hoidoista.

Tulokset

Vuosina 2002–2015 PVK ratkaisi yhteensä lähes 10 000 hammashoitovahingoista tehtyä ilmoitusta. Yleisimpiä olivat juurihoidosta
(31 %) ja proteettisesta hoidosta (19 %) tehdyt ilmoitukset.

Tarkastelemiemme 14 vuoden aikana vahinkojen määrä lähes kaksinkertaistui julkisella sektorilla; yksityissektorilla kasvua oli 14 %. PVK ratkaisi korvattaviksi 46 % yksityisen ja 32 % julkisen sektorin vahingoista.

Juurihoitovahingoista tehtyjen ilmoitusten määrä yli kaksinkertaistui 14 vuodessa. Vuonna 2002 niiden osuus kaikista hammashoitovahingoista oli 22 % ja vuonna 2015 jo 35 %.

Johtopäätökset

Hammashoitovahinkojen suurin ryhmä ovat juurihoitovahingot. Julkisella sektorilla niiden määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2011 alkaen.

Endodontics predominate in dental malpractice claims

In Finland, the Patient Insurance Centre (PIC) handles the malpractice claims on health care. Based on the law, the goal is not to blame the operator but to find out whether or not the patient is entitled to financial compensation. The PIC decides indemnity in cases where the operator could have avoided patient’s injury by adhering to good clinical practice.

This paper described the quantity of dental malpractice claims and the decisions on their indemnity across a 14-year period, from 2002 to 2015, with a special focus on endodontic malpractice. We collected the data from the detailed annual PIC reports which include numbers of handled claims by disease and treatment groups according to the indemnity of the cases, all reported separately for private and public sectors.

In 2002-2015 the PIC handled close to 10000 claims on dental malpractice, almost 700 per year. The most frequent treatment groups were endodontics (31%) and prosthetics (19%).

Across the 14 years, the number of dental malpractice claims from the public sector almost doubled whereas in the private sector the increase was 14%. Claims entitled to financial compensation were more frequent in the private than public sector (46% vs. 32%; p<0.001).

Number of endodontic malpractice claims more than doubled in 14 years, from 126 in 2002 to 284 in 2015. In 2002 endodontics presented 22% of all dental malpractice claims, in 2015 already 35%. The major disease group in dental malpractice is endodontics showing remarkable increase at the public sector in recent years.

Outi Swanljung, EHL, MMM,
Potilasvakuutuskeskus
outi.swanljung@vakuutuskeskus.fi

Miira M Vehkalahti, HLT, dos.,
Helsingin yliopisto

Suom Hammaslääkäril 2016; 12: 32-37

Kirjoitukset julkaistaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Artikkelin tila:
Julkinen
Outi Swanljung, Miira M. Vehkalahti
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

Potilasvahinko on Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut henkilövahinko, joka on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana.

Vapaaehtoisuuteen perustuva potilasvakuutusjärjestelmä luotiin ensimmäisenä maailmassa Ruotsiin vuonna 1975. Vastaava järjestelmä luotiin Suomeen vuonna 1984. Potilasvahinkojen käsittelystä tuli lakisääteistä potilasvahinkolain astuessa voimaan 1.5.1987. Lain tavoitteena oli parantaa sekä potilaan että hoitohenkilöstön oikeusturvaa. Sen olennainen perusperiaate oli syyllisyysajattelusta luopuminen.

Potilasvahinkolakiin tehtiin vuonna 1999 laajahko uudistus, jossa täsmennettiin vahinkojen korvaamisen edellytyksiä. Suurimmat muutokset koskivat infektiovahinkojen ja kohtuuttomien vahinkojen korvaamista.

Parhaillaan on meneillään lain systemaattinen uudistus, koska laki on osittain puutteellinen ja vanhentunut – erityisesti vakuuttamista koskevien säännösten osalta. Tavoitteena on saada uusittu laki voimaan vuoden 2018 alussa.

Hoitovahinkojen korvausjärjestelmä rahoitetaan Suomessa terveydenhuollon harjoittajilta kerättävillä vakuutusmaksuilla. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia terveydenhoidon ammattihenkilöitä, toimivatpa he sitten julkisen tai yksityisen terveydenhoidon piirissä.

Vahinkojen arvioinnin sekä korvausten määrittelyn ja maksamisen hoitaa Potilasvakuutuskeskus.

Kainalojutun otsikko:
30-vuotias potilasvahinkolaki