Opiskelijoiden tekemät juurihoidot onnistuivat hyvin ja vastaavasti kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Terveyskeskushammaslääkärien juurihoidoista onnistui 67 %. Juurihoidon tulos on hyvä, kun hoito tehdään suositusten mukaisesti.
12.3.2021Väitöstutkimuksen perusteella huono suuhygienia voi altistaa autoimmuunisairauksille.
19.2.2021Familiaalisten tekijöiden, kuten perinnöllisten geneettisten mutaatioiden tai varhaisen HPV-altistuksen, vaikutus nuorena alkavaan pään ja kaulan alueen syöpään on suomalaisessa väestössä merkityksetön, ja vain hyvin pieni osuus näistä syövistä johtuu yksinomaan sukusolujen mutaatioista.
19.2.2021Parodontiittiriskin omaavat nuoret voidaan löytää jo ennen sairauden kliinisten merkkien ilmestymistä mittaamalla proimflammatoristen entsyymien pitoisuuksia suunesteessä.
29.1.2021Tutkimuksen perusteella odottavan äidin altistuminen ilmansaasteille kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen ja kohtukuoleman riskiä myös vähemmän saastuneilla alueilla.
29.1.2021Väitöstutkimuksen perusteella biologisten merkkiaineiden IL-1β, IL-17A, MPO ja CRS määrittäminen sylkinäytteestä on potentiaalinen keino diagnosoida parodontiitti laajoissa väestötutkimuksissa.
29.1.2021Purentakiskohoito ei näytä tarjoavan lisäapua TMD-löydösten ja -oireiden lievittämiseen tai elämänlaadun parantamiseen.
4.1.2021Ajan kuluessa uniapneakiskohoidon hoitovaste ja samalla sitoutuminen hoitoon heikkenivät monella tutkittavalla.
4.1.2021Pitkittäistutkimus osoittaa, että suomalaislasten kraniofakiaalinen kasvumalli on voimakkaasti sulkeutuva ja kasvojen muoto kulmikas.
11.12.2020Jo 2–3-vuotiailla unenaikaista hengityshäiriötä sairastavilla lapsilla voidaan todeta muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä.
11.12.2020Tutkimuksen perusteella epäsäännöllinen suun terveyspalvelujen käyttö ei johda hyvään koettuun suunterveyteen.
20.11.2020Väitöstutkimuksen mukaan alaleuan siirtoleikkaus helpotti leukanivelten oireita ja kipuja sekä paransi elämänlaatua.
20.11.2020Molaari-inkisiivi-hypomineralisaation esiintyvyys vaihtelee alueittain, ja MIH on merkittävä karieksen riskitekijä. Infektiosairaudet sekä antibiootit saattavat vaikuttaa epäsuotuisasti kiilteen kehitykseen.
30.10.2020Tutkimuksen mukaan kliinisesti merkittävä osa braketeista irtoaa hoidon aikana, joten kiinnitystä on tärkeää parantaa. Toisaalta voimakas sidostuminen ei saa johtaa hampaan kovakudosten vaurioihin siinä vaiheessa, kun braketit irrotetaan.
30.10.2020Laboratoriotutkimuksissa probiootin todettiin integroituvan kasvavaan biofilmiin, toisin kuin aiemmin on oletettu. Biofilmissä kasvava probiootti ei tutkimuksen perusteella vaikuta haitallisesti hammasterveyteen, eikä probioottien käytöllä näytä olevan vaikutusta suuvesien tehoon. Lisäksi probiooteista saattaa olla hyötyä suun hiivainfektioiden torjunnassa.
30.10.2020Deksametasonia saaneilla potilailla ilmeni merkittävästi enemmän vakavia komplikaatioita ja uusintaleikkausta vaatineita infektioita kuin verrokkiryhmällä.
30.10.2020Tutkimuksen mukaan hammashoidossa käytettyjen muovin pinta voidaan saada liukenemaan pehmeäksi, mikä voi parantaa hammasmateriaalien sidostumista.
2.10.2020Väitöstutkimus osoittaa, että puolukkamehulla on useita hyödyllisiä vaikutuksia suunterveyteen ja sitä voidaan käyttää suun omahoidon tukena.
2.10.2020Alaleuan nivelpäähän kohdistuva kuormitus ja fysiologinen estrogeenitaso ovat tarpeellisia nivelpään ruston kehitykselle ja muovautumiselle.
