Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on ohjeistaa, miten mikrobilääkkeitä tulisi käyttää hammashoidon yhteydessä estämään infektiokomplikaatioita ja äkillisissä hammasinfektioissa hammaslääketieteellisen hoidon tukena. Tarpeetonta mikrobilääkkeiden käyttöä tulee välttää.
Käypä hoito -suositus käsitteli aiemmin vain äkillisiä hammasperäisisiä infektioita. Tällä päivityskierroksella mukaan otettiin suositus mikrobilääkeprofylaksin käytöstä myös muussa hammashoidossa. Lisäksi European Society of Cardiologyn suositus endokardiittiprofylaksin käytöstä sisällytettiin päivitykseen. Suositus korostaa potilas- ja toimenpidekohtaista riskinarviota sekä infektion vaikeusasteen huomioon ottamista mikrobilääkkeen käytöstä päätettäessä.
Muutoksen myötä suosituksen nimi myös vaihtui paremmin muuttunutta sisältöä kuvaavaksi: Mikrobilääkkeet hammasperäisten infektioiden hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä.
Suosituksen infektioriskitaulukko on päivittynyt kolmiportaisesta kaksiportaiseksi, mikä heijastuu mikrobilääkkeiden käyttösuosituksiin. Tavoitteena oli helpottaa ja selkeyttää riskinarvion tekemistä.
Mikrobilääkkeitä harkitusti
Suosituksen keskeinen viesti on se, että hammaslääketieteellinen hoito on aina ensisijainen hoito hammasperäisissä infektioissa, ja mikrobilääkehoito on vain tukihoitoa. Mikrobilääkkeiden käytössä hyötyjen tulee ylittää haittavaikutukset. Mikrobilääkitystä on harkittava tapauskohtaisesti, suosittava profylaktista kerta-annosta ja vain tarvittaessa käytetään lyhyttä mikrobilääkehoitoa.
Pääsääntöisesti potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia hammashoidon yhteydessä, mutta profylaksia voidaan käyttää äkillisissä infektioissa hammaslääketieteellisen hoidon tukena ja estämään mahdollisia infektiokomplikaatioita. Päivityksessä suositus metronidatsolin käytöstä muuttui: Jatkossa suositellaan käytettävän tapauskohtaista harkintaa metronidatsolin käytössä sekä kerta-annosprofylaksissa että mikrobilääkehoidossa.
Tunnista vakava hammasperäinen infektio
Vakavat hammasperäiset infektiot ovat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana. On tärkeä tunnistaa vakavan hammasperäisen infektion riskitekijät ja oireet. Nielemis-, puhe-, suunavaus-, päänkääntämis- ja hengitysvaikeudet, kaulan turvotus sekä kuume voivat viitata vakavan infektioon, jolloin potilas on ohjattava viiveettä erikoissairaanhoidon päivystykseen.
Tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä ovat huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito.
Suosituksen päivitti Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettava työryhmä.