Voimakas hammashoitopelko oli yleisintä 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuva: iStock)
Voimakas hammashoitopelko itsessään voi johtaa suun terveydenhuollon palvelujen satunnaiseen käyttöön ja heikentää näin suunterveyttä, vahvistaa Dentistry Journal -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
Tutkimuksessa vertailtiin voimakkaan hammashoitopelon esiintyvyyttä ja sen muutosta Suomessa laajojen väestötutkimusaineistojen pohjalta vuosina 2000, 2011 ja 2023. Lisäksi selvitettiin, onko kokonais-, ennakoivalla ja hoitotoimenpiteisiin liittyvällä hammashoitopelolla itsenäinen yhteys suunterveydenhuollon satunnaiseen käyttöön. Aihetta on tutkittu aiemmin suhteellisen vähän väestötasolla. Tutkimuksessa huomioitiin ikä, sukupuoli, koulutustaso, koettu hoidon tarve ja ilmoitetut esteet, kuten hoitokustannukset ja pitkät jonot, suun terveydenhuollon käytölle. Hammashoitopelon esiintyvyyttä arvioitiin yhdellä kysymyksellä (n = 1 770) ja Modified Dental Anxiety Scale (MDAS) -kyselyllä (n = 1 739).
Tutkimuksen mukaan voimakas hammashoitopelko on vähentymässä väestötasolla. Voimakkaan hammashoitopelon esiintyvyys laski väestötasolla vuosina 2000–2011, mutta lasku heikkeni vuosina 2011–2023. Naisilla esiintyvyys laski vuosina 2000–2011, mutta lasku ei jatkunut 2011–2023. Miehillä esiintyvyys laski koko seurantajakson ajan. Tulokset ovat saman suuntaisia esimerkiksi Pohjoismaissa ja Australiassa tehtyjen tutkimusten kanssa. Voimakas pelko oli yleisintä 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä. Yleisesti voimakkaasti pelkääviä oli enemmän nuorten ja naisten ryhmissä kuin vanhempien ja miesten ryhmissä.
Voimakas hammashoitopelko kokonaisuudessaan sekä ennakoiva ja toimenpiteisiin liittyvä pelko erikseen ovat itsenäisiä esteitä suun terveydenhuollon säännölliselle käytölle. Sen vuoksi hammashoitopelko tulisi huomioida ja sitä pitäisi mitata suun terveydenhuollossa.
Dosentti, erikoishammaslääkäri Vesa Pohjola kannustaa liittämään esitietolomakkeelle pelkoa koskevan kysymyksen tai viisi MDAS-kyselyn kysymystä, jolloin esimerkiksi puuduttamista koskeva pelko olisi heti tiedossa ja huomioitavissa.
– Pelosta kysyminen ja siitä lyhyestikin keskusteleminen vähentävät potilaan pelkoa, rakentavat luottamusta potilaan ja hammaslääkärin välille sekä lisäävät potilaan kontrollin tunnetta, sanoo Pohjola.
Tutkimuksessa nousi esille myös hoidon kustannusten yhteys epäsäännölliseen hoidossa käymiseen. Myös julkisen puolen kustannukset voivat olla osalle väestöstä este säännölliselle hoidolle, vaikka kaikkien pitäisi päästä hoitoon. Pitkien jonojen ja epäsäännöllisen hoidossa käymisen välillä ei havaittu yhteyttä.
Annika Nissinen /Hammaslääkärilehti 9/2026
Lähde: Pohjola V, Suominen AL, Kajita M, Kurki P, Harjunmaa U, Lahti S. Level of Dental Anxiety and Its Role Among Barriers to Habitual Use of Oral Health Care in Adult Finns. Dent J (Basel) 2026 May 18; 14(5): 306. doi: 10.3390/dj14050306