11.9.2020Deksametasonin rutiinin-omaista käyttöä kasvomurtumapotilailla pahoinvoinnin ehkäisyyn tai hermon paranemisen edistämiseen ei voida suositella.
11.9.2020Vakavaa veritautia sairastavilla suun tarkastuksen ja ylläpitohoidon tulisi olla osa hoitoprotokollaa.
21.8.2020Hammaslääkäreillä on merkittävä rooli potilaiden kokonaisterveyden edistämisessä, etenkin diabeteksen ehkäisemisessä ja tupakoinnin vastaisessa työssä.
26.6.2020Tutkimuksessa selvitettiin HPV:n vaikutusta bakteerimikrobistoon 39 äiti-lapsiparin bakteerinäytteissä. Tutkijat totesivat, että HPV-positiivisten näytteiden bakteerimikrobisto oli erilainen kuin HPV-negatiivisten. Erot näkyivät äitien ja lasten suusta sekä äitien kohdunkaulasta ja istukasta otetuissa näytteissä.
26.6.2020Natriumfluoridi (NaF) ja kaliumfluoridi (KF) -käsittely voivat tehdä hampaan ja paikkamateriaalin liitosalueesta kestävämmän hidastamalla epätäydellisesti resiini-infiltroituneen kollageenin hajoamista. Tämä tapahtuu mahdollisesti matriksin metalloproteinaasien (MMP) ja kysteiini-katepsiinien (CC) toiminnan estämisen kautta.
26.6.2020Niskavetolaite on Suomessa yksi yleisimmin käytetyistä oikomishoitolaitteista AII-luokan purennan ja ahtauden varhaishoidossa. Niskavetohoitoa voidaan suositella Angle II -purennan varhaiseksi hoitomuodoksi. Hoidon optimaalista ajoitusta ei määritä niinkään potilaan ikä, vaan yksilöllinen kasvu ja kehitys.
29.5.2020Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten parodontiittia sairastavan potilaan omahoitoa ja motivaatiota voidaan tukea. Tutkimuksen mukaan perehdytys käyttäytymistieteellisiin menetelmiin voi lisätä ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa.
29.5.2020Suun sairaudet ovat nepalilaisten koululaisten keskuudessa yleisiä. Keskimäärin koululaisilla oli 2,9 korjausta vaativaa vaurioita. Tästä syystä onkin tärkeää lisätä kariesta ennaltaehkäisevää työtä Nepalin koululaisten keskuudessa, sekä maaseudulla että kaupungeissa.
29.5.2020Väitöstutkimus osoitti, että estradiolilla on merkittävä vaikutus biofilmissä esiintyvien P. intermedia -ryhmän bakteerien taudinaiheuttamiskykyyn määrästä, lajista ja kannasta riippuen. Lisäksi osoittautui, että QS-molekyylejä voidaan pitää lupaavana hoitokohteena suun kroonisissa sairauksissa, kuten raskauteen liittyvässä ientulehduksessa.
30.4.2020Väitöstutkimuksen perusteella dimetyylisulfoksidia voidaan käyttää dentiinin esikäsittelyaineena sidoksen kestävyyden parantamiseksi.
30.4.2020Jopa 80 % tuoreista nivelreumapotilaista ja 85 % pitkään nivelreumaa sairastaneista poti parodontiittia, kun taas verrokeista noin 40 %.
4.4.2020Suurin osa vangeista tarvitsee joko ennaltaehkäisevää, korjaavaa tai parodontologista hoitoa. Lisäksi valtaosa vangeista tarvitsee vähintään ennaltaehkäisevää hoitoa purentafysiologisiin ongelmiin sekä hampaiden erosiivisen kulumisen ehkäisemiseksi. Nämä tekijät on syytä huomioida niin yksittäisen vangin hoidossa kuin suunniteltaessa vankien suun terveyspalveluita yleensäkin.
21.2.2020Vanhusten kasvomurtumat syntyvät useimmiten kaatumisen seurauksena, ja keskikasvomurtumien osuus on korkea. Koska iäkkäiden potilaiden murtumat ovat vakavia ja niiden oheisvammat yleisiä, potilaan status tulee tutkia useamman kerran, seurannan on oltava tiheää ja vammojen kuvantamistarve tulee huomioida. Hoito edellyttää myös moniammatillista yhteistyötä.
