Kotimaisista säätiöistä on kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä rahoittajia. Tuoreen selvityksen mukaan niiden tuki on noussut yli 100 miljoonaan euroon. Kliinisen tutkimuksen rahoitus on korjautunut hieman, mutta tutkimukselle on yhä vaikea löytää aikaa ja resursseja.
Lääketieteen tutkimuksen kokonaisrahoitus on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Tämä käy ilmi 16 säätiön yhteisestä selvityksestä. Korkeakoulusektorilla käytettiin lääketieteisiin vuonna 2024 yhteensä 435 miljoonaa euroa, mikä on ostovoimakorjattuna 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
– Voisi sanoa, että kehitys on varovaisen positiivista. Lääketieteelliseen tutkimukseen on vuodesta 2020 lähtien käytetty joka vuosi enemmän rahaa. Tämä on oikea suunta, jos tahdomme jatkossakin tarjota suomalaisille parasta mahdollista terveydenhoitoa, toteaa Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä.
Kliinisen tutkimuksen rahoituksessa korjausliike
Kun säätiöt toteuttivat selvityksen edellisen kerran vuonna 2022, erityistä huolta aiheutti valtion rahoitus kliiniselle tutkimukselle. Se oli romahtanut kymmenessä vuodessa 76 miljoonasta 41 miljoonaan euroon. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut myönteinen käänne: tuki on palautunut euromääräisesti vuoden 2010 tasolle. Selvitys osoittaa, että myös sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkärien haettavissa oleva VTR-rahoitus on toipunut notkahduksestaan.
– On positiivinen asia, että valtion rahoitus lääketieteen kliiniselle tutkimukselle on korjaantunut vuoden 2010 tasolle, mutta inflaatio huomioiden on käytössä kuitenkin vähemmän rahaa. Kliininen tutkimus on ollut ahtaalla jo pitkään ja lääkäreiden on vaikea löytää aikaa ja rahoitusta siihen, sanoo Suomen Hammaslääketieteen Säätiön asiamies Vesa Pohjola.
Pohjolan mukaan kliinisen tutkimuksen haasteet koskevat myös hammaslääketiedettä. Erityisesti terveyskeskuksissa muun muassa hoitojonoista aiheutuvat paineet tekevät tutkimustyön tekemisen hyvin haastavaksi. Kliinisen tutkimuksen ahdinko näkyy myös Hammaslääketieteen Säätiölle ja Apollonialle tulleiden kliinistä tutkimusta koskevien apurahahakemusten vähäisessä määrässä.
– Toivottavasti valtion rahoituksen korjaantuminen mahdollistaa kliinisen tutkimuksen tekemisen myös aiempaa useammille hammaslääkärille, Pohjola sanoo.
Kliininen tutkimus on elintärkeää. Sen ansiosta suomalaiset voivat päästä uusien hoitojen ja lääkkeiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa.
– Kliinisen tutkimuksen avulla pystymme ottamaan käyttöön uusia tehokkaita hoito- ja diagnoosimenetelmiä sekä kehittämään terveydenhuollon palveluita muutenkin paremmiksi, Aalto-Setälä korostaa.
Säätiöiltä tutkimukseen yli 100 miljoonaa euroa
Kotimaiset säätiöt ja rahastot ovat nousseet nopeasti suurimmaksi lääke- ja terveystieteiden tutkimuksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi. Ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan muuta kuin suoraan valtion budjetista tulevia varoja. Säätiöiden ja rahastojen tuki korkeakouluille kasvoi vuosina 2010–2024 15,6 miljoonasta 46,6 miljoonaan. Euroissa mitattuna rahoitus lähes kolminkertaistui.
Kun mukaan lasketaan myös tutkijoille myönnettävät henkilökohtaiset apurahat, säätiöiden vuosittainen rahoituspotti nousee yli 100 miljoonaan euroon. Se on jo suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.
– Säätiörahoitus on paikannut valtion tutkimusrahoituksen kuoppia. Se ei kuitenkaan saa muodostua lääketieteen tärkeimmäksi tukijalaksi – senkään vuoksi, että säätiöiden säännöt rajaavat usein, minkälaista tutkimusta ylipäänsä voidaan rahoittaa. Paras keino pitää tutkimus monipuolisena on valtion pitkäjänteinen budjettirahoitus. Se varmistaa, että Suomeen syntyy taitavia lääkäritutkijoiden sukupolvia ja pystymme hoitamaan erilaisia sairauksia entistä paremmin, Aalto-Setälä tiivistää.
Lääketiede pärjännyt hyvin rahoituskilpailussa
Valtion budjettirahoitus lääke- ja terveystieteisiin on kaikkiaan kasvanut vuosina 2010–2024 ostovoimakorjattuna 12 prosenttia. Samalla on muistettava, että muut velvoitteet kuin tutkimus nipistävät yhä suuremman siivun tiedekuntien rahasta. Yliopistot ovat esimerkiksi kouluttaneet enemmän lääkäreitä ja tutkijoita, ja niille on myös siirtynyt vastuu erikoislääkärikoulutuksesta.
Myönteinen merkki on Suomen Akatemian tuen kasvu. Akatemian rahoitus korkeakoulujen lääketieteelliselle tutkimukselle on lisääntynyt ostovoimaan suhteutettuna 27 prosenttia.
– Lääketiede on pärjännyt hyvin kilpailussa tutkimusrahoituksesta muiden alojen kanssa. Se kertoo, että tutkimusprojektit ovat tieteellisesti erittäin tasokkaita ja Suomen kannattaa jatkossakin rahoittaa lääketiedettä mahdollisimman paljon, Aalto-Setälä sanoo.
Lue lisää: Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026
Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026 -selvityksen toteuttivat Aivosäätiö, Diabetestutkimussäätiö, Finska Läkaresällskapet, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Jenny ja Antti, Wihurin rahasto, Juho Vainion Säätiö, Orionin Tutkimussäätiö, Paavo Nurmen säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö, Suomen Syöpäinstituutin säätiö, Syöpäsäätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Selvitys on jatkoa vuosien 2019 ja 2022 selvityksille. Selvityksen tiedot kokosi vaikuttajatutkimuksiin erikoistunut Aula Research Oy. Tietoa kerättiin seuraavista lähteistä: Tilastokeskus, Suomen Akatemia, valtiovarainministeriö, sairaanhoitopiirit ja yliopistolliset sairaalat sekä Säätiöt ja rahastot ry.