Väitös: Sydän- ja verisuonitautien ja parodontiitin biomarkkerit – matkalla laajaan kliiniseen käyttöön? 3.2.2019 klo 10:00 Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää MMP-8-, […]
3.2.2019Väitös: Käänteinen yhteys seerumin D-vitamiinin aktiivisen muodon ja parodontaali-infektion välillä 29.1.2016 klo 16:00 Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinilla on […]
29.1.2019Väitös: Purennan poikkeamat yhteydessä TMD-oireisiin, kasvojen profiiliin ja viehättävyyteen 20.12.2018 klo 09:15 Suomalaiset purennan poikkeamia käsittelevät epidemiologiset tutkimukset ovat tähän […]
20.12.2018Väitös: Tuoretta tietoa suusyöpäsolujen migraatiosta ja invaasiomalleista 20.12.2018 klo 10:00 Desmogleiini-3 (Dsg3) on desmosomien adheesioreseptori, jonka merkityksestä syövässä tiedetään vähän. […]
20.12.2018Väitös: Suositusten mukainen ruokavalio voi ehkäistä kiinnityskudos- ja iensairauksia 16.11.2018 klo 09:30 Tässä valtakunnallisten Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimusten […]
16.11.2018Väitös: Seurantatutkimus vahvistaa suuinfektioiden yhteyden sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään 26.10.2018 klo 14:00 Krooniset suusairaudet ovat maailmalla erittäin yleisiä. Niiden […]
26.10.2018Väitös: Äidin periapikaali-infektio on yhteydessä lyhentyneeseen raskauden kestoon ja pieneen syntymäkokoon 26.10.2018 klo 13:00 Vuosittain maailmassa syntyy 32 miljoonaa lasta […]
26.10.2018Väitöstutkimuksessa todetaan,että kroonisen parodontiitin määrittelemiseen tarkoitettu aMMP-8-tuolinvierustesti on kätevä väline parodontiitin diagnostiikkaan. Koska testin käyttö ei vaadi hammaslääkärin koulutusta, se soveltuu myös muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden käytettäväksi.
14.9.2018Ensimmäinen Herpes simplex -virusinfektio saadaan nykyisin vanhempana kuin ennen. HSV-infektio voi tarttua oireettomanakin.
24.8.2018Hammaslääkärijohtajien urakehityksestä löytyi kolme erilaista urapolkutyyppiä: tavoitesuuntautuneet etenijät, tilaisuuteen tarttujat sekä innostuneet kehittäjät.
24.8.2018Väitöstyössä tarkasteltiin Töölön sairaalassa hoidettuja kasvomurtumatapauksia monileiketietokonetomografiatutkimuksen avulla. Näin saatiin lisätietoa erilaisille tapaturmille tyypillisistä murtumista ja todettiin, että parhaiten näiden vammojen postoperatiiviseen kuvantamiseen soveltuu monileiketietokonetomografia, jossa on ASiR-ominaisuus.
28.6.2018Väitös: Kasvutekijäreseptori lisää lihasmassaa ja luunmuodostusta sekä vähentää rasvan kertymistä hiirillä 4.6.2018 klo 10:00 Luu on dynaamista kudosta, joka jatkuvasti […]
4.6.2018Väitös: 3D-kuvantamalla voidaan mitata pään epäsymmetriaa ja tunnistaa kaksosparin identtisyys 4.6.2018 klo 10:00 Pään ja kasvojen pehmytkudoksen 3D-kuvantaminen on lääketieteessä […]
4.6.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin tyypin IIB aktiviinireseptorin vaikutusta luunmuodostukseen ja kehon koostumukseen hiirillä. Todettiin, että tämän kasvutekijäreseptorin antaminen on houkutteleva hoitovaihtoehto myös ihmisen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, mutta hoidon systeemisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja on vielä tutkittava.
29.5.20183D-teknologian kehittymisestä huolimatta pään ja kasvojen 3D-mallien analysointi on edelleen matemaattisesti haastavaa. Tässä väitöstyössä kehitettiin uusia matemaattisia mittausmenetelmiä ja työkaluja pään ja kasvojen rakenteiden tutkimiseen 3D-kuvista.
