Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla. Tutkimukseen osallistui lähes 2 000 46-vuotiasta suomalaista aikuista, ja lähes puolella heistä havaittiin erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Eroosio on yleistä etenkin miehillä.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, onko sedatiivikuormalla yhteyttä suunterveyteen kotona asuvilla yli 75-vuotiailla henkilöillä. Sedatiivikuorma näyttää olevan yhteydessä vähentyneeseen syljeneritykseen mutta ei kuivan suun tunteeseen. Lisäksi sedatiivikuorma suurensi epäedullisen suunterveyskäyttäytymisen todennäköisyyttä ja näytti lisäävän karieksen riskiä.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että ihmisen suun limakalvojen pintaepiteelin mikropoimurakenne muuttuu sädehoidon seurauksena. Vaurioitumisen aste riippuu säteilyannoksesta, ja sädehoito saattaa altistaa potilaan hammasimplantin menettämiselle ja osteoradionekroosille.
Väitöstyössä esitettiin uutta tietoa endotoksemiasta ja parodontiitin patogeenien aiheuttamasta immuunivasteesta suun infektiosairauksien ja sydän- ja verisuonisairauksien mahdollisena yhdyssiteenä. Tutkimuksen perusteella varsinkin niille henkilöille, joilla on muitakin kardiometabolisia riskitekijöitä, tulisi tehdä terveystarkastuksen osana huolellinen suun tutkimus infektiosairauksien varalta.
Väitöstutkimuksen tulokset tukevat osittain sitä olettamusta, että työttömyys ennustaa huonoa suunterveyttä. Työttömyys altistaa työikäisen henkilön merkittävässä määrin sekä riittämättömälle suun omahoidolle että huonolle suunterveydelle.
Väitöstutkimuksessa todettiin, että munuaissairauksista erityisesti diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden suunterveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden potilaiden parodontaaliterveys oli erityisen heikko niin predialyysi- kuin seurantavaiheessakin.
Väitöstutkimus paljasti, että kansainvälisiä ohjeistuksia ja suosituksia noudatetaan lasten hammaslääketieteellisessä ekstraoraalikuvantamisessa puutteellisesti. Koko suun terveydenhuollon tiimi ja erityisesti ortodontit tarvitsevat lasten säteilysuojeluun liittyvää tietojen ja taitojen päivitystä sekä lisäkoulutusta, jotta kuvantamiskäytännöt kehittyisivät
11-16-vuotiailla tehdyn väitöstutkimuksen perusteella hammashoitopelkoon kannattaisi puuttua jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Hammashoitopelon ehkäisy ja hoito tulisi suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti. On tärkeää ottaa huomioon hammashoitopelon monimuotoisuus ja sen vaikutukset suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Väitöstutkimuksen perusteella endopeptidaasi matriksin metalloproteinaasi 8 (MMP-8) ja sen pääsäätelijänä toimiva matriksin metalloproteinaasin kudosestäjä (TIMP-1) ovat lupaavia sydän- ja verisuonitautien sekä kuoleman biologisia merkkiaineita eli biomarkkereita. Niiden avulla riskipotilaat voidaan tunnistaa jo varhain, ja niistä on hyötyä myös akuutin sydäntapahtuman diagnostiikassa.
Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suun punajäkälän etiologia on monitekijäinen. Osalla potilaista suun punajäkälän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan välillä näyttää olevan yhteys. Suun punajäkälän paikallishoidossa takrolimuusi vaikuttaa yhtä tehokkaalta kuin triamsinoloniasetonidi.
