Tiivistelmä
Lähtökohdat
Kansainvälisesti on havaittu, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien vanhempien lapset käyvät suun terveydenhuollossa harvemmin kuin muut lapset. Suomesta tietoa on niukasti. Selvitimme suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja sen yhteyttä vanhempien koulutukseen sekä kotitalouden tuloihin kuopiolaisilla lapsilla.
Menetelmät
Kuopiossa toteutetussa PANIC-tutkimuksessa kerättiin potilastietojärjestelmistä tiedot 506 lapsen suun terveydenhuollon käynneistä. Tarkastelujakso ulottui lapsen syntymästä vuoden 2016 loppuun (seuranta-aika keskimäärin 15,9 v). Tiedot vanhempien koulutuksesta ja kotitalouden vuosituloista selvitettiin lasten ollessa 7–9-vuotiaita.
Tulokset
Lapset, joiden vanhempien koulutusaste ja tuloluokka olivat matalammat, kävivät suun terveydenhuollossa keskimäärin hieman useammin kuin enemmän koulutettujen ja parempituloisten vanhempien lapset. Matalammin koulutettujen ja pienempituloisten vanhempien lapsilla oli useammin vähintään yksi käynti, joka liittyi särkyyn, turvotukseen tai fistelöintiin suun alueella.
Johtopäätökset
Eri sosioekonomista luokkaa edustavien vanhempien lasten väliset erot suun terveydenhuollon palveluiden käytössä ovat pienet. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että palveluita eniten tarvitsevat lapset saavat niitä, riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta.
Kirjoitttajat:
Ville Tolonen, HLK1
Tiina Ikävalko, HLT1,2
Liisa Suominen, professori1,2
Timo Lakka, professori1
Henri Karvinen, LL1
Soili Törmälehto, FaT, KTM1
Eero Raittio, HLT1
1Itä-Suomen yliopisto
2Kuopion yliopistollinen sairaala
Suom Hammaslääkäril 2022; 12: 44–50.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
In international studies children with lower socioeconomic status use oral health care services less frequently than other children. Finnish studies on this topic are scarce. The aim of this study was to provide information on the associations of children’s oral health care service use with parental education and household income.
Data on oral health care service use of 506 children from the city of Kuopio who participated in the PANIC study were collected from birth to year 2016 with a mean follow-up of 15,9 years. Data on parental education and annual household income were gathered using a questionnaire when the children were 7–9 years old.
Children whose parents had lower education and income visited oral health care slightly more often than children whose parents had higher education or income. The oral health care visits of these children were also more likely to be due to ache, swelling or fistula formation in area of mouth. Visiting oral health care due to these reasons was associated with a higher number of oral health care visits during childhood regardless of parents’ socioeconomic status.
Differences in children’s oral health care service use across the categories of parental socioeconomic status were small. However, it is important to ensure that children who have the largest need of oral health care services receive those services independent of the socioeconomic status of families.
Viittaaminen
Tolonen V, Ikävalko T, Suominen L, Lakka T, Karvinen H, Törmälehto S, Raittio E. Lapsuuden suun terveydenhuollon käynnit ja vanhempien sosioekonominen asema. Suom Hammaslääkäril 2022; 27(12): 44–50.