29.5.2018Väitös: Kasvaimen mikroympäristön merkitys kielisyövän invaasiossa ja ennusteessa 6.4.2018 klo 10:00 Liikkuvan kielen levyepiteelikarsinooma on suuontelon yleisin syöpä. Kuolleisuus kielisyöpään […]
6.4.2018Väitöstutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että monet kasvaimen mikroympäristön komponentit vaikuttavat ratkaisevasti kielisyövän invaasioon ja ennusteeseen. Lisäksi tutkimus tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja, joiden avulla varhaisen vaiheen kielisyöpää sairastavia potilaita voidaan jakaa vähäisen riskin ja korkean riskin ryhmiin.
6.4.2018Väitös: Havaintoja opioidien farmakokinetiikasta ja farmakodynamiikasta 9.3.2018 klo 08:00 Opioidit ovat tehokkaita kipulääkkeitä, joita käytetään syöpäkivun ja leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa. […]
9.3.2018Väitöstutkimuksessa tutkittiin rotilla sellaisia lääkkeitä, jotka saattavat tehostaa opioidien vaikutusta sekä estää tai kumota opioiditoleranssia. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin keskushermoston immuunisoluihin kuuluvien mikroglian ja astrosyyttien osuutta morfiinitoleranssissa sekä opioidien aiheuttamassa kivulle herkistymisessä.
7.3.2018Väitös: Kivut ja purentaelimistön toimintahäiriöt tavallisia jo alakouluikäisillä 16.2.2018 klo 09:00 Kipu on yleisin syy hakeutua lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoon. […]
16.2.2018Väitös: Hampaiden erosiivista kulumista lähes puolella suomalaisista keski-ikäisistä 16.2.2018 klo 09:00 Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen […]
16.2.2018Väitös: Sedatiivikuorma on ikäihmisillä yhteydessä heikkoon suunterveyteen 16.2.2018 klo 08:00 Ikääntymisen myötä sairastavuus lisääntyy, ja samalla lääkkeiden käyttö yleistyy. Monilääkityksen […]
16.2.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon alakouluikäisillä lapsilla esiintyy kipuja ja purentaelimistön toimintahäiriöitä. Osoittautui, että niin purentaelimistön toimintahäiriöt ja niihin liittyvät kivut kuin muuallakin elimistössä esiintyvät kivut ovat yleisiä jo alakouluikäiässä. Eniten kipuja oli huonokuntoisilla ja vähän liikkuvilla.
16.2.2018Tutkimuksessa arvioitiin 3 800 lapsen aineistossa ikävuosina 8 – 17 tapahtuvia muutoksia nenän ilmateiden koossa ja hengitysfunktiossa. Kasvun aikana tapahtuvan vaihtelun ja sukupuolierojen vuoksi hengitystoiminnan viitearvot tulee laatia ikä- ja sukupuolikohtaisesti; tytöt näyttävät saavuttavan ylähengitysteiden aikuiskoon poikia nuorempina.
15.2.2018Väitöstutkimuksessa havaittiin, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla. Tutkimukseen osallistui lähes 2 000 46-vuotiasta suomalaista aikuista, ja lähes puolella heistä havaittiin erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Eroosio on yleistä etenkin miehillä.
15.2.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko sedatiivikuormalla yhteyttä suunterveyteen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla henkilöillä. Sedatiivikuorma näyttää olevan yhteydessä vähentyneeseen syljeneritykseen mutta ei kuivan suun tunteeseen. Lisäksi sedatiivikuorma suurensi epäedullisen suunterveyskäyttäytymisen todennäköisyyttä ja näytti lisäävän karieksen riskiä.
15.2.2018Väitös: Suun infektiosairaudet kardiometabolisena riskitekijänä 26.1.2018 klo 08:00 Parodontiitti ja apikaaliparodontiitti ovat yleisiä suun infektiosairauksia, joiden hoitamatta jättäminen saattaa johtaa […]
26.1.2018Väitös: Sädehoito muuttaa suun limakalvon pintasolujen mikrorakennetta 26.1.2018 klo 08:00 Suun ja kaulan alueen syöpien hoidossa käytettävä sädehoito aiheuttaa suun […]
26.1.2018Väitöstutkimuksessa todettiin, että ihmisen suun limakalvojen pintaepiteelin mikropoimurakenne muuttuu sädehoidon seurauksena. Vaurioitumisen aste riippuu säteilyannoksesta, ja sädehoito saattaa altistaa potilaan hammasimplantin menettämiselle ja osteoradionekroosille.
