Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan huumekokeilut ja huumeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Aikuisista lähes kolmasosa on joskus elämänsä aikana kokeillut jotakin huumausainetta. Yleisimpiä huumeita Suomessa ovat kannabis, rauhoittavat uni- ja kipulääkkeet (ei-lääkinnällinen käyttö) sekä stimulantit (amfetamiini, ekstaasi, kokaiini).
Sosiaalisten ja yleisterveydellisten vaikutusten lisäksi huumeiden käytöllä on vaikutuksia myös suunterveyteen. Ne voivat aiheutua joko suoraan itse huumeista (esimerkiksi suun kuivuminen) tai välillisesti käyttäytymisen muutoksen kautta (esimerkiksi välinpitämättömyys suuhygieniaa kohtaan). Yleisiä suun ongelmia huumeiden käyttäjillä ovat muun muassa karies, parodontaalisairaus, erosiivinen kuluminen, TMD-oireet sekä hampaiden menetys. Tutkimustietoa huumausaineita käyttävien suunterveydestä on kuitenkin verrattain vähän.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää Oulun seudulla asuvien huumeidenkäyttäjien suunterveyttä ja verrata löydöksiä samanikäiseen verrokkiväestöön (Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986, NFBC1986). Tietääksemme aihetta ei ole aiemmin tutkittu vastaavanlaisella tutkimusasetelmalla Suomessa.
Tutkimukseen otettiin mukaan vapaaehtoisia, täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka joko käyttivät aktiivisesti huumeita tai olivat korvaushoidossa tutkimuksen aikana. Heidät rekrytoitiin Oulun kaupungin päihde- tai sosiaalipalveluiden tai kolmannen sektorin järjestöjen kautta. Osallistujat myös tutkittiin yhteistyökumppanien tiloissa, jotta kynnys tulla mukaan tutkimukseen olisi ollut mahdollisimman matala. Osallistujille tehtiin suun kliininen tutkimus, jossa kartoitettiin hampaiden lukumäärä, kariesstatus, erosiivinen kuluminen, plakkimäärä, parodontiumin tila, limakalvojen muutokset ja syljeneritys. Haastattelulla puolestaan kartoitettiin osallistujien taustatietoja, yleissairauksia, lääkityksiä, päihteiden käyttöä sekä suunterveyteen liittyviä tietoja.
Tutkimukseen osallistui 118 henkilöä (78 miestä ja 40 naista), joista noin kolmannes oli korvaushoidossa. Opioidit (buprenorfiini) ja amfetamiini olivat yleisimmin käytettyjä huumeita, ja keskimäärin huumeita oli käytetty lähes 13 vuotta. Osallistujat olivat keski-iältään 33-vuotiaita. Suurin osa heistä oli naimattomia (67 %) ja työttömiä (64 %), ja lähes puolella oli suoritettuna ainoastaan peruskoulu (46 %).
Osallistujilla oli verrokkiväestöön verrattuna keskimäärin vähemmän hampaita (23 vs. 28), enemmän plakkihampaita (13 vs. 4) ja korjaavaa hoitoa vaativia hampaita (7 vs. 2) sekä useammin alentunut syljeneritys (20 % vs. 2 %). Eroosiomuutosten yleisyydessä ei ollut eroa osallistujien ja verrokkiväestön välillä, mutta huumeiden käyttäjillä todettiin vähemmän hampaita, joissa oli ienverenvuotoa (16 vs. 23). Joka kymmenennellä osallistujalla oli viitteitä hammasperäisestä tulehduksesta sekä liikkuvuutta hampaissa. Lisäksi kahdeksalla (7 %) osallistujalla oli käytössään irrotettava proteesi. Tutkituilla miehillä oli yleisesti ottaen heikompi suunterveys kuin naisilla.
Huumeiden käyttäjien suunterveys oli selvästi heikompi kuin verrokkiväestöllä, ja tutkimuksemme tulokset ovatkin tältä osin linjassa muualta maailmalta saatujen tulosten kanssa. Erityisesti karies ja sen seuraukset ovat merkittävä suun ongelma huumeiden käyttäjillä. Tuloksia voidaan hyödyntää kyseisen potilasryhmän palvelujen kehittämisessä.
Oral health among illicit drug users in northern Finland
Raija Vainionpää1, Outi Kokkola1, Marja-Liisa Laitala1,3, Vuokko Anttonen1 ja Antti Tiisanoja1,2
1 Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
2 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde
3 Medical Research Center Oulu ja Oulun yliopistollinen sairaala
Journal of Drug Issues 2025; 0(0). doi.org/10.1177/00220426251326048
Julkaistu verkossa 18.3.2025