31.1.2020Kuitulujitteinen hammaspaikkamuovi jäljittelee rakenteellisesti hammasluuta. Kun kuitulujitteista paikkamuovia käytetään yhdessä hiukkaslujitteisen paikkamuovin kanssa, hammas voidaan korjata lujaksi ja rakenteeltaan luonnonhammasta vastaavaksi. Hammaslääkäri voi valmistaa paikan pohjakerroksen kuitulujitteisesta yhdistelmämuovista ja kovettaa sen päälle tavallista paikkamuovia. Näin paikasta saadaan kestävämpi.
31.1.2020Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kevyen tai kohtalaisen alkoholinkäytön ei voida katsoa suurentavan syventyneiden ientaskujen esiintymisen tai ilmaantumisen riskiä. Tuloksista ilmeni kuitenkin myös, että alkoholinkäyttö on yhteydessä huonoon hampaiden kiinnityskudosten kuntoon tietyillä tutkituilla ryhmillä.
3.1.2020Tutkimuksessa selvitettiin kasvaimen mikroympäristöön (TME) olennaisesti liittyvien proteolyyttisten entsyymien sekä tulehdussolujen vaikutusta kielisyövän invaasioon. Lisäksi tutkittiin, soveltuvatko ihmisen myoomakudokseen perustuvat invaasiomallit kemosädehoidon toimivuuden testaamiseen.
3.1.2020Korkea TLR5:n, matala TLR7:n sekä korkea PR:n ilmentymistaso voivat vaikuttaa suunielun levyepiteelisyövän ennusteeseen. Lisäksi tulokset tukevat sitä käsitystä, että HPV-positiiviset ja HPV-negatiiviset suunielun levyepiteelisyövät ovat kaksi eri tautia.
25.10.2019Vaikuttaa siltä, että suun bakteereilla saattaa olla merkitystä aivovaltimopullistumataudissa. Hammasperäisten bakteerien aiheuttama tulehdusreaktio tarjoaa yhden potentiaalisen selityksen sille, miksi aneurysmassa kehittyy tulehdusreaktio.
25.10.2019Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) ja niihin liittyvät kivut ovat yhteydessä koettuun heikentyneeseen terveydentilaan sekä kivuliaisiin yleissairauksiin. Samoin purennassa esiintyvillä häiriöillä näyttää olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys puremalihas- ja leukanivelkipuihin.
4.10.2019Pään ja kaulan alueen syöpien esiintyvyys on länsimaissa lisääntymässä. Väitöstutkimus antoi uutta tietoa HPV:n, HSV:n ja EBV:n roolista pään ja kaulan syövissä.
14.9.2019Oikeuslääketieteellistä iän arviointia käytetään vainajien tunnistamisvarmuuden parantamiseen, turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sekä henkilörekisteritietojen muutosten varmistamiseen. Kun hampaiston ja luuston kehitystä selvittäviä menetelmiä vertailtiin tässä väitöstutkimuksessa, parhaiten kronologista ikää vastasivat pysyvät hampaat ilman viisaudenhampaita.
23.8.2019Väitöskirjatyössä selvitettiin, kuinka valokovetteinen yhdistelmämuovi kiinnittyy lasikuiduilla lujitetun sillan runkoon. Osoittautui, että yhdensuuntaisesta lasikuidusta tehdyn kuiturungon ympärillä voidaan käyttää lyhytkuituista lujitemuovia tai kudottuja kuitukankaita.
28.6.2019Väitöstutkimuksen perusteella erityisesti NMR-spektroskopiaan perustuva metabolomiikka voi olla potentiaalinen työkalu sairauksien sylkidiagnostiikkaa ajatellen.
7.6.2019Väitöstyön hypoteesina oli, että H4R saattaisi vaikuttaa sekä punajäkälän että kielisyövän syntymiseen. Tulokset viittaavat siihen, että vaikuttamalla H4R:n toimintaan voitaisiin tehostaa punajäkälän ja suusyövän hoitoa.
7.6.2019Hammasimplantit eivät kiinnity ympäröiviin luu- ja pehmytkudoksiin samalla tavoin kuin luonnonhampaat. Tämän tutkimuksen mukaan ienkudos kuitenkin kiinnittyy ja veri hyytyy nopeammin, jos zirkoniarakenteeseen tehdään titaanidioksidinen nanopinnoite.
