puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Juurihoidon laadussa vielä parantamisen varaa

Reilusti yli puolella 30–95- vuotiaista suomalaisista on ainakin yksi juurihoidettu hammas. Juurihoidon laatu näyttää olevan paras nuorimmilla aikuisilla, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen: alle puolet suomalaisten suussa olevista juuritäytteistä on laadultaan hyviä, molaareissa vain noin neljäsosa.

Osana kansallista Terveys 2000 -tutkimusta selvitettiin juurihoidettujen hampaiden yleisyyttä ja  juurihoitojen laatua yli 30-vuotiailla suomalaisilla. Tutkimuksessa oli mukana 5 244 hampaallista suomalaista (keski-ikä 49,8 vuotta, 48 % miehiä), joilla oli yhteensä 120 250 hammasta; miehillä keskimäärin 23,1 ja naisilla 22,8. Hampaat tutkittiin panoraamaröntgenkuvien avulla.

Hammas katsottiin juurihoidetuksi, kun pulpassa tai jossain juurikanavista oli juuritäytemateriaalia ja/tai juurikanavanasta. Riittävän hyvänä pidettiin juuritäytettä, joka oli korkeintaan 3 millimetriä vajaa; tätä lyhyempi täyte katsottiin lyhyeksi. Ylitäyttönä pidettiin sitä, että juuritäytettä näkyi juurenkärjen ulkopuolella. Lisäksi  rekisteröitiin pulpotomia mm. silloin, jos vain kruunupulpassa oli täyte tai monijuu-
risesta hampaasta oli täyttämättä yksi tai useampi juuri.

Yhteensä 61 %:lla tutkituista oli vähintään yksi juurihoidettu hammas; 21 %:lla oli yksi, 15 %:lla kaksi ja 10 %:lla enemmän kuin viisi. Keskimäärin tutkituilla oli 1,7 juurihoidettua hammasta. Naisilla niitä oli miehiä useammin (63 % vs. 59 %; p=0.001); sukupuoliero oli tilastollisesti merkitsevä kaikissa ikäryhmissä. Vähiten juurihoidettuja hampaita oli 30–34-vuotiailla (34 %). Kaikista hampaista juurihoidettuja oli 7 %.

Tulos vastaa muiden länsimaisten tutkimusten tuloksia, joissa vanhemmilla ikäluokilla on todettu olevan nuorempia enemmän juurihoidettuja hampaita. Toisaalta samaan aikaan juurihoitojen määrä kasvaa, koska hampaita poistetaan vähemmän kuin aikaisemmin. Tässäkin tutkimuksessa vanhimmalla ikäryhmällä (65–95 v.) oli vähemmän juurihoidettuja hampaita kuin 45–54-vuotiailla.

Eniten juurihoitoja löytyi molaareista ja premolaareista. Yleisimmin juurihoito oli tehty alamolaareihin (12 %), yläpremolaareihin (11 %) ja ylämolaareihin (9 %). Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä jopa yksi neljästä yläpremolaarista oli juurihoidettu. Vastaavasti alaetuhampaista vain 2 % oli juurihoidettuja.

Hyviä juuritäytteet olivat 47 prosentissa juurihoidetuista hampaista – 53 %:ssa ylähampaista ja 41 %:ssa alahampaista; 71 %:ssa etuhampaista, 51 %:ssa premolaareista ja 25 %:ssa molaareista. Mitä vanhempi tutkittava oli, sitä huonommiksi täytteet osoittautuivat. Yli 55-vuotiailla oli hyvät täytteet vain 16–19 %:ssa ylä- ja 16–29 %:ssa alamolaareista.

Kaikista juurihoidetuista hampaista 42 %:ssa oli lyhyt juuritäyte. Yleisiä olivat myös pulpotomia (10 %) ja ylitäyttö (1 %). Yli 45-vuotiailla 23 %:ssa juurihoidetuista molaareista oli pulpotomia, kun taas ikäryhmässä 30–34 vuotta vastaava luku oli 9 %.

Juurihoidettujen hampaiden yleisyys ja juurihoidon laatu näyttivät Suomessa vastaavan muissa länsimaissa raportoituja tuloksia. Varsinkin molaarien juurihoidon laadussa riittää kuitenkin vielä parannettavaa,
sillä vain 26–34 % molaarien juuritäytteistä osoittautui hyviksi.

Laura Kimari, Apollonia

Lähde: Huumonen S, Vehkalahti M, Nordblad A. Radiographic assessments on prevalence and technical quality of endodontically-treated teeth in the Finnish population, aged 30 years and older. Acta Odontol Scand 2012; 70: 234–40