Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Tutkimuksessa selvitettiin HPV:n vaikutusta bakteerimikrobistoon 39 äiti-lapsiparin bakteerinäytteissä. Tutkijat totesivat, että HPV-positiivisten näytteiden bakteerimikrobisto oli erilainen kuin HPV-negatiivisten. Erot näkyivät äitien ja lasten suusta sekä äitien kohdunkaulasta ja istukasta otetuissa näytteissä.
Natriumfluoridi (NaF) ja kaliumfluoridi (KF) -käsittely voivat tehdä hampaan ja paikkamateriaalin liitosalueesta kestävämmän hidastamalla epätäydellisesti resiini-infiltroituneen kollageenin hajoamista. Tämä tapahtuu mahdollisesti matriksin metalloproteinaasien (MMP) ja kysteiini-katepsiinien (CC) toiminnan estämisen kautta.
Niskavetolaite on Suomessa yksi yleisimmin käytetyistä oikomishoitolaitteista AII-luokan purennan ja ahtauden varhaishoidossa. Niskavetohoitoa voidaan suositella Angle II -purennan varhaiseksi hoitomuodoksi. Hoidon optimaalista ajoitusta ei määritä niinkään potilaan ikä, vaan yksilöllinen kasvu ja kehitys.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten parodontiittia sairastavan potilaan omahoitoa ja motivaatiota voidaan tukea. Tutkimuksen mukaan perehdytys käyttäytymistieteellisiin menetelmiin voi lisätä ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa.
Suun sairaudet ovat nepalilaisten koululaisten keskuudessa yleisiä. Keskimäärin koululaisilla oli 2,9 korjausta vaativaa vaurioita. Tästä syystä onkin tärkeää lisätä kariesta ennaltaehkäisevää työtä Nepalin koululaisten keskuudessa, sekä maaseudulla että kaupungeissa.
Väitöstutkimus osoitti, että estradiolilla on merkittävä vaikutus biofilmissä esiintyvien P. intermedia -ryhmän bakteerien taudinaiheuttamiskykyyn määrästä, lajista ja kannasta riippuen. Lisäksi osoittautui, että QS-molekyylejä voidaan pitää lupaavana hoitokohteena suun kroonisissa sairauksissa, kuten raskauteen liittyvässä ientulehduksessa.
Väitöstutkimuksen perusteella dimetyylisulfoksidia voidaan käyttää dentiinin esikäsittelyaineena sidoksen kestävyyden parantamiseksi.
Jopa 80 % tuoreista nivelreumapotilaista ja 85 % pitkään nivelreumaa sairastaneista poti parodontiittia, kun taas verrokeista noin 40 %.
Suurin osa vangeista tarvitsee joko ennaltaehkäisevää, korjaavaa tai parodontologista hoitoa. Lisäksi valtaosa vangeista tarvitsee vähintään ennaltaehkäisevää hoitoa purentafysiologisiin ongelmiin sekä hampaiden erosiivisen kulumisen ehkäisemiseksi. Nämä tekijät on syytä huomioida niin yksittäisen vangin hoidossa kuin suunniteltaessa vankien suun terveyspalveluita yleensäkin.