10.5.2019Tutkimuksen mukaan karies ja hammashoitopelko olivat tärkeimmät syyt nukutushammashoitoihin kaikissa ikäryhmissä, molemmilla sukupuolilla, yleisterveillä ja -sairailla, sekä potilaiden että huoltajien raportoimana, niin hammaslääkärin diagnosoimana kuin rekisteritietojen perusteellakin. Yleissairaiden lasten tapauksessa kynnys tehdä hammashoito nukutuksessa oli matalampi kuin yleisterveiden lasten.
10.5.2019Tutkimus auttaa ymmärtämään Treponema denticola -patogeenin indusoiman kroonisen tulehduksen mekanismeja. Lisäksi tulokset valaisevat mekanismeja, jotka mahdollisesti ovat parodontiittiin liitetyn syöpäriskin taustalla. Tutkimus tukee aiempaa käsitystä, että parodontiitin ehkäiseminen ja varhainen diagnosointi ovat erittäin tärkeitä paitsi suunterveyden, myös potilaan kokonaisterveyden kannalta.
22.2.2019Tutkimuksen mukaan vuonna 2007 annetulla kansallisella suosituksella oli vaikutusta yläkoulujen suunterveyttä edistäviin toimiin, kuten makeanmyyntiin. Havaittiin myös, että kansallinen suositus vähensi koulujen makeanmyyntiä yhtä paljon jokaisessa sosioekonomisessa ryhmässä.
22.2.2019Parodontiitilla ja sydän- ja verisuonisairauksilla on selkeä yhteys toisiinsa. Molempien sairauksien patofysiologiassa soluväliaineen hajotuksella, johon tutkitut entsyymit osallistuvat, on tärkeä merkitys, joten samoja merkkiaineita voidaan hyödyntää molempien tautien tutkimuksessa. Rajoituksena kuitenkin on, että sylkimittaukset soveltuvat ainoastaan parodontiittidiagnostiikkaan ja seerumimittaukset sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikkaan.
3.2.2019Väitöstutkimuksen perusteella seerumin D-vitamiinin aktiivisen varastomuodon ja parodontaali-infektion välillä on käänteinen yhteys. Tulokset antavat aihetta tutkia tarkemmin mahdollisia 25(OH)D:n suojavaikutuksia parodontaali-infektiota vastaan.
29.1.2019Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että purennan poikkeamat ovat yhteydessä purentaelimistön toimintahäiriöihin ja kiputiloihin keski-ikäisillä suomalaisilla aikuisilla. Tutkimus myös osoitti, että lapsuudessa annettu oikomishoito on ollut Pohjois-Suomessa riittävää.
20.12.2018Väitöstutkimus tarjoaa tuoretta tietoa suusyöpäsolujen migraatiosta ja invaasiomalleista.
20.12.2018Tässä valtakunnallisiin Terveys 2000- ja Terveys 2011 -aineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko tiettyjen monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla sekä ravitsemussuositusten ja erityisesti Itämeren ruokavalion noudattamisella yhteyttä kiinnityskudossairauksiin. Tulosten perusteella ravitsemussuosituksiin perustuvan ruokavalion noudattaminen voisi ehkäistä ien- ja kiinnityskudossairauksien varhaisten muotojen kehittymistä.
16.11.2018Ruotsalaisaineistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että suun infektiot olivat yleisiä, ja niillä havaittiin olevan tilastollisia yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Todettiin myös, että ikä on tärkeä tekijä useiden yleissairauksien kannalta.
26.10.2018Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että periapikaali-infektio on yleinen, vaikkakin aiemmin miltei tunnistamaton raskauskomplikaatioiden riskitekijä. Karieksen ehkäisy tulisikin ottaa huomioon suunniteltaessa ravitsemusinterventio-ohjelmia raskaana oleville naisille maissa ja alueilla, joissa sekä suusairaudet että aliravitsemus ovat yleisiä.
26.10.2018Väitöstutkimuksessa todetaan,että kroonisen parodontiitin määrittelemiseen tarkoitettu aMMP-8-tuolinvierustesti on kätevä väline parodontiitin diagnostiikkaan. Koska testin käyttö ei vaadi hammaslääkärin koulutusta, se soveltuu myös muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden käytettäväksi.
14.9.2018Ensimmäinen Herpes simplex -virusinfektio saadaan nykyisin vanhempana kuin ennen. HSV-infektio voi tarttua oireettomanakin.
