Tiivistelmä
Lähtökohdat
Intraoraaliskannerien ja erilaisten digitaalisten sovellusten käyttö sekä kalvo-oikominen ovat yleistyneet suun terveydenhuollossa. Tässä kyselytutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka laajasti niitä käytetään oikomishoidossa.
Menetelmät
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian Ortodontian jaoston jäsenille (n = 353) lähetettiin tammikuussa 2020 sähköpostitse kysely, jonka avulla kartoitettiin skannerien yleisyyttä ja käyttökohteita sekä laitehankintoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitettiin kalvohoitojen yleisyyttä ja sitä, miten pitkältä ajalta vastaajille oli kertynyt kokemusta näistä hoidoista.
Tulokset
Kyselyyn vastasi 135 henkilöä (39 %), joista 90 % oli oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä tai erikoistuvia. Useampi kuin kaksi kolmesta ilmoitti, että vastaanotolla on skanneri tai sellaista ollaan hankkimassa. Vain puolet niistä, joiden työpaikalla oli skanneri, ilmoitti käyttävänsä sitä. Skannerit jakautuivat tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Neljännes kyselyyn osallistuneista raportoi tekevänsä myös kalvo-oikomista; näistä joka toisella oli kyseisestä hoitomuodosta alle kolmen vuoden kokemus.
Johtopäätökset
Digitaalisten tekniikoiden ja niihin liittyvien sovellusten tehokas hyödyntäminen oikomishoidossa edellyttää helposti saatavilla olevaa lisäkoulutusta.
KIrjoittajat
Annette Linko, HLL, erikoistuva hammaslääkäri
Kari Rantavuori, HLT, EHL
Anna-Liisa Svedström-Oristo, dosentti, EHL
Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
Suom Hammaslääkäril 2022; 2: 26–31.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Digital solutions in dentistry have developed greatly over recent years and become more frequently used also in the field of orthodontics. The aim of this questionnaire study was to investigate the use of scanners and aligner therapy among dentists in Finland. At the beginning of 2020, the survey was sent by email to the members of the Orthodontic Association of the Finnish Dental Society Apollonia. Answers were received from 135 members (39%), of whom 90% were specialists or currently attending a three-year specialisation program in orthodontics. About 50% of the participants had accessibility to an intraoral scanner and one in four replied that the scanner was included in the upcoming budget. The scanners were equally distributed to private and public healthcare.
Only half of those having the opportunity to use a scanner had used it. The communication problems between different digital systems and equipment were reported as one of the main challenges in the application of scanners. Although it should become a standard procedure, two-thirds of the scanner users replied that they did not know how to include the STL-files in the patient records. The digitally planned aligner therapy was applied by one in four participants. Of them, every second person reported having less than 3 years’ experience in this treatment modality.
To conclude: Various digital solutions are quickly becoming everyday tools also in orthodontist’ offices. Therefore, additional training and education in digital dentistry would be welcome in both under- and post-graduate training programmes, as well as the further education of colleagues.
Viittaaminen
Linko A, Rantavuori K, Svedström-Oristo AL. Digitaalisten menetelmien ja kalvo-oikomisen käyttö oikojien vastaanotoilla. Suom Hammaslääkäril 2022; 27(2): 26–31.