puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Downin syndroomaa sairastava tarvitsee säännöllistä hammashoitoa

Downin syndroomaa sairastavan potilaan hammashoidossa on useita erityispiirteitä. Huomioitavaa on sekä potilaan terveydentilassa että hampaiston ominaispiirteissä. EHL Maija Liukkonen kuvasi Down-potilaan hoitoa TKHLY:n kesäluentopäivillä.

Huolellinen anamneesi luo perustan hoidolle myös Down-potilaan hoidossa. Synnynnäinen sydänvika on 40–50 %:lla potilaista, riski läppävian kehittymiseen on 5–15 %. Immuunijärjestelmän poikkeavuuksien vuoksi infektioriski on kohonnut. Antibioottiprofylaksin tarve on arvioitava. Ligamentit ja nivelet saattavat olla löysiä, myös leukanivel. Kaularangan yläosa saattaa olla instabiili, ja tämä on huomioitava hoitoasennossa.

Etenkin Down-lasten hoidossa panoraamatomografia puoltaa paikkaansa. Hammaspuutoksia on yli 60 %:lla Down-potilaista. Puhkeamisen viivästyminen sekä maito- että pysyvässä hampaistossa on tavallista. Myös puhkeamisjärjestys voi olla poikkeava. Transpositioiden yleisyys on noin 15 %. Useimmiten paikkaa vaihtavat yläleuan kulmahammas ja premolaarit.

Maxillan hypoplasia ja kasvun myötä lyhyeksi jäävä mandibula ovat Down-potilaalle tyypillisiä. Kasvu on hidastunut, joka on huomioitava mahdollisessa oikomishoidossa.  Myös lihashypotonia vaikuttaa kasvojen kehittymiseen. Down-lapselle tavallisia purentavirheitä ovat AIII-purentasuhde, ahtaus yläkaarella sekä avopurenta. Hampaat ovat usein poikkeavan muotoisia ja niiden koko voi olla vaihteleva. Myös lyhytjuurisuus on tavallista. Oikomishoidon tavoitteet tulee asettaa yksilöllisesti, lapsen valmiustaso huomioiden.

Obstruktiivista uniapneaa esiintyy noin kolmanneksella Down-lapsista. Etenkin aikuisilla ylipaino lisää uniapnean esiintyvyyttä. Uniapnean vaikutusta lapsen kehitysviiveeseen tai aikuisten kognitiivisen suoritustason heikkenemiseen ei tunneta. 

Parodontaalisairauksia esiintyy jo nuorilla ja ne voivat edetä nopeasti. Taustalla on ainakin osittain poikkeava immuunipuolustus, mutta myös motorinen kömpelyys, joka vaikeuttaa suun puhdistusta.  Suun alue voi olla hypersensitiivinen, mikä hankaloittaa sekä oma- että ammattilaisen hoitoa. Tutkimusten mukaan kariesta Down-potilailla ei kuitenkaan ole normaaliväestöä enempää. Bruksismi on yleistä.

Hammashoitohenkilökunnan on tärkeää informoida potilaan huoltajaa hampaiston erityispiirteistä. Säännölliset hoitokäynnit ovat Down-potilaan hoidossa välttämättömiä.

Ani Lakoma, Apollonia

Lähde: EHL Maija Liukkosen luento ”Down-lapsen hammashoidosta” Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen kesäluentopäivillä 10.6.2011.