Anniina Launonen
Lievä kasvojen epäsymmetria on normaali ilmiö, joka on havaittavissa jo varhaislapsuudessa, mutta kasvojen normaalin epäsymmetrian määrä, suunta ja kehitys sekä yhteys pään epäsymmetrioihin tunnetaan puutteellisesti.
Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin kasvojen ja kallon epäsymmetrian yleisyyttä ja muutosta syntymästä esikouluikään saakka kolmiulotteisen pehmytkudoskuvantamisen avulla pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa.
Väitöskirjatutkimus toteutettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa pitkittäisenä väestöpohjaisena kohorttitutkimuksena. Kallon epäsymmetriaa seurattiin 34:llä ennenaikaisesti syntyneellä lapsella ja 34 verrokilla vauvaiästä kolmen vuoden ikään. Kasvojen epäsymmetrian kehitystä arvioitiin 102:n täysiaikaisena syntyneen lapsen kohortista 12 kuukauden, 3 vuoden ja 6 vuoden iässä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valokuvaan pohjautuvaa kasvojen kolmiulotteista pehmytkudoskuvantamista. Menetelmässä usealla kameralla samanaikaisesti otettujen valokuvien perusteella muodostetaan kasvoista ja päästä kolmiulotteinen mallinnus. Menetelmän käyttö mahdollistaa tarkan, nopean ja toistettavan kuvantamisen ilman säteilyrasitusta, ja tästä syystä menetelmä sopii hyvin kasvavien lasten pään ja kasvojen kasvun sekä epäsymmetrian tutkimiseen ja seurantaan.
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa kasvojen ja kallon epäsymmetrian normaalista määrästä ja kehityksestä alle kouluikäisillä lapsilla. Tutkimuksessa havaittiin, että ennenaikainen syntymä ei lisää kallon epäsymmetrian riskiä tai vaikeusastetta verrattuna täysiaikaiseen syntymään. Keskosilla takaraivon litistyminen oli kuitenkin voimakkaampaa verrattuna täysiaikaisesti syntyneisiin lapsiin. Kallon epäsymmetrian todettiin vähenevän yhtäläisesti sekä täysiaikaisena että keskosena syntyneillä lapsilla kolmen kuukauden iän jälkeen.
Tutkimuksessa todettiin, että lievää kasvojen epäsymmetriaa on havaittavissa jo varhain kaikilla lapsilla ja kasvojen symmetria paranee lapsen kasvaessa yhden ja kuuden ikävuoden välillä. Kasvojen epäsymmetriassa havaittiin lievää suuntautuneisuutta siten, että kasvojen alaosa oli hieman oikealla ja yläosa hieman vasemmalla kasvojen keskiviivaan nähden. Vauvaiän kallon epäsymmetrian ja vinokalloisuuden havaittiin olevan yhteydessä lapsen myöhempään kasvojen epäsymmetriaan, mutta yhteys väheni kasvun myötä. Vauva-ajan vaikutus ei kuitenkaan katoa kokonaan: tutkimuksessa tunnistettiin, että vauvaiän kallon epäsymmetria, nukkuma-asento ja pään liikerajoitukset sekä aikaisempi kasvojen epäsymmetria ovat mahdollisia riskitekijöitä kasvojen epäsymmetrialle kuuden vuoden iässä.
Cranial and facial asymmetry in early childhood
Anniina Launonen
EHL
VASTAVÄITTÄJÄ
Timo Peltomäki, professori
Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto
KUSTOS
Virpi Harila, professori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Heidi Arponen, dosentti
Helsingin yliopisto
Lucas Arrais de Campos,
apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto
OHJAAJAT
Virpi Harila, professori
Oulun yliopisto
Pertti Pirttiniemi, professori
Oulun yliopisto
Marita Valkama, dosentti
Oulun yliopisto ja OYS
Verkkojulkaisun osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202604272793