19.1.2018Väitöstyössä esitettiin uutta tietoa endotoksemiasta ja parodontiitin patogeenien aiheuttamasta immuunivasteesta suun infektiosairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisena yhdyssiteenä. Tutkimuksen perusteella varsinkin niille henkilöille, joilla on muitakin kardiometabolisia riskitekijöitä, tulisi tehdä terveystarkastuksen osana huolellinen suun tutkimus infektiosairauksien varalta.
19.1.2018Väitös: Ylähengitysteiden toiminta muuttuu kasvun ja aikuistumisen myötä 5.1.2018 klo 16:15 Nenäkäytävän ahtautuminen laukaisee ylähengitysteissä osittaisen suuhengityksen, jolloin lämmittämätön ja […]
5.1.2018Väitös: Työttömyys voi heikentää suunterveyttä 17.11.2017 klo 06:45 Useimmissa Euroopan maissa, Pohjoismaat ja Suomi mukaan lukien, erilaiset kansantalouden haasteet ja […]
17.11.2017Väitöstutkimuksen tulokset tukevat osittain sitä olettamusta, että työttömyys ennustaa huonoa suunterveyttä. Työttömyys altistaa työikäisen henkilön merkittävässä määrin sekä riittämättömälle suun omahoidolle että huonolle suunterveydelle.
15.11.2017Väitös: Krooninen munuaissairaus ja suunterveys 25.8.2017 klo 15:15 Suun infektioiden, kuten parodontiitin, on todettu matala-asteisen tulehduksen kautta olevan yhteydessä moniin […]
25.8.2017Väitöstutkimuksessa todettiin, että munuaissairauksista erityisesti diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden suunterveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden potilaiden parodontaaliterveys oli erityisen heikko niin predialyysi- kuin seurantavaiheessakin.
25.8.2017Väitös: Lasten hammashoitopelko on monimuotoinen ilmiö 16.6.2017 klo 14:45 Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 11–16-vuotiaiden lasten hammashoitopelkoa ja sen yhteyttä vanhempien hammashoitopelkoon sekä […]
16.6.2017Väitös: Lasten hampaiston panoraamatomografia- ja kallolateraalitutkimukset – onko optimointi kohdallaan? 16.6.2017 klo 14:45 Hampaiston ensimmäisessä ja toisessa vaihduntavaiheessa lapsille tehdään […]
16.6.2017Väitöstutkimus paljasti, että kansainvälisiä ohjeistuksia ja suosituksia noudatetaan lasten hammaslääketieteellisessä ekstraoraalikuvantamisessa puutteellisesti. Koko suun terveydenhuollon tiimi ja erityisesti ortodontit tarvitsevat lasten säteilysuojeluun liittyvää tietojen ja taitojen päivitystä sekä lisäkoulutusta, jotta kuvantamiskäytännöt kehittyisivät
16.6.201711-16-vuotiailla tehdyn väitöstutkimuksen perusteella hammashoitopelkoon kannattaisi puuttua jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Hammashoitopelon ehkäisy ja hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. On tärkeää ottaa huomioon hammashoitopelon monimuotoisuus ja sen vaikutukset suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
16.6.2017Väitöstutkimuksen perusteella endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen pääsäätelijänä toimiva matriksin metalloproteinaasin kudosestäjä (TIMP-1) ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien sekä kuoleman biologisia merkkiaineita eli biomarkkereita. Niiden avulla riskipotilaat voidaan tunnistaa jo varhain, ja niistä on hyötyä myös akuutin sydäntapahtuman diagnostiikassa.
16.6.2017Väitös: Suun punajäkälän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välillä on yhteys 22.5.2017 klo 09:00 Suun punajäkälä on krooninen, immuunivälitteinen limakalvosairaus, jonka etiologia […]
22.5.2017Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suun punajäkälän etiologia on monitekijäinen. Osalla potilaista suun punajäkälän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välillä näyttää olevan yhteys. Suun punajäkälän paikallishoidossa takrolimuusi vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin triamsinoloniasetonidi.
