Ajankohtaista

Apollonia / Ajankohtaista / Apollonia palkitsi opinnäytetyöhön perustuvan tiedeartikkelin ja Painotuoretta tiedettä -kirjoituksen Apollonia Symposiumissa

Apollonia palkitsi opinnäytetyöhön perustuvan tiedeartikkelin ja Painotuoretta tiedettä -kirjoituksen Apollonia Symposiumissa

Emma Juuri palkittiin Painotuoretta tiedettä -kirjoituksesta Apollonia Symposiumissa, palkinnon jakoi prof. Mataleena Parikka. Parhaasta hammaslääketieteen opintoihin liittyvästä tiedeartikkelista palkittu Lilian Syrén-Kyrkkö ei päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoaan.

Apollonia palkitsi kaksi tiedetekstiä Apollonia Symposiumissa: yhden hammaslääketieteen opintoihin liittyvän tiedeartikkelin ja yhden Painotuoretta tiedettä -kirjoituksen. Molemmat kirjoitukset oli julkaistu vuoden 2025 aikana.

Paras hammaslääketieteen opintoihin liittyvä tiedeartikkeli

Parhaana hammaslääketieteen opintoihin liittyvänä tiedeartikkelina palkittiin Apollonia-lehden numerossa 2/25 ilmestynyt Lilian Syrén-Kyrkön, Tommi Tolmusen ja Arja Kullaan kirjoittama katsausartikkeli Syömishäiriöpotilaan verenkuvamuutosten merkitys hammashoidossa. Artikkeli perustuu Lilian Syrén-Kyrkön opinnäytetyöhön.

Tiedetoimitus piti käsikirjoitusta hyvin viimeisteltynä ja laadukkaana jo sen saapuessa. Se sai myös arvioijilta erinomaiset arviot. Arvioijat korostivat myös aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä ammattikunnalle, sillä syömishäiriöt lisääntyvät erityisesti nuorten naisilla, mutta myös nuorilla miehillä.

Paras Painotuoretta tiedettä -kirjoitus

Vuoden 2025 Painotuoretta tiedettä -palkinto myönnettiin Emma Juurelle kirjoituksesta Suomen korkeaa suulakihalkion esiintyvyyttä selittävät geneettiset riskitekijät.

Kirjoituksessa kerrottiin High incidence and geographic distribution of cleft palate in Finland are associated with the IRF6 gene -artikkelista, jonka professori David Ricen johtama työryhmä julkaisi erittäin arvostetussa Nature Communications -lehdessä marraskuussa 2024.

Tutkimuksessa tehtiin genominlaajuinen assosiaatiotutkimus FinnGen-kohortista, ja analysoitiin yli 500 000 suomalaisen genomi sekä diagnoosikoodeja ja kansallisia rekisteritietoja. Tutkimuksessa löydettiin kolme suulakihalkioon assosioituvaa geneettistä varianttia, jotka ovat erityisen yleisiä suomalaisilla ja selittävät Suomen poikkeuksellisen suurta suulakihalkioiden esiintyvyyttä.

Rahimov F, Nieminen P, Kumari P, Juuri E, Nikopensius T, Paraiso K, ym. High incidence and geographic distribution of cleft palate in Finland are associated with the IRF6 gene. Nat Commun 2024 Nov 6; 15(1): 9568. doi: 10.1038/s41467-024-53634-2.

Onnittelut palkituille!

Tietosuoja

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sekä kehittää ja tilastoida sivustomme käyttöä. Voit muuttaa evästeasetuksia koska tahansa sivuston vasemmasta alakulmasta löytyvästä painikkeesta.

Välttämättömät toiminnalliset evästeet

Nämä evästeet ovat sivujemme toiminnallisuuden kannalta välttämättömiä ja ovat aina käytössä. Käytämme toiminnallisia evästeitä esimerkiksi tekemiesi valintojen muistamiseen, kuten evästeasetuksiesi. Nämä evästeet eivät tallenna markkinoinnissa tai analytiikassa käytettävää käyttäjätietoa.

Analytiikkaevästeet

Nämä evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoamme, sekä tilastoimaan käyttäjämääriä. Sivuilla käytetään seuraavien palveluiden evästeitä:

Google Tag Manager

Google Analytics