24.8.2018Hammaslääkärijohtajien urakehityksestä löytyi kolme erilaista urapolkutyyppiä: tavoitesuuntautuneet etenijät, tilaisuuteen tarttujat sekä innostuneet kehittäjät.
24.8.2018Väitöstyössä tarkasteltiin Töölön sairaalassa hoidettuja kasvomurtumatapauksia monileiketietokonetomografiatutkimuksen avulla. Näin saatiin lisätietoa erilaisille tapaturmille tyypillisistä murtumista ja todettiin, että parhaiten näiden vammojen postoperatiiviseen kuvantamiseen soveltuu monileiketietokonetomografia, jossa on ASiR-ominaisuus.
28.6.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin tyypin IIB aktiviinireseptorin vaikutusta luunmuodostukseen ja kehon koostumukseen hiirillä. Todettiin, että tämän kasvutekijäreseptorin antaminen on houkutteleva hoitovaihtoehto myös ihmisen tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, mutta hoidon systeemisten vaikutusten taustalla olevia mekanismeja on vielä tutkittava.
29.5.20183D-teknologian kehittymisestä huolimatta pään ja kasvojen 3D-mallien analysointi on edelleen matemaattisesti haastavaa. Tässä väitöstyössä kehitettiin uusia matemaattisia mittausmenetelmiä ja työkaluja pään ja kasvojen rakenteiden tutkimiseen 3D-kuvista.
29.5.2018Väitöstutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että monet kasvaimen mikroympäristön komponentit vaikuttavat ratkaisevasti kielisyövän invaasioon ja ennusteeseen. Lisäksi tutkimus tarjoaa käyttökelpoisia työkaluja, joiden avulla varhaisen vaiheen kielisyöpää sairastavia potilaita voidaan jakaa vähäisen riskin ja korkean riskin ryhmiin.
6.4.2018Väitöstutkimuksessa tutkittiin rotilla sellaisia lääkkeitä, jotka saattavat tehostaa opioidien vaikutusta sekä estää tai kumota opioiditoleranssia. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin keskushermoston immuunisoluihin kuuluvien mikroglian ja astrosyyttien osuutta morfiinitoleranssissa sekä opioidien aiheuttamassa kivulle herkistymisessä.
7.3.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon alakouluikäisillä lapsilla esiintyy kipuja ja purentaelimistön toimintahäiriöitä. Osoittautui, että niin purentaelimistön toimintahäiriöt ja niihin liittyvät kivut kuin muuallakin elimistössä esiintyvät kivut ovat yleisiä jo alakouluikäiässä. Eniten kipuja oli huonokuntoisilla ja vähän liikkuvilla.
16.2.2018Tutkimuksessa arvioitiin 3 800 lapsen aineistossa ikävuosina 8 – 17 tapahtuvia muutoksia nenän ilmateiden koossa ja hengitysfunktiossa. Kasvun aikana tapahtuvan vaihtelun ja sukupuolierojen vuoksi hengitystoiminnan viitearvot tulee laatia ikä- ja sukupuolikohtaisesti; tytöt näyttävät saavuttavan ylähengitysteiden aikuiskoon poikia nuorempina.
15.2.2018Väitöstutkimuksessa havaittiin, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla. Tutkimukseen osallistui lähes 2 000 46-vuotiasta suomalaista aikuista, ja lähes puolella heistä havaittiin erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Eroosio on yleistä etenkin miehillä.
15.2.2018Väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko sedatiivikuormalla yhteyttä suunterveyteen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla henkilöillä. Sedatiivikuorma näyttää olevan yhteydessä vähentyneeseen syljeneritykseen mutta ei kuivan suun tunteeseen. Lisäksi sedatiivikuorma suurensi epäedullisen suunterveyskäyttäytymisen todennäköisyyttä ja näytti lisäävän karieksen riskiä.
15.2.2018Väitöstutkimuksessa todettiin, että ihmisen suun limakalvojen pintaepiteelin mikropoimurakenne muuttuu sädehoidon seurauksena. Vaurioitumisen aste riippuu säteilyannoksesta, ja sädehoito saattaa altistaa potilaan hammasimplantin menettämiselle ja osteoradionekroosille.
19.1.2018Väitöstyössä esitettiin uutta tietoa endotoksemiasta ja parodontiitin patogeenien aiheuttamasta immuunivasteesta suun infektiosairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisena yhdyssiteenä. Tutkimuksen perusteella varsinkin niille henkilöille, joilla on muitakin kardiometabolisia riskitekijöitä, tulisi tehdä terveystarkastuksen osana huolellinen suun tutkimus infektiosairauksien varalta.
