Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Artikkelissa käydään läpi EFP:n vaiheen I–III parodontiittia koskevan hoitosuosituksen parodontaalikirurgiaa käsittelevä osuus. Suositus vastaa pitkälti pohjoismaisia suosituksia.
Artikkelissa kerrotaan, miten parodontiitin uusi luokitus otetaan käyttöön kliinisessä työssä. Uutta vaihe- ja riskiluokitusta havainnollistetaan esimerkkitapausten avulla.
EFP:n näyttöön perustuva kliininen suositus parodontiitin hoidon tueksi auttaa kliinikkoa vaiheen I–III parodontiittiin liittyvien hoitopäätösten tekemisessä,
Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa. Järjestelmiä ollaan parhaillaan uudistamassa.
Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia, eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa.
Kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Pohjoismaissa terveydenhuollon opetus on yleisesti ottaen eurooppalaisella tasolla, joskaan ei kaikkien opetusteemojen osalta. Maiden ja oppilaitosten välillä esiintyy suurta vaihtelua.
Hammaspuutoksiin liittyvä eriarvoisuus on suuri haaste. TMD-kivun kohdalla sosioekomiseen asemaan liittyvä epätasa-arvo ei ole yhtä ilmeistä.
Katsauksessa esitetään tutkimustietoa siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen.
Pelko, sosioekonomiset tekijät, saatavuusongelmat ja kustannukset näyttävät vaikuttavan siihen, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat eivät käy vuosittain hammashoidossa.
Heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille tarvittaisiin räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia.
