Helsingin Sanomat kirjoitti (Suomalaistutkimus: Sydäninfarkti voikin olla infektiosairaus | HS.fi 31.8.2025) Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka käsittelee hammasperäisten bakteerien aiheuttamaa biofilmiä sepelvaltimoissa ja sen roolia sydäninfarktin synnyssä.
HS:n artikkeli nostaa harhaanjohtavasti erityisesti juurihoidon riskialttiiksi hammashoidon toimenpiteeksi, ja haastateltu tutkija kehottaa potilaita pyytämään antibiootteja ennen juurihoitoa.
Tutkimuksessa käsiteltiin viridans-ryhmän streptokokkeja, jotka kuuluvat suun normaaliflooraan ja vaikuttavat näin kaikissa hammashoidon toimenpiteissä, eikä erityisesti juurihoitojen yhteydessä.
– Tuoreen systemaattisen katsauksen meta-analyyseissä bakteremian yleisyys juurihoidon yhteydessä on samaa luokkaa kuin esimerkiksi hammasvälien lankauksen tai jäljennöksen yhteydessä”, sanoo kariologian ja endodontian professori Leo Tjäderhane Helsingin yliopistosta.
Antibioottihoito on toissijainen hoito hammasperäisten infektioiden hoidossa, ensisijaisesti hoidetaan aina tulehduspesäke. Antibioottien tarpeen hammashoidon yhteydessä arvioi aina hammaslääkäri. Juurihoidon yhteydessä antibioottiprofylaksia tarvitaan hyvin harvoin.
– Akuutin märkäisen infektion juurihoidon yhteydessä profylaksia tulee harkita, jos potilaan infektioriski on erityisen suuri tai hänellä on yleisoireita, kuten kuume, sanoo Tjäderhane.
Tutkimusartikkeli tuo ansiokkaasti esille suunterveyden ja yleisterveyden yhteyttä. Päivittäinen suun ja hampaiden omahoito on keskeistä niin suun sairauksien kuin sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä.
Tutustu Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositukseen. Käypä hoito -suosituksen päivitys valmistuu syksyllä.
Katso myös muut hammaslääketieteelliset Käypä hoito -suositukset.