puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Suunterveys yhteiskunnan laidalla

Suunterveys yhteiskunnan laidalla

28.5.2021 klo 11:30
Heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien suunterveyden tiedetään olevan yleisesti ottaen huono ja heidän ulottuvillaan olevien suun terveyspalvelujen riittämättömät. Siksi tarvittaisiin juuri näille ryhmille räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia.

Yhteiskunnan laidalla elävät kansalaiset muodostavat ryhmiä, joita saattaa olla vaikea tunnistaa ja lähestyä. Näillä ihmisillä esiintyy tavallisesti useita sosiaalisia ongelmia samaan aikaan. Tieteellisen tutkimuksen tekeminen alipalveltujen ja syrjäytyneiden kansalaisten suunterveyteen liittyvistä tekijöistä on metodinen haaste, joka edellyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Pohjoismaisissa väestöterveystutkimuksissa on kuitenkin tunnistettu yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntapolitiikkaan liittyviä tekijöitä, jotka vaikeuttavat hyvän suunterveyden ylläpitämistä ja aiheuttavat huonoa suunterveyttä.

Heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien suunterveyden tiedetään olevan yleisesti ottaen huono ja heidän ulottuvillaan olevien suun terveyspalvelujen riittämättömät. Siksi tarvittaisiin juuri näille ryhmille räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisten ja erityisesti yliopistojen velvollisuutena on panostaa haavoittuvimpien ryhmien suunterveyden tutkimukseen ja kohentamiseen. Heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä, jotka muutenkin kantavat elämässään raskasta taakkaa, on sekä väestö- että yksilötasolla myös raskain suusairaustaakka.

Kirjoittajat:

Børge Hede1
Affiliated associated professor, PhD

Dr. Patricia de Palma2
Chief dental officer/consultant, Med.

Karin Persson3
RN, PhD, Headmaster of education

Satu Lahti4
Professor of Community Dentistry, PhD

1 Department of Odontology, Faculty of Health and Medical Sciences, University of Copenhagen, Copenhagen, Denmark
2 Department of Dental Medicine, University Dental Care, Karolinska Institutet, Sweden
3 Department for Health and Society, University of Malmø, Malmø, Sweden
4 Department of Community Dentistry, University of Turku, Finland

Suom Hammaslääkäril 2021; 7: 40–46.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Artikkelin tila:
Julkinen
Børge Hede, Patricia de Palma, Karin Persson, Satu Lahti
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

Citizens living on the edge of communities tend to form groups that may be difficult to approach and define. Concurrent social problems – such as a need for complex support, homelessness or unstable housing, substance abuse, mental illness, previous and actual imprisonment, unemployment for a longer period, low education and immigrant status – are often present at the individual level. From a scientific perspective, research into oral health-related factors among socially marginalized and underserved groups of citizens, represent methodical challenges, which call for alternative qualitative approaches. From a public health perspective, studies from Nordic countries have identified several causes of poor oral health and barriers to oral care at the individual, the organizational and the policy level. Poor oral health and the lack of sufficient oral care services calls for tailored oral health promotion programs for these groups of vulnerable citizens that underlines and highlights the responsibility of the dental profession as a whole and in particular at universities to prioritize this field of research. From the epidemiological, as well as from the individual perspective, these are the citizens of our society who are most affected by oral disorders and whose lives are impacted the most by it.

Kainalojutun otsikko:
Oral health in the margins of the community