22.5.2017Väitöstutkimuksessa selvitettiin kehitysyhteistyönä toteutetun lasten suunterveyden edistämisohjelman vaikuttavuutta Pohjois-Koreassa. Hoitamattoman karieksen määrä oli alkutilanteessa suuri, mutta se pieneni seurantajakson aikana merkittävästi. Kehittyvissä maissa tehtävässä suunterveyden edistämistyössä tulisi korostaa sokeripitoisten välipalojen käytön rajoittamista.
11.5.2017Väitös: Suunterveyden edistämisohjelma auttoi Pohjois-Korean lapsia 31.3.2017 klo 10:45 Karies on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskettaa erityisesti kehittyvien maiden lapsia. Pohjois-Koreassa […]
31.3.2017Väitös: Lyhytkuitukomposiitti vahvistaa hammasta 27.1.2017 klo 10:15 Hampaan menetetyn kovakudoksen korvaamiseen on aiemmin käytetty amalgaamia, ja nykyään yleisin materiaali on […]
27.1.2017Väitös: Karieksen ehkäisy ja havaitseminen alhaisen kariestason väestössä 27.1.2017 klo 10:15 Karies on krooninen infektiosairaus, jossa keskeinen merkitys on plakissa […]
27.1.2017Väitöstutkimuksessa testattiin lyhytkuitukomposiitin eli lasikuitu-dimetakrylaattimuovin pitkaikaiskestävyyttä ja mekaanisia ominaisuuksia paikka-aineena in vitro -olosuhteissa. Ilmeni, että lyhytkuitukomposiitin käyttäminen estää alkavan murtuman etenemistä paikka-aineessa.
27.1.2017Väitöstyössä tutkittiin kouluikäisten lasten karieksen ehkäisyä ja kariesvaurioiden havainnointia alhaisen kariestason väestössä. Neljä vuotta kestäneessä tutkimuksissa havaittiin, että tutkimuksen lopussa huomattavalla osalla lapsista oli kariesvaurioita, joita ei ollut todettu kliinisessä suun tutkimuksessa. Röntgenkuvaus onkin suositeltava osa kariesdiagnostiikkaa.
27.1.2017Väitös: Kasviperäiset kollageenin ristisilloittajat lisäävät hammaspaikkojen kestävyyttä 5.1.2017 klo 09:45 Hampaita paikataan yleisimmin hampaanvärisillä muovipaikoilla. Paikan kestävyyteen vaikuttaa eniten se, […]
5.1.2017Väitöstutkimuksessä selvitettiin, miten erilaiset kasviperäiset sekä tunnetut synteettiset kollageenin ristisilloittajat estävät dentiiniä hajottavien entsyymien toimintaa hampaan ja hammaspaikan sidoskohdassa.
5.1.2017Väitöstutkimuksessa kehitettiin ihmisen myoomakudokseen perustuva invaasiomalli, joka mahdollistaa syöpää ehkäisevien molekyylien tutkimisen todenmukaisella tavalla. Tutkimuksessa myös todettiin, että arresten ja endostatiini ovat antiangiogeneettisiä ja anti-invasiivisia molekyylejä, jotka näyttäisivät vaikuttavan suoraan kielisyöpäsoluihin vähentämällä niiden invaasiota.
29.12.2016Väitös: Syövän mikroympäristö vaikuttaa voimakkaasti kielisyövän leviämiseen 9.12.2016 klo 09:30 Levyepiteelikarsinooma on yleisin suun alueen syöpä; se kattaa yli 90 […]
9.12.2016Väitös: Papilloomavirustartunnat tavallisia lapsilla ja vastasyntyneillä 18.11.2016 klo 15:45 Papilloomavirus (HPV, human papillomavirus) infektoi ihon ja limakalvojen jakautuvia epiteelisoluja eri […]
18.11.2016Väitös: Lapsen kuorsauksen syy kannattaa selvittää 18.11.2016 klo 15:45 Unenaikaisilla hengityshäiriöillä tarkoitetaan erilaisten oireiden kirjoa: lievimmillään kyse on säännöllisestä kuorsauksesta […]
18.11.2016Tutkimus osoitti, että lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyy lapsilla haittoja, kuten heikentynyttä psykologista hyvinvointia. Tulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan hyvissä ajoin ne lapset, joille unenaikaisia hengityshäiriöitä saattaa kehittyä ja joita kannattaa jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä hoitamaan moniammatillisessa tiimissä.
