Hammaslääkäriliitto, Hammaslääkäriseura Apollonia, Hammaslääkäriyhdistys Diasteema ja Odontologiska Samfundet julkaisivat järjestöjen yhteisen päivitetyn täydennyskoulutussuosituksen Hammaslääkäripäivillä. Suosituksen päivittäminen oli ajankohtaista juuri nyt, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja myös täydennyskoulutusta säätelevä lainsäädäntö on osittain muuttunut. Ensimmäinen suositus julkaistiin kymmenen vuotta sitten.
Yhteisen täydennyskoulutussuosituksen avulla me hammaslääkärijärjestöt kannustamme kaikkia hammaslääkäreitä ja työnantajia huolehtimaan riittävästä täydennyskoulutuksesta.
Uudistettu suositus lähtee ammattitaidon ylläpitämisen eettisistä ja lakisääteisistä perusteista ja etenee kansainvälisen ulottuvuuden kautta suositeltaviin käytäntöihin, kuten koulutussuunnitelman tekemiseen ja täydennyskoulutuksen rekisteröintiin. Suositus ottaa kantaa myös täydennyskoulutuksen järjestämiseen.
Suosituksemme mukaan hammaslääkärin tulee osallistua täydennyskoulutukseen vähintään 8–10 päivänä (yhteensä vähintään 50 tuntia) vuosittain. Koulutuksen tulee olla osaamisperusteista, suunnitelmallista, laadukasta ja vaikuttavaa. Koulutuksen lähtökohtia ovat tieteellisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys, ja koulutuksen järjestäjien sekä kouluttajien sidonnaisuudet on tuotava selkeästi esille osallistujille. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen on edellytys koulutustoiminnan avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle.
Jokaisen hammaslääkärin on tärkeää tunnistaa ja arvioida omat kehittämistarpeensa sekä suunnitelmallisesti lisätä ja vahvistaa osaamistaan näillä alueilla. Työnantajan tulee laatia työyksikölle ja työssä oleville hammaslääkäreille täydennyskoulutussuunnitelma, joka huomioi yksilöllisten tarpeiden lisäksi laajemmat työyhteisön, potilaiden ja väestön vaatimukset. Laadukasta täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja oppimismenetelmin.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on tällä hetkellä haastava, ja säästöt ovat osalla hyvinvointialueista kohdistuneet koulutusmäärärahoihin. Järjestöihimme on tullut hyvin huolestuneita yhteydenottoja täydennyskoulutukseen pääsyn rajoittamisesta. Osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä säästäminen on valitettavan lyhytnäköistä.
Hyvinvointialueita velvoittava täydennyskoulutusasetus tuli voimaan huhtikuussa. Täydennyskoulutusasetuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee voida osallistua riittävästi ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävään ja kehittävään oman alansa täydennyskoulutukseen. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että täydennyskoulutuksen määrä on riittävä osaamistarpeiden, täydennyskoulutuksen tavoitteiden ja laadun edellytysten varmistamiseksi.
Hammaslääkärin ajantasainen osaaminen on korkeatasoisen ja turvallisen hoidon perusta, eikä hoitopäätöksiä pidä tehdä vanhentuneilla tiedoilla. Täydennyskoulutukseen panostaminen tulisi organisaatioissa nähdä investointina väestön suun terveyden puolesta. Täydennyskouluttautuminen tukee myös työhyvinvointia ja on rekrytointivaltti. Osaava ammattikunta varmistaa laadukkaan ja vaikuttavan suun terveydenhuollon Suomessa.
Nora Savanheimo
Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja
Annamari Nihtilä
Apollonian pääsihteeri
Satu Snellman-Gröhn
Diasteeman puheenjohtaja
Lisa Grönroos
OSF Odontologiska Samfundetin kurssitoimikunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Hammaslääkärilehden 11/2024 pääkirjoituksena 15.11.2024.
