Vuosi 2025 on hammaslääkärijärjestöjen täydennyskoulutuksen teemavuosi. Järjestöt päivittivät yhteisen täydennyskoulutussuosituksensa syksyllä 2024. Suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee osallistua täydennyskoulutukseen vähintään 8–10 päivänä ja yhteensä vähintään 50 tuntia vuodessa.
Teemavuoden aikana on aktiivisesti nostettu esiin suunnitelmallisen ja yksilölliset osaamistarpeet huomioivan täydennyskoulutuksen merkitystä. Tarve jatkuvalle oppimiselle kattaa koko työuran, ja oppimisen tavat vaihtelevat yksilöllisesti. Täydennyskoulutuksen tulee olla monimuotoista ja vaikuttavaa: se perustuu tutkittuun tietoon, ylläpitää ammattitaitoa ja tukee uusimman tiedon soveltamista käytäntöön – tavoitteena parempi suun terveys koko väestölle.
Kaikki hammaslääkärijärjestöt ovat vuoden aikana korostaneet täydennyskoulutuksen merkitystä ja kannustaneet elinikäiseen oppimiseen. Hammaslääkärilehden teemavuoden artikkelisarjassa eri-ikäiset ja eri työtehtävissä toimivat hammaslääkärit ovat kertoneet omista koulutuspoluistaan ja oppimistyyleistään.
Apollonian pääsihteeri Annamari Nihtilä muistuttaa, että läsnäolokoulutuksella on edelleen tärkeä rooli.
– Kohtaamiset ja keskustelut kollegoiden kanssa ovat usein niitä hetkiä, joissa syntyy oivalluksia ja inspiraatiota oman työn kehittämiseen. Läsnäolokoulutukset tukevat yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja ammatti-identiteettiä – asioita, joita ei voi täysin korvata verkossa.
Hammaslääkäripäivät, jotka järjestetään Messukeskuksessa 5.–7.11.2025, ovat alan suurin koulutustapahtuma ja tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kohtaamisiin, verkostoitumiseen ja yhdessä oppimiseen.
Täydennyskoulutus on hammaslääkärin oikeus ja velvollisuus
Täydennyskoulutuksen toteutumista seurataan vuosittain Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksessa. Huolena on, että kiristynyt taloustilanne lisää paineita säästää täydennyskoulutuksesta. Täydennyskoulutuspäivien keskiarvo vuonna 2025 oli, kuten edellisessä työmarkkinatutkimuksessa, 6,1 päivää vuodessa. Liian vähän täydennyskoulutusta kuluneen 12 kuukauden aikana koki saaneensa 42,0 % vastaajista (2024: 37,8 %).
– Keskiarvona tarkasteltuna tilannetta voidaan pitää hyvänä, koska tässä luvussa ei ole mukana omaehtoista opiskelua. Riittävä määrä ammatillista täydennyskoulutusta on paitsi hammaslääkärin oikeus, myös hänen velvollisuutensa”, toteaa Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.