18.11.2016Väitöstutkimuksessa todettiin, että papilloomavirustartunnat ovat yleisiä jo vastasyntyneillä ja että lapsena saadulla HPV-tartunnalla on on merkitystä immuniteetin muodostumisessa. Suun HPV-tulehdus löytyi jopa 18 %:lta tutkituista vastasyntyneistä, ja suurimmalta osalta testatuista 11–16-vuotiaista löytyi verestä HPV-tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja.
18.11.2016Väitöstyössä tutkittiin luun morfogeneettisen proteiini 2:n (BMP-2) vaikutusta rasvan kantasolujen luuerilaistumiseen sekä solunsisäiseen viestintään. BMP-2:n hyödyt luukudosteknologiassa saattavat olla rajalliset. Sen sijaan bioaktiivisista laseista liuenneet ionit yhdistettynä perinteisiin, kemiallisiin luuerilaistustekijöihin saivat aikaan nopean ja voimakkaan luuerilaistumisvasteen.
10.11.2016Väitöstutkimuksessa perehdyttiin pohjoissuomalaisten halkiolasten hampaiden ja kuulon ongelmiin. Aineisto koostui 214 halkiopotilaasta, joita hoidettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997–2013.
10.11.2016Väitöstyön tavoitteena oli ryhmitellä perusterveydenhuollon TMD-kipupotilaat käyttäen kipuun liittyvää toimintahaittaluokitusta ja tutkia näin muodostuneiden alaryhmien psykososiaalisia ja yleisterveydellisiä eroja. Osoittautui, että toimintahaitan määrityksessä käytetty yksinkertainen, helppokäyttöinen GCPS-mittari soveltuu hyvin perusterveydenhuollon TMD-potilaiden seulontamenetelmäksi.
10.11.2016Väitös: Luuerilaistumisen mekanismit rasvakudoksen kantasoluissa 28.10.2016 klo 15:45 Luuvauriot yleistyvät väestön ikääntyessä, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle. Perinteisenä vakavien luuvaurioiden hoitomuotona […]
28.10.2016Väitös: Toimintahaittaluokittelulla kohti yksilöllisempää TMD-kivun hoitoa 7.10.2016 klo 15:00 Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) ovat yleisiä kasvojen alueen kiputiloja, joiden […]
7.10.2016Väitös: Halkiolapsilla on runsaasti korvien ja hampaiston ongelmia 7.10.2016 klo 15:15 Huuli- ja suulakihalkioihin liittyy monia haasteita. Halkiopotilaille joudutaan yleensä […]
7.10.2016Väitös: Ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden hyödyntäminen hampaan kiinnityskudossairauksien diagnostiikassa 7.9.2016 klo 15:45 Hampaan kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti on aikuisväestössä yleinen sairaus, joka […]
7.9.2016Väitöstutkimuksessa vertailtiin MMP-8-pitoisuuksien pikamittaukseen käytettäviä ns. tuolinvierustestejä ja laboratoriossa käytettäviä, immunologisia MMP-8:n mittausmenetelmiä, sekä selvitettiin, miten tupakointi vaikuttaa ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden vaihteluun.
7.9.2016Väitös: Zirkonia on toimiva kruunu- ja siltamateriaali 17.6.2016 klo 16:15 Zirkonian käyttö kiinteässä protetiikassa on lisääntynyt merkittävästi. Zirkonian mekaaniset ominaisuudet […]
17.6.2016Avhandling: Det är möjligt att minska komplikationer och läkningsproblem efter ortognat kirurgi 17.6.2016 klo 16:00 Ortognat kirurgi behövs vid korrektion […]
17.6.2016Väitös: Hammashoitouudistus ei pienentänyt sosioekonomisia eroja merkittävästi 17.6.2016 klo 15:45 Vuosina 2001–2002 Suomessa toteutetun hammashoitouudistuksen yhteydessä kuntien velvollisuus järjestää suun […]
17.6.2016Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin zirkoniarunkoisten kruunujen ja siltojen menestymistä. Osoittautui, että zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostuvat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä silloin, kun useampia puuttuvia hampaita korvataan siltaproteesilla.
