puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Etsi viipyvät kulmahampaat ajoissa

Retinoituneet kulmahampaat tulisi löytää ajoissa, jotta hoito voidaan aloittaa optimaaliseen aikaan. Pitkät hammastarkastusvälit, henkilökunnan vaihtuvuus  ja suuri vaihteluväli puhkeamisiässä ovat haasteina puhkeamattoman kulmahampaan löytämiselle.

Pysyvät yläkulmahampaat puhkeavat suomalaisilla tytöillä keskimäärin 10,8 vuoden ja pojilla 11,4 vuoden iässä. Pysyvät alakulmahampaat puhkeavat tytöillä vastaavasti 9,8 vuoden ja pojilla 10,5 vuoden iässä. Vaihtelu nopeimmin ja hitaimmin kehittyvien välillä voi olla jopa neljä vuotta.
Yläkulmahampaan poikkeavaa puhkeamista esiintyy 1–3 % lapsista. Kolmasosalla tämä ilmiö esiintyy molemmin puolin. Puhkeamaton yläkulmahammas sijaitsee 2/3 tapauksista palatinaalisesti ja 1/3 labiaalisesti. Tytöillä yläkulmahampaan puhkeamattomuus on kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla. Alakulmahampaan puhkeamattomuus on harvinaisempaa (prevalenssi 0,35 %).

Kulmahampaan poikkeavaa puhkeamista on syytä epäillä, mikäli oikean ja vasemman puolen välillä on selkeä ero, pysyvien hampaiden vaihtuminen on jo pitkällä tai yläkakkonen puuttuu tai on poikkeava. Kulmahampaan viipymistä selvitetään röntgenkuvauksella, jos kulmahammas ei ole palpoitavissa huulipoimussa puolitoista vuotta ennen oletettua suuhun puhkeamista. Kotilaisen mukaan osapanoraamatopografia (60 DAP) riittää usein ja on suositeltava sädeannoksen minimoimiseksi pienillä potilailla.

Kulmahampaan puhkeamattomuuden syynä voi olla ensinnäkin puhkeamiseste kuten ylilukuinen hammas tai odontooma. Toiseksi palatinaaliseen retinoitumiseen liittyy usein periytyvä kehityspoikkeama, kuten transpositio, hypodontia, kakkosen poikkeava morfologia, maitoviitosen infrapositio, ektooppinen yläkuutonen tai distaalisesti kallistunut puhkeamaton alaviitonen. Kolmantena syynä retinoitumiseen voi olla hammaskaaren ahtaus, joka  voi johtaa kulmahampaan virheasentoon ja puhkeamattomuuteen labiaalisesti.

Ongelmana on, ettei retinoitumista havaita aina ajoissa, sillä suun ja hampaiston tarkastusvälit ovat nykyisin pitkät, henkilökunta vaihtuu usein ja kulmahampaan puhkeamisiässä on suuri yksilöllinen vaihtelu. Valtioneuvoston asetus (2011) velvoittaa tekemään oppilaalle suun terveystarkastuksen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Purennan kehityksen ja hampaan puhkeamishäiriöiden suhteen kolmas  vuosiluokka olisi optimi. Kulmahampaisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota 9- ja 11-vuotiailla. Nämä ajoitukset edellyttävät kuntakohtaisia järjestelyitä.  Esimerkiksi Helsingissä tarkastukset tehdään 7-, 9-, 11- ja 14-vuotiaana, joista  kaksi keskimmäistä ovat tärkeimmät kulmahampaiden puhkeamista ajatellen.

Kotilaisen nyrkkisääntönä on, ettei lapsia saisi päästää yläasteelle ilman pysyviä kulmahampaita tai suunnitelmaa retinoituneiden hampaiden hoidosta.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 5/2013

Lähde: HLT, EHL Johanna Kotilaisen luento Kulmahampaita ei näy eikä kuulu. Milloin pitää olla huolissaan? Apollonia Symposiumissa 2.3.2013.