19.1.2018Väitöstutkimuksen tulokset tukevat osittain sitä olettamusta, että työttömyys ennustaa huonoa suunterveyttä. Työttömyys altistaa työikäisen henkilön merkittävässä määrin sekä riittämättömälle suun omahoidolle että huonolle suunterveydelle.
15.11.2017Väitöstutkimuksessa todettiin, että munuaissairauksista erityisesti diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden suunterveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden potilaiden parodontaaliterveys oli erityisen heikko niin predialyysi- kuin seurantavaiheessakin.
25.8.2017Väitöstutkimus paljasti, että kansainvälisiä ohjeistuksia ja suosituksia noudatetaan lasten hammaslääketieteellisessä ekstraoraalikuvantamisessa puutteellisesti. Koko suun terveydenhuollon tiimi ja erityisesti ortodontit tarvitsevat lasten säteilysuojeluun liittyvää tietojen ja taitojen päivitystä sekä lisäkoulutusta, jotta kuvantamiskäytännöt kehittyisivät
16.6.201711-16-vuotiailla tehdyn väitöstutkimuksen perusteella hammashoitopelkoon kannattaisi puuttua jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Hammashoitopelon ehkäisy ja hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. On tärkeää ottaa huomioon hammashoitopelon monimuotoisuus ja sen vaikutukset suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
16.6.2017Väitöstutkimuksen perusteella endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen pääsäätelijänä toimiva matriksin metalloproteinaasin kudosestäjä (TIMP-1) ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien sekä kuoleman biologisia merkkiaineita eli biomarkkereita. Niiden avulla riskipotilaat voidaan tunnistaa jo varhain, ja niistä on hyötyä myös akuutin sydäntapahtuman diagnostiikassa.
16.6.2017Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suun punajäkälän etiologia on monitekijäinen. Osalla potilaista suun punajäkälän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välillä näyttää olevan yhteys. Suun punajäkälän paikallishoidossa takrolimuusi vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin triamsinoloniasetonidi.
22.5.2017Väitöstutkimuksessa selvitettiin kehitysyhteistyönä toteutetun lasten suunterveyden edistämisohjelman vaikuttavuutta Pohjois-Koreassa. Hoitamattoman karieksen määrä oli alkutilanteessa suuri, mutta se pieneni seurantajakson aikana merkittävästi. Kehittyvissä maissa tehtävässä suunterveyden edistämistyössä tulisi korostaa sokeripitoisten välipalojen käytön rajoittamista.
11.5.2017Väitöstutkimuksessa testattiin lyhytkuitukomposiitin eli lasikuitu-dimetakrylaattimuovin pitkaikaiskestävyyttä ja mekaanisia ominaisuuksia paikka-aineena in vitro -olosuhteissa. Ilmeni, että lyhytkuitukomposiitin käyttäminen estää alkavan murtuman etenemistä paikka-aineessa.
27.1.2017Väitöstyössä tutkittiin kouluikäisten lasten karieksen ehkäisyä ja kariesvaurioiden havainnointia alhaisen kariestason väestössä. Neljä vuotta kestäneessä tutkimuksissa havaittiin, että tutkimuksen lopussa huomattavalla osalla lapsista oli kariesvaurioita, joita ei ollut todettu kliinisessä suun tutkimuksessa. Röntgenkuvaus onkin suositeltava osa kariesdiagnostiikkaa.
27.1.2017Väitöstutkimuksessä selvitettiin, miten erilaiset kasviperäiset sekä tunnetut synteettiset kollageenin ristisilloittajat estävät dentiiniä hajottavien entsyymien toimintaa hampaan ja hammaspaikan sidoskohdassa.
5.1.2017Väitöstutkimuksessa kehitettiin ihmisen myoomakudokseen perustuva invaasiomalli, joka mahdollistaa syöpää ehkäisevien molekyylien tutkimisen todenmukaisella tavalla. Tutkimuksessa myös todettiin, että arresten ja endostatiini ovat antiangiogeneettisiä ja anti-invasiivisia molekyylejä, jotka näyttäisivät vaikuttavan suoraan kielisyöpäsoluihin vähentämällä niiden invaasiota.
