Asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja Timo Peltomäki muistuttaa, että apurahahakemuksia arvioidaan ensisijaisesti tieteellisten meriittien perusteella. Hyvään tutkimussuunnitelmaan kannattaa panostaa. (Kuva: Anna-Kaisa Noki-Helmanen)
Hammaslääketieteen tutkimusapurahojen haku alkaa 1.10.2026 ja päättyy perjantaina 30.10. Apurahoja voi hakea tutkijanuran eri vaiheisiin ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien.
Apurahojen tarkoituksena on mahdollistaa suomalaiset tutkijan polut ja kannustaa eteenpäin uran eri taitekohdissa. Tällä hetkellä hammaslääketieteen alalla on paljon väitöskirjaan tähtääviä tutkijoita, ja tutkimusapurahoilla pyritään tukemaan heistä jokaista jossain vaiheessa.
– Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, että meillä on väitöskirjatutkijoita. Ja lisäksi nuoria tutkijoita, jotka ottavat roolia ohjaajina, sillä ilman hyviä ohjaajia on vaikea päästä alkuun, sanoo asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja Timo Peltomäki.
Viime vuonna Nuorten tutkijan apurahan saanutta väitöskirjatutkija Outi Mielosta ilahduttaa se, että väitöskirjaan tähtäävän koulutuksen rakennetta on vuosien saatossa selkeytetty, jolloin tutkinnon aloittaminen ja sen työstäminen voi olla yhä helpompaa tuleville jatko-opiskelijoille. Apuraha antaa puolestaan lisäresursseja työhön.
– Apuraha on mahdollistanut huomattavasti muun työskentelyn vähentämistä apurahakauden ajaksi, kokoamaan kirjallisuutta ja sen pohjalta kirjoittamaan, pohtii Mielonen.
Apua post doc -vaiheen rahoituskipuiluun
Tämän syksyn hakuun on saatu uusi apurahakategoria, joka vastaa toiveeseen löytää tukea itsenäistymiseen tutkijana ja oman tutkimusryhmän rakentamiseen.
– Väitöksen jälkeen kilpailu rahoituksesta kovenee etenkin niiden kohdalla, jotka suuntaavat akateemiselle uralle. Silloin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Hankeapurahalla halutaan tukea päätoimista tukimusta, uusien tutkimusryhmien perustamista tai esimerkiksi hyvien suomalaisten kohorttitutkimusten jatkokäsittelyä, kertoo Peltomäki.
Hankeapuraha poikkeaa hieman tavallisista tutkimusapurahoista ja on väitelleen tutkijan apurahaa laajempi. Kaksivuotisen apurahan (enintään 40 000 €) tarkoituksena on täydentää muuta rahoitusta, eikä hakija voi käyttää tukea henkilökohtaiseen ”palkkaan”, vaan apurahalla voi maksaa esimerkiksi tutkimusryhmän kuluja.
– Hankeapuraha myönnetään Suomessa tehtävälle merkittävälle tutkimushankkeelle, kansainväliset yhteydet katsotaan kuitenkin eduksi, jatkaa Peltomäki.
Hän myös muistuttaa, että hankeapurahan hakijoiden kannattaa hakea myös väitelleen tukijan apurahaa, sillä hakeapurahoja myönnetään vain yksi.
Selkeys on valttia
Apurahalautakunta saa nykyään hyvätasoisia hakemuksia arvioitavakseen. Muotoseikat ovat pääosin kunnossa, mutta Peltomäki pyytää kiinnittämään huomiota siihen, mistä kategoriasta apurahaa haetaan.
– Status haun aikana määrää kategorian. Älä esimerkiksi hae väitelleen tutkijan apurahaa, jos väitöstilaisuutta ei ole vielä ollut.
Hakemusten määrä on myös kasvanut, joten hakemusten selkeydellä on yhä isompi merkitys. Peltomäki kannustaa hiomaan hakemusta siten, että lukija saisi yhdellä silmäyksellä kuvan siitä, mistä projektissa on kysymys.
– Keskity tiivistämään ilman kiirettä oman aiheen asiat pääpointeiksi käyttämällä hakemuksen tekemiseen aikaa. Olet oman tekstisi erinomainen reviewer, kun saat siihen etäisyyttä, sanoo Mielonen.
Asiantuntijalautakunnan arviointityö alkaa vuoden lopulla, ja tutkimusapurahat julkistetaan ensi vuoden Apollonia Symposiumin yhteydessä.
Annika Nissinen
Teksti on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 9/2026.