puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Karkeista kekseiksi – makean myynnin muoto on muuttunut yläkouluissa

Nuorten terveyttä voidaan edistää elinympäristöön vaikuttamalla. Kouluissa tämä tarkoittaa terveellisten välipalojen saatavuuden parantamista ja makeanmyynnistä luopumista, joka vaatii uusia toimia. Säännöllisesti toistuvilla ja tarkennetuilla suosituksilla makeanmyynti voisi edelleen vähentyä yläkouluissa.

Lähtökohdat

Yläkoulujen runsaaseen makeanmyyntiin lähdettiin puuttumaan vuonna 2007. Silloin Opetushallitus (OPH) ja Kansanterveyslaitos (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) julkaisivat suosituksen, jossa ne kehottivat kouluja luopumaan makeanmyynnistä ja suosimaan terveellisiä välipaloja. Samana vuonna julkaistiin myös ensimmäinen kyselytutkimus asiasta.

Vuoden 2010 kyselytutkimuksessa todettiin makeanmyynnin vähentyneen 56 %:sta 38 %:iin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin makeanmyynnin pitkäaikaisia muutoksia.

Menetelmät

Suomen yläkouluille lähetettiin keväällä 2016 sähköpostikysely koulujen makeiden tuotteiden ja väli-palan myynnistä. Tuloksia verrattiin aikaisempien vuosien kyselyihin mahdollisten muutosten selvittämiseksi.

Tulokset

Makeisten ja virvoitusjuomien myynti on laskenut ja terveellisten välipalojen saatavuus parantunut vuosien 2007−2010 jälkeen. Kuitenkin muiden makeiden tuotteiden tarjonta on kasvanut. Suurimmat syyt koulujen uusiin linjauksiin olivat oppilaiden terveys ja OPH:n ja THL:n vuonna 2007 antama suositus.

Johtopäätökset

OPH:n ja THL:n antamalla suosituksella on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia makeiden tuotteiden myyntiin kouluissa. Tarvitaan kuitenkin uusia keinoja, joiden avulla makeanmyynti voitaisiin jättää kokonaan pois, kuten esimerkiksi makeat tuotteet Suomen peruskouluissa kieltävä lainsäädäntö.

Kirjoittajat

Hillamari Holmström, HLK,
hielho@utu.fi

Sara Kojo, HLK

Elina Hirvi, HLK

Mimmi Tolvanen, FT, dosentti

Satu Lahti, professori, HLT, EHL

Jaakko Anttila, HLL, tutkijakoulutettava

Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, sosiaalihammaslääketieteen osasto

Artikkeli on Hillamari Holmströmin, Elina Hirven ja Sara Kojon syventävien opintojen tutkielma.

Suom Hammaslääkäril 2018; 7: 24-29

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.