puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Päänsärkypotilas tarvitsee usein myös hammaslääkärin apua

Päänsärkypotilas tarvitsee usein myös hammaslääkärin apua

8.1.2019 klo 14:00

Päänsäryt ovat lähes kaikille tuttuja kiputiloja – suoranaisia kansantauteja neurologian professori Seppo Soinilan mukaan. Päänsärky voi syntyä verisuonien ”pingotuksesta”, joka aiheuttaa tulehdustilan verisuonien seinämiin, tai toisaalta kallonsisäisen paineen kasvusta, joka ärsyttää aivokalvoja. Syitä pääkipuun on monia purennasta perimään.

Päänsärkyjä on monen tyyppisiä, mutta yleisimmät ovat jännityspäänsärky tai migreeni. Tavallisin päänsärky on vannemainen jännityspäänsärky ohimolla (esiintyvyys 19–42 %), joka pahenee iltaa kohden ja lievittyy liikunnalla erotuksena migreenistä. Siihen liittyy usein lihasjännitystä, mutta myös henkinen kuormitus voi aiheuttaa ja jatkaa kiputilaa. Kaikkiaan taustamekanismi tunnetaan vielä huonosti. Usein mukana on niskalihasten kiinnityskohtien tulehdus, mikä selittää tulehduskipulääkkeiden hyvän tehon lyhytaikaisen jännityspäänsäryn hoidossa. Tulehduskipulääkkeiden jatkuvaa käyttöä ei kuitenkaan suositella, sillä pitkäaikaisesti useana päivänä viikossa käytetty särkylääkitys voi aiheuttaa sekundaarisen särkylääkepäänsäryn.

Ennaltaehkäisy on tehokkainta jännityspäänsäryn hoitoa. Soinilan mukaan ergonomia ja ennaltaehkäisevä lihashuolto ovat merkittäviä, mutta unohtuvat usein potilailta säryttömänä aikana. Hän myös alleviivaa unen merkitystä.

– Nukumme keskimäärin 1,5 tuntia vähemmän kuin aiemmin 50 vuoden seurannassa. Sen täytyy näkyä jotenkin. Univajeen hoitoon pitäisikin kiinnittää huomiota päänsärkypotilailla.

Uusia keinoja migreenin hoitoon

Lähes viidennes väestöstä kärsii jonkinasteisesta migreenistä, jossa kipu on tyypillisesti toispuoleista, vähintään kohtalaista, pahenee rasituksessa ja voi aiheuttaa mm. pahoinvointia. Yli 85 % migreeneistä on aurattomia, aurallisia vain 15 %.

– Kohtauksellinen päänsärky on migreeniä, kunnes toisin osoitetaan, Soinila toteaa.

Migreenin generaattori sijaistee aivorungossa, josta kohtaus leviää aaltona ja voi ehtiä pitkälle, ennen kuin korjaava mekanismi käynnistyy. Terveelliset elämäntavat ovat hoidon kivijalka ja estävät monilla migreenin laukeamisen. Lääkkeettömänä hoitona voidaan käyttää levon, unen ja viileän lisäksi fysikaalisia ja rentouttavia hoitoja. Ilman lääkkeettömiä hoitoja lääkkeiden vastekin jää heikommaksi.

Kohtauksen ensisijainen lääkehoito on tulehduskipulääke riittävän suurena annoksena. Sen lisäksi täsmälääkkeinä toimivat usein triptaanit. Hankalissa tapauksissa annetaan suonensisäinen lääkeyhdistelmä, jossa on tulehduskipulääke, kortikoidi sekä muita lääkeaineita, kuten diatsepaami tai kofeiini tarpeen mukaan potilaskohtaisen arvion perusteella. Soinila muistuttaa välttämään tiukasti opioideja.

– Migreenin kipumekanismi on herkistyminen, jota opioidit lisäävät.

Estolääkitykseksi suositellaan ensisijaisesti amitriptyliiniä, beetasalpaajia tai uudempaa kandesartaania, jotka kaikki on kehitetty muiden sairauksien hoitoon. Nyt migreenin hoitoon on kehitetty suoraan migreenikivun välittäjäainemekanismiin (CGRP) vaikuttava biologinen lääkitys. Nämä uudet lääkkeet estävät CGRP-proteiinin toimintaa, joka laajentaa verisuonia ja välittää kipua. Ensimmäinen lääke, eranumabi, on jo pienellä joukolla käytössä.

Uudemmista lääkeaineista lihaslamaaja botuliinin teho on osoitettu rct-tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan kroonista migreeniä sairastavilla botuliini-injektiot vähentävät potilaan päänsärkypäivien määrää merkitsevästi, vaikka hoito ei poista itse sairautta.

– Kokemuksemme mukaan noin puolet migreenipotilaista hyötyy botuliinihoidosta. Lääkkeen käytössä julkisella sektorilla on vielä kuitenkin suurta vaihtelua Suomessa.

Purentavaivat ja päänsärky usein käsikkäin

Sekä TMD-vaivat että päänsärky ovat yleisiä, ja usein samoilla potilailla. Tutkimukset osoittavat, että päänsäryn hoitovaste on parempi, jos potilaiden TMD-vaivat hoidetaan. Vastaavasti hoitamattomat purentaelinvaivat heikentävät päänsäryn hoitovastetta.

Tutkimusten mukaan myös bruksismi ja päänsärky assosioituvat molempiin suuntiin merkitsevästi: bruksismi ja päänsärky lisäävät toistensa riskiä yli kolminkertaiseksi. Bruksismi lisää myös päänsäryn kroonistumisen riskiä merkitsevästi.

Päänsärkypotilaiden hoidossa hyvin toimiva yhteistyö neurologin ja suunterveyden ammattilaisten kanssa on ratkaisevaa.

– Myllyn pitää pyöriä molempiin suuntiin. Myös lääkärien pitäisi tarkistaa purentaelimen toiminta ja palpoida triggeripisteet sekä lähettää potilas tarvittaessa hammaslääkärin tai suusairauksien yksikön arvioon.

Lähde: Prof., ylilääkäri Seppo Soinilan luento Päänsärky ja kasvokipu. Hammaslääkäripäivät 23.11.2018.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria: