puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Oikomishoitojärjestelyt Suomen kunnissa

Oikomishoitojärjestelyt Suomen kunnissa

10.12.2020 klo 11:00

Lähtökohdat

Oikomishoitoon pääsy ja oikomishoidon seulontaan liittyvät käytänteet vaihtelevat kunnittain. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oikomishoidon järjestelyitä ja niiden eroja kuntien välillä. Erityisesti kartoitettiin sitä, kuinka laajasti oikomishoidon tarpeen arviointiin käytetään 10-portaista hoidontarveasteikkoa ja kuinka paljon oikomishoitoon oikeuttava vähimmäispistemäärä vaihtelee kunnittain.

Menetelmät

Kyselytutkimus lähetettiin vuoden 2018 alussa 113 kunnan johtavalle hammaslääkärille. Jokaisesta kunnasta toivottiin yhtä vastausta henkilöltä, joka vastasi kunnan oikomishoidosta.

Tulokset

Vastausten perusteella 10-portaista asteikkoa käytetään kunnissa oikomishoidon tarpeen arvioinnissa aiempaa enemmän. Vähimmäispistemäärä, joka oikeuttaa kunnalliseen oikomishoitoon, vaihtelee kyselyn perusteella eniten suurimpien ja pienimpien kuntien välillä. Oikomishoidon erikoishammaslääkärien saatavuus kunnissa on lisääntynyt ja työnjako eri ammattiryhmien välillä parantunut.

Johtopäätökset

Oikomishoidon esiseulontaa tekevillä suun terveydenhuollon ammattihenkilöillä on oltava riittävä tieto siitä, millaiset purentavirheet edellyttävät oikomishoidosta vastaavan hammaslääkärin arviointia. Tehokkaalla työnjaolla pystytään kompensoimaan muuten riittämättömiä resursseja, joten työnjaon kehittämiseen tulisi panostaa jatkossakin.

Kirjoittajat

Riikka Haapamäki, HLK, Helsingin yliopisto

Terhi Karaharju-Suvanto, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Minna Kaila, professori, Helsingin yliopisto

Aura Heimonen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Kirjoitus liittyy Riikka Haapamäen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen kirjalliseen työhön.

Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.

Suom Hammaslääkäril 2020; 12: 40-46
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Artikkelin tila:
Julkinen
Riikka Haapamäki, Terhi Karaharju-Suvanto, Minna Kaila, Aura Heimonen
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

The orthodontic screening methods vary between Finnish municipalities and special orthodontists are unevenly distributed. The aim of the study was to find out how orthodontic care is organized in municipalities, and how it differs between them.

We were especially interested in the use of a 10-grade scale for the assessment of orthodontic treatment needs and in the cut point applied to select the children entitled to municipal orthodontic treatment.

We also asked the views of dental professionals on public orthodontic care in Finland. The questionnaire was sent to 113 municipal chief dentists and we requested one response by the responsible orthodontic person.

The use of the 10-grade scale had increased (compared to 2001 survey) from 56 to 88%, indicating that the patient selection may be more consistent. The lowest accepted scores for admission ranged between 5–8, and the difference was clearest between the smallest and biggest municipalities.

The most commonly used cut point was 8, while in 2001 it was 7. The availability of special orthodontists has improved, and the division of labour has become better defined.

The dental professionals who execute pre-screening need to be aware of the principles guiding the referral of patients to the assessments of orthodontist specialists.

An efficient division of labour between different professions is a means to compensate for the insufficient orthodontic resources of municipalities.

Kainalojutun otsikko:
Organization of orthodontic care in Finnish health centres