17.6.2016Avhandling: Det är möjligt att minska komplikationer och läkningsproblem efter ortognat kirurgi 17.6.2016 klo 16:00 Leipäteksti: Ortognat kirurgi behövs vid […]
17.6.2016Väitöstutkimuksessa selvitettiin hammashoitouudistuksen vaikutuksia sosioekonomisiin eroihin hammashoitopalvelujen käytössä ja koetussa suunterveydessä. Osoittautui, että julkisen hammashoidon tuen laajeneminen ei johtanut merkittävästi pienempiin sosioekonomisiin eroihin kuuden vuoden seurannan aikana ja että suun terveydenhuoltojärjestelmässä näyttää edelleen olevan eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.
17.6.2016Väitös: MMP-8 ja TIMP-1 ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien biomarkkereita 16.6.2017 klo 14:30 Endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen […]
16.6.2016Väitös: Terveyskeskuksen hammashoidon nukutuspotilaista pääosa yleisterveitä lapsia 27.5.2016 klo 16:30 Yleisanestesiassa tehtävään hammashoitoon päädytään Suomessa silloin, kun tarvittavaa hoitoa ei […]
27.5.2016Väitös: Suunterveys perinnöllisessä Meretojan taudissa 27.5.2016 klo 16:30 Meretojan tauti, tieteelliseltä nimeltään perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (AGel-amyloidoosi), on autosomissa vallitsevasti periytyvä systeemisairaus […]
27.5.2016Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon yleisanestesiahammashoidon prosessia ja potilaiden taustoja. Selvisi, että osalla yleisterveistä lapsista yleisanestesiahammashoitoon joutuminen olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää ulkomaalaistaustaisiin perheisiin.
27.5.2016Tässä väitöstutkimuksessa kartoitettiin Meretojan taudin vaikutusta suunterveyteen. Hyposalivaation ja alentuneen syljen IgA-pitoisuuden vuoksi Meretojan tautia sairastavilla vaikuttaa olevan suurentunut riski suun alueen sairauksiin. Näin ollen potilaat hyötyvät erityisesti ehkäisevästä hammashoidosta ja tehokkaasta suun omahoidosta.
27.5.2016Väitös: Lupaava uusi antimikrobiaine juurikanavainfektioiden hoitoon 29.4.2016 klo 16:45 Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen vaikutusta ihmisen infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun […]
29.4.2016Väitös: Potilasturvallisuus liittyy hammashoidon kaikkiin osa-alueisiin 29.4.2016 klo 16:45 Perusterveydenhuollossa ja etenkin hammashoidossa potilasturvallisuustutkimus on vasta aluillaan. Tämän väitöstyön tavoitteena […]
29.4.2016Väitöstyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen, 2-hydroksi-isokapronihapon, vaikutusta infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun sekä sen soveltuvuutta juurikanavainfektioiden hoitoon. Tutkimuksessa todettiin, että laajakirjoisen, pitkäkestoisen antimikrobitehonsa ja anti-inflammatorisuutensa HICA voisi olla uusi vaihtoehto juurikanavainfektioiden hoitoon.
29.4.2016Väitöstyön tavoitteena oli tunnistaa hammashoidon potilastyössä sattuneita vaaratapahtumia ja niiden syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen perusteella merkittävä osuus vaaratapahtumista voitaisiin ehkäistä. Vaaratapahtumat tulisi tunnistaa ja raportoida nykyistä paremmin, ja niitä pitäisi myös aktiivisesti hyödyntää yhteiseen oppimiseen.
29.4.2016Väitös: Hampaattoman leuan implanttikiinnitteiset proteesit menestyvät hyvin 1.4.2016 klo 17:00 Kokoproteesin pysyvyys ja potilaan sopeutuminen proteesiin vaihtelevat huomattavasti eri henkilöillä. […]
1.4.2016Väitös: Lupaava menetelmä hammashoitomateriaalien saumavuotojen testaukseen 1.4.2016 klo 17:00 Kaikessa hammaslääketieteellisessä korjaavassa hoidossa yhdistellään toisiinsa eri materiaaleja – esim. paikka […]
1.4.2016Väitöstutkimus osoittaa, että implanttikantoiset peittoproteesit menestyvät hyvin hampaattoman leuan hoidossa, ja että implanttikiinnitteinen peittoproteesihoito on menestyksellistä myös pitkällä aikavälillä.
