Ei-kirurginen parodontologinen hoito: EFP:n suositukset ja pohjoismaiset ohjeistukset
EFP:n näyttöön perustuva kliininen suositus parodontiitin hoidon tueksi auttaa kliinikkoa vaiheen I–III parodontiittiin liittyvien hoitopäätösten tekemisessä,
Huomioiko suun terveydenhuollon palvelujärjestelmä vähäosaiset?
Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa. Järjestelmiä ollaan parhaillaan uudistamassa.
Lasten suunterveys sosiaalisesti huono-osaisilla alueilla on suuri haaste
Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia, eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa.
Terveydenhuolto hammaslääketieteen opetuksessa Pohjoismaissa
Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Pohjoismaissa terveydenhuollon opetus on yleisesti ottaen eurooppalaisella tasolla, joskaan ei kaikkien opetusteemojen osalta. Maiden ja oppilaitosten välillä esiintyy suurta vaihtelua.
Hammaspuutosten ja TMD-kivun yhteiskunnalliset vaikutukset
Hammaspuutoksiin liittyvä eriarvoisuus on suuri haaste. TMD-kivun kohdalla sosioekomiseen asemaan liittyvä epätasa-arvo ei ole yhtä ilmeistä.
Miten lisääntyvä etninen monimuotoisuus Pohjoismaissa vaikuttaa suunterveyteen?
Katsauksessa esitetään tutkimustietoa siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen.
Suun terveydenhuollon palvelujen käyttö Pohjoismaissa
Pelko, sosioekonomiset tekijät, saatavuusongelmat ja kustannukset näyttävät vaikuttavan siihen, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat eivät käy vuosittain hammashoidossa.
Suunterveys yhteiskunnan laidalla
Heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille tarvittaisiin räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia.
Suunterveyteen liittyvä eriarvoisuus Pohjoismaissa
Pohjoismaissa tarvittaisiin aiempaa tarkempaa, vertailukelpoisiin aineistoihin perustuvaa tietoa suunterveyteen liittyvästä sosiaalisesta eriarvoisuudesta.