Kasvojen esteettiset hyaluronihappotäyteainehoidot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Suomessa hoitojen tekeminen ei edellytä terveydenhuollon koulutusta toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Täyteainehoitoihin voi liittyä vakavia komplikaatioita, kuten kudosnekroosia, sokeutumista tai aivoverenkiertohäiriötä. Komplikaatioiden tunnistaminen ja hoito edellyttävät kasvojen alueen anatomian hyvää tuntemusta sekä valmiutta nopeaan hoitoon.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisille viranomaisille ilmoitettuja täyteainehoitojen komplikaatioita vuosina 2017–2024. Aineisto kerättiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) sekä aluehallintovirastosta (AVI) (Valvira ja AVI nykyisin Lupa- ja valvontavirasto). Tutkimusjakson aikana viranomaisille tehtiin 25 valitusta, jotka koskivat yhteensä 27 komplikaatiota. Tarkempia tietoja täyteaineiden merkeistä ei valituksissa eritelty.
Komplikaatiot liittyivät useimmiten huulten alueelle tehtyihin täyteainehoitoihin (59 % tapauksista). Tavallisin ilmoitettu komplikaatio olivat hoidetulle alueelle muodostuneet patit (44 %). Noin kolmannes komplikaatioista oli hoidettu sulattamalla täyteaine hyaluronidaasilla. Yli puolet komplikaatioista liittyivät kauneushoitoloissa tehtyihin hoitoihin. Toimenpiteen suorittajana oli useimmiten kauneushoitolan työntekijä (44 %), seuraavaksi yleisimmin sairaanhoitaja (24 %) ja harvimmin lääkäri (8 %). Suorittaja ei ollut tiedossa 24 %:ssa tapauksista. Valtaosa komplikaatioilmoituksista (72 %) oli tehty tutkimusjakson kolmen viimeisen vuoden aikana.
Todellinen komplikaatioiden määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin mitä viranomaisille on raportoitu. Suomessa ei ole esteettisten hoitojen haittatapahtumarekisteriä eikä komplikaatioiden ilmoittaminen ole pakollista. Samansuuntainen ilmiö on havaittu myös Isossa-Britanniassa, mutta siellä on kuitenkin rekisteri haittatapahtumien ilmoituksia varten. Save Face -rekisteri vastaanotti jo vuonna 2018 yhteensä 934 kuluttajavalitusta, joista valtaosa liittyi muiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten tekemiin hoitoihin.
Tämä tutkimus nostaa esiin myös ristiriidan suomalaisessa lainsäädännössä. Botuliinitoksiinihoitojen tekeminen edellyttää Suomessa terveydenhuollon koulutusta ja viranomaisvalvontaa, mutta hyaluronihappotäyteaineiden antaminen ei. Tästä huolimatta täyteainehoitojen komplikaatiot voivat edellyttää välitöntä lääketieteellistä hoitoa ja hyaluronidaasin käyttöä.
Tutkimuksemme mukaan täyteaineisiin liittyvät kasvojen alueen komplikaatiot ovat viime vuosina lisääntyneet. Kasvojen anatomian tuntemuksen vuoksi hammaslääkäreillä on hyvät valmiudet tunnistaa täyteainehoitojen komplikaatioita ja arvioida niiden hoitotarvetta. Erotusdiagnostinen osaaminen sekä kyky tunnistaa kiireellistä hoitoa vaativat tilanteet ovat keskeisiä potilasturvallisuuden kannalta. Tulokset tukevat näkemystä, että täyteainehoidot tulisi luokitella lääketieteellistä erityisosaamista vaativiksi toimenpiteiksi muiden Pohjoismaiden tapaan. Tämä voisi parantaa sekä potilasturvallisuutta että komplikaatioiden hallintaa Suomessa.
Complications of dermal filler treatments – a registry-based study from Finland
Vilma Koivisto1, Jaana Rautava1,2, Hanna K. Laine1
1Suu- ja leukasairauksien osasto,
Helsingin yliopisto
2Patologian osasto, HUSLAB,
HUS Diagnostiikkakeskus
Acta Odontol Scand 2026; 85: 354–9.
https://doi.org/10.2340/aos.v85.46216
Julkaistu verkossa 15.6.2026