1.4.2016Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää saumavuotoja testaava menetelmä, jota voitaisiin soveltaa hammaslääketieteellisessä materiaalitutkimuksessa. Kehitetyn menetelmän havaittiin olevan toistettavuudeltaan ja havaintotarkkuudeltaan hyvä sekä mittaavan nestemäärän ja paineen muutosten välistä yhteyttä ajan funktiona luotettavasti.
1.4.2016Väitös: Systeeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen 19.2.2016 klo 15:15 Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten […]
19.2.2016Väitös: Huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa 19.2.2016 klo 15:00 Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat […]
19.2.2016Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää immuunijärjestelmän solujen ja säätelytekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä kolorektaalisyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa havaittiin, että systeeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen.
19.2.2016Väitöskirjatyö on retrospektiivinen, Pohjois-Suomessa toteutettu 214 potilaan tutkimus, joka esittelee huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia: halkioiden epidemiologiaa, puheenparannusleikkauksen tarvetta, suulaen primaarin sulkuleikkauksen jälkeisten fisteleiden määrää sekä halkiopotilaiden kuulotuloksia.
19.2.2016Väitös: Hampaiston vaihduntavaihe pidentynyt suomalaislapsilla 29.1.2016 klo 15:45 Pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ja purennan kehityksen tuntemus on tärkeää arvioitaessa ortodonttisen hoidon […]
29.1.2016Väitös: Kasvaimen alainen sidekudos vaikuttaa pään ja kaulan suu- ja ihosyöpien käyttäytymiseen 29.1.2016 klo 16:00 Pään ja kaulan alueella esiintyvät […]
29.1.2016Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä johtuvat erot pään ja kaulan alueella esiintyvien suun limakalvon ja ihon levyepiteelikarsinoomien taustatekijöissä, kliinisessä kuvassa ja ennusteessa. Tutkimuksen perusteella ero voi johtua MMP-molekyylien kyvystä katkaista syndekaani-1 kasvainsolujen pinnalta.
29.1.2016Väitöstyössä tutkittiin seerumin D-vitamiinin varastomuodon ja aktiivisen muodon yhteyttä parodontaali-infektioon. Tutkimuksessa havaittiin heikko yhteys D-vitamiinin varastomuodon ja parodontaali-infektion välillä, mikä antaa aiheen lisätutkimuksille.
29.1.2016Väitöstutkimuksessa arvioitiin hampaiston ja purennan kehitystä eri väestöryhmissä. Lisäksi selvitettiin mahdollisia sekulaarisia muutoksia suomalaislasten pysyvien hampaiden puhkeamisessa. Työssä esitetään pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ohjearvot suomalaislapsille − erikseen tytöille ja pojille.
29.1.2016Väitös: Näyttöjen suorituskyky hammaskuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa 5.1.2016 klo 16:30 Hammaslääketieteessä käytetään nykyään pääasiassa digitaalista kuvantamista. Lääketieteellisessä radiologiassa näyttöjen ja […]
5.1.2016Väitös: Uusi menetelmä kielisyövän aggressiivisuuden ennustamiseen 5.1.2016 klo 16:30 Kielisyöpä on suun alueen yleisin maligniteetti. Ikävakioitu kielisyövän ilmaantuvuus oli Suomessa […]
5.1.2016Tässä väitöstutkimuksessa vertailtiin näyttöjen suorituskykyä panoraama- ja purusiivekekuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa. Lisäksi tarkoituksena oli antaa suosituksia hammaslääketieteellisten röntgenkuvien katseluun soveltuvista näytöistä ja käyttöympäristön valaistuksesta.
5.1.2016Väitöstyössä kehitettiin uusi, käytännön histopatologisessa työssä helposti sovellettava nk. BD-malli, jossa kielisyöpäkasvaimen silmuilevaa kasvutapaa (Budding) ja syvyyttä (Depth) hyödynnetään taudin aggressiivisuuden ennustamiseen ja hoidon suunnitteluun.
5.1.2016