29.12.2016Tutkimus osoitti, että lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyy lapsilla haittoja, kuten heikentynyttä psykologista hyvinvointia. Tulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan hyvissä ajoin ne lapset, joille unenaikaisia hengityshäiriöitä saattaa kehittyä ja joita kannattaa jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä hoitamaan moniammatillisessa tiimissä.
18.11.2016Väitöstutkimuksessa todettiin, että papilloomavirustartunnat ovat yleisiä jo vastasyntyneillä ja että lapsena saadulla HPV-tartunnalla on on merkitystä immuniteetin muodostumisessa. Suun HPV-tulehdus löytyi jopa 18 %:lta tutkituista vastasyntyneistä, ja suurimmalta osalta testatuista 11–16-vuotiaista löytyi verestä HPV-tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja.
18.11.2016Väitöstyössä tutkittiin luun morfogeneettisen proteiini 2:n (BMP-2) vaikutusta rasvan kantasolujen luuerilaistumiseen sekä solunsisäiseen viestintään. BMP-2:n hyödyt luukudosteknologiassa saattavat olla rajalliset. Sen sijaan bioaktiivisista laseista liuenneet ionit yhdistettynä perinteisiin, kemiallisiin luuerilaistustekijöihin saivat aikaan nopean ja voimakkaan luuerilaistumisvasteen.
10.11.2016Väitöstutkimuksessa perehdyttiin pohjoissuomalaisten halkiolasten hampaiden ja kuulon ongelmiin. Aineisto koostui 214 halkiopotilaasta, joita hoidettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997–2013.
10.11.2016Väitöstyön tavoitteena oli ryhmitellä perusterveydenhuollon TMD-kipupotilaat käyttäen kipuun liittyvää toimintahaittaluokitusta ja tutkia näin muodostuneiden alaryhmien psykososiaalisia ja yleisterveydellisiä eroja. Osoittautui, että toimintahaitan määrityksessä käytetty yksinkertainen, helppokäyttöinen GCPS-mittari soveltuu hyvin perusterveydenhuollon TMD-potilaiden seulontamenetelmäksi.
10.11.2016Väitöstutkimuksessa vertailtiin MMP-8-pitoisuuksien pikamittaukseen käytettäviä ns. tuolinvierustestejä ja laboratoriossa käytettäviä, immunologisia MMP-8:n mittausmenetelmiä, sekä selvitettiin, miten tupakointi vaikuttaa ientaskunesteen MMP-8-pitoisuuden vaihteluun.
7.9.2016Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin zirkoniarunkoisten kruunujen ja siltojen menestymistä. Osoittautui, että zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostuvat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä silloin, kun useampia puuttuvia hampaita korvataan siltaproteesilla.
17.6.2016Avhandling: Det är möjligt att minska komplikationer och läkningsproblem efter ortognat kirurgi 17.6.2016 klo 16:00 Leipäteksti: Ortognat kirurgi behövs vid […]
17.6.2016Väitöstutkimuksessa selvitettiin hammashoitouudistuksen vaikutuksia sosioekonomisiin eroihin hammashoitopalvelujen käytössä ja koetussa suunterveydessä. Osoittautui, että julkisen hammashoidon tuen laajeneminen ei johtanut merkittävästi pienempiin sosioekonomisiin eroihin kuuden vuoden seurannan aikana ja että suun terveydenhuoltojärjestelmässä näyttää edelleen olevan eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.
17.6.2016Väitös: MMP-8 ja TIMP-1 ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien biomarkkereita 16.6.2017 klo 14:30 Endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen […]
16.6.2016Väitös: Suunterveys perinnöllisessä Meretojan taudissa 27.5.2016 klo 16:30 Meretojan tauti, tieteelliseltä nimeltään perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (AGel-amyloidoosi), on autosomissa vallitsevasti periytyvä systeemisairaus […]
27.5.2016Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon yleisanestesiahammashoidon prosessia ja potilaiden taustoja. Selvisi, että osalla yleisterveistä lapsista yleisanestesiahammashoitoon joutuminen olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää ulkomaalaistaustaisiin perheisiin.
27.5.2016Tässä väitöstutkimuksessa kartoitettiin Meretojan taudin vaikutusta suunterveyteen. Hyposalivaation ja alentuneen syljen IgA-pitoisuuden vuoksi Meretojan tautia sairastavilla vaikuttaa olevan suurentunut riski suun alueen sairauksiin. Näin ollen potilaat hyötyvät erityisesti ehkäisevästä hammashoidosta ja tehokkaasta suun omahoidosta.
