puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Väitös: Uutta tietoa kuitulujitteisten siltojen rakenteesta ja kiinnittymisestä

Väitös: Uutta tietoa kuitulujitteisten siltojen rakenteesta ja kiinnittymisestä

28.6.2019 klo 09:30

Kuituvahvisteisen komposiitin käyttäminen yksittäisten kruunujen ja kiinteiden hammassiltojen valmistuksessa on mahdollistanut metallittoman, esteettisen ja hammaskudosta säästävän protetiikan. Suurin hyöty kuitukomposiittitekniikasta saadaan silloin, kun tehdään suoraan suussa valmistettavia siltoja. Pidemmät siltarakenteet on kuitenkin valmistettava epäsuoralla tekniikalla hammaslaboratoriossa. Kuitulujitteinen muoviproteesi koostuu kuiturungosta ja valokovetteisesta yhdistelmämuovista, joiden kiinnittyminen toisiinsa on hyvin tärkeää rakenteen pitkäaikaisen kliinisen toimivuuden kannalta.

Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin, kuinka valokovetteinen yhdistelmämuovi kiinnittyy lasikuiduilla lujitetun sillan runkoon. Erityisesti tutkittiin lasikuitujen suunnan ja rungon pintakäsittelyn vaikutusta yhdistelmämuovin kiinnittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa kokeiltiin, miten kuitulujitteeseen lisätty antimikrobinen aine, klooriheksidiinidiglukonaatti, vaikuttaa lujitteen kestävyyteen ja kuinka se vapautuu lujitteesta.

Väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että yhdensuuntaisesta lasikuidusta koostuvan kuiturungon ympärillä voidaan käyttää lyhytkuituista lujitemuovia tai kudottuja kuitukankaita. Näiden ja erityisten pintakäsittelyaineiden avulla yhdistelmämuovin kiinnittäminen sillan runkoon onnistuu parhaiten.

Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi menetelmä, jonka avulla sillan lasikuiturakenteen sisään saatiin klooriheksidiiniä. Tämän jälkeen seurattiin aineen vapautumista siltarakenteesta. Osoittautui, että klooriheksidiinin lisääminen ei vaikuttanut kuitulujitteiseen muoviin sen lujuutta heikentävästi ja että klooriheksidiiniä vapautui merkittävässä määrin jopa kolmen viikon ajan. Tuloksella on suurta merkitystä, kun jatkossa pyritään kehittämään itsepuhdistuvia pintoja hammassiltoihin ja -kruunuihin.

Tutkimukset on julkaistu neljänä erillisenä työnä kansainvälisissä biomateriaaleihin ja hammasprotetiikkaan keskittyvissä julkaisusarjoissa.Väitöstutkimus on tehty Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.

Väitöskirja tarkastettiin 3.5.2019 Turun yliopistossa.

Artikkelin tila: 
Julkinen
Milla Lahdenperä
Pääkategoria: 
Alakategoria: 
Kainalojutun teksti: 

Milla Lahdenperä

Hammasteknikko (YAMK)

 

VASTAVÄITTÄJÄ          

Ritva Näpänkangas, dosentti

Oulun yliopisto

 

KUSTOS

Pekka Vallittu, professori

Turun yliopisto

 

ESITARKASTAJAT

Yutaka Takahashi, professori

Fukuokan yliopisto, Japani                                 

 

Bernd Wöstmann, professori

Giessenin yliopisto, Saksa

 

OHJAAJA

Pekka Vallittu, professori

Turun yliopisto

 

Verkkojulkaisun osoite: https://www.utupub.fi/handle/10024/147005

Kainalojutun otsikko: 
Structural and interfacial adhesion elements of indirect fiber-reinforced composite fixed dental prostheses