27.5.2016Väitöstyössä tutkittiin uuden antimikrobiaineen, 2-hydroksi-isokapronihapon, vaikutusta infektiosairauksia aiheuttavien mikrobien kasvuun sekä sen soveltuvuutta juurikanavainfektioiden hoitoon. Tutkimuksessa todettiin, että laajakirjoisen, pitkäkestoisen antimikrobitehonsa ja anti-inflammatorisuutensa HICA voisi olla uusi vaihtoehto juurikanavainfektioiden hoitoon.
29.4.2016Väitöstyön tavoitteena oli tunnistaa hammashoidon potilastyössä sattuneita vaaratapahtumia ja niiden syntyyn myötävaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen perusteella merkittävä osuus vaaratapahtumista voitaisiin ehkäistä. Vaaratapahtumat tulisi tunnistaa ja raportoida nykyistä paremmin, ja niitä pitäisi myös aktiivisesti hyödyntää yhteiseen oppimiseen.
29.4.2016Väitöstutkimus osoittaa, että implanttikantoiset peittoproteesit menestyvät hyvin hampaattoman leuan hoidossa, ja että implanttikiinnitteinen peittoproteesihoito on menestyksellistä myös pitkällä aikavälillä.
1.4.2016Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää saumavuotoja testaava menetelmä, jota voitaisiin soveltaa hammaslääketieteellisessä materiaalitutkimuksessa. Kehitetyn menetelmän havaittiin olevan toistettavuudeltaan ja havaintotarkkuudeltaan hyvä sekä mittaavan nestemäärän ja paineen muutosten välistä yhteyttä ajan funktiona luotettavasti.
1.4.2016Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää immuunijärjestelmän solujen ja säätelytekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä kolorektaalisyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa havaittiin, että systeeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen.
19.2.2016Väitöskirjatyö on retrospektiivinen, Pohjois-Suomessa toteutettu 214 potilaan tutkimus, joka esittelee huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia: halkioiden epidemiologiaa, puheenparannusleikkauksen tarvetta, suulaen primaarin sulkuleikkauksen jälkeisten fisteleiden määrää sekä halkiopotilaiden kuulotuloksia.
19.2.2016Väitös: Hampaiston vaihduntavaihe pidentynyt suomalaislapsilla 29.1.2016 klo 15:45 Pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ja purennan kehityksen tuntemus on tärkeää arvioitaessa ortodonttisen hoidon […]
29.1.2016Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä johtuvat erot pään ja kaulan alueella esiintyvien suun limakalvon ja ihon levyepiteelikarsinoomien taustatekijöissä, kliinisessä kuvassa ja ennusteessa. Tutkimuksen perusteella ero voi johtua MMP-molekyylien kyvystä katkaista syndekaani-1 kasvainsolujen pinnalta.
29.1.2016Väitöstyössä tutkittiin seerumin D-vitamiinin varastomuodon ja aktiivisen muodon yhteyttä parodontaali-infektioon. Tutkimuksessa havaittiin heikko yhteys D-vitamiinin varastomuodon ja parodontaali-infektion välillä, mikä antaa aiheen lisätutkimuksille.
29.1.2016Väitöstutkimuksessa arvioitiin hampaiston ja purennan kehitystä eri väestöryhmissä. Lisäksi selvitettiin mahdollisia sekulaarisia muutoksia suomalaislasten pysyvien hampaiden puhkeamisessa. Työssä esitetään pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ohjearvot suomalaislapsille − erikseen tytöille ja pojille.
29.1.2016Tässä väitöstutkimuksessa vertailtiin näyttöjen suorituskykyä panoraama- ja purusiivekekuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa. Lisäksi tarkoituksena oli antaa suosituksia hammaslääketieteellisten röntgenkuvien katseluun soveltuvista näytöistä ja käyttöympäristön valaistuksesta.
5.1.2016Väitöstyössä kehitettiin uusi, käytännön histopatologisessa työssä helposti sovellettava nk. BD-malli, jossa kielisyöpäkasvaimen silmuilevaa kasvutapaa (Budding) ja syvyyttä (Depth) hyödynnetään taudin aggressiivisuuden ennustamiseen ja hoidon suunnitteluun.
5.1.2016
