Pohjoismaiset teema-artikkelit

Apollonia / Tiedeartikkelit / Parodontiitin uusi luokitus ja sen käyttö jokapäiväisessä kliinisessä työssä

Parodontiitin uusi luokitus ja sen käyttö jokapäiväisessä kliinisessä työssä

Peer reviewed  CC BY

Tekijät
Palle Holmstrup, Dagmar Bunæs, Mervi Gürsoy, Pernilla Lundberg

Lehti
3/2022

Julkaisupäivämäärä lehdessä
18.02.2022

Hyväksytty julkaistavaksi
18.10.2021

Artikkelin julkaisuversio

Tiivistelmä

18.2.2022 klo 05:00
Artikkelissa kerrotaan, miten parodontiitin uusi luokitus voidaan ottaa käyttöön jokapäiväiseen kliiniseen työhön ja miten sekä potilaat että kliinikot hyötyvät siitä. Uutta vaihe- ja riskiluokitusta havainnollistetaan myös esimerkkitapausten avulla. Lisäksi pohditaan kliinisen ongelman laajuutta eli sitä, miten yleisesti vaikeaa parodontiittia esiintyy väestössä.

Parodontaalisairauksien luokitus uudistettiin vuonna 2017 kahden parodontologian alan kattojärjestön (American Academy of Periodontology ja European Federation of Periodontology) toteuttaman kansainvälisen työpajan päätteeksi. Lisäksi työpajan asiantuntijapaneeli laati määritelmät ja diagnostiset kriteerit parodontaaliterveydelle sekä eri parodontaali- ja peri-implanttisairauksille. Tässä artikkelissa tarkastellaan parodontiittia.

Parodontiitti on tulehdussairaus, jolle on ominaista vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa ilmenevä kiinnityskato, syventynyt ientasku (≥ 4 mm), ienverenvuoto taskumittauksen yhteydessä sekä radiologinen luukato. Parodontiitti jaotellaan neljään vaiheeseen (I–IV) taudin vaikeusasteen ja hoidon kompleksisuuden perusteella sekä kolmeen riskiluokkaan (A, B, C) taudin etenemisnopeuden ja riskitekijöiden perusteella. Lisäksi tulee huomioida ja kirjata taudin laajuus.

Tässä artikkelissa kerromme, miten parodontiitin uusi luokitus voidaan ottaa käyttöön jokapäiväiseen kliiniseen työhön ja miten sekä potilaat että kliinikot hyötyvät siitä. Uutta vaihe- ja riskiluokitusta havainnollistetaan artikkelissa myös esimerkkitapausten avulla. Lisäksi pohdimme kliinisen ongelman laajuutta eli sitä, miten yleisesti vaikeaa parodontiittia esiintyy väestössä.

Kirjoittajat:

Palle Holmstrup, Professor, Specialtandlæge (kæbekirurgi), dr.odont. odont.dr. (hc), PhD
Department of Odontology, Faculty of Health and Medical Sciences, University of Copenhagen, Copenhagen, Denmark

Dagmar Bunæs, DDS, PhD, Associated professor
Department of Clinical Dentistry, Faculty of Medicine, University of Bergen, Bergen, Norway

Mervi Gürsoy, Docent, (Adjunct Professor), DDS, PhD, Lic. Spec. in Periodontology
Department of Periodontology, Institute of Dentistry, University of Turku, Turku, Finland

Pernilla Lundberg, Odont dr., Professor, Övertandläkare
Section of Molecular Periodontology, Department of Odontology, Umeå University, Umeå, Sweden

Suom Hammaslääkäril 2022; 3: 24–34.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Artikkelin tila:
Julkinen
Palle Holmstrup, Dagmar Bunæs, Mervi Gürsoy, Pernilla Lundberg
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

The classification of periodontal diseases has been re-organized after extensive work in expert groups, followed by an international workshop arranged by the American Academy Periodontology and the European Federation of Periodontology in 2017. The international expert panel at the workshop, representing countries from around the world, has agreed on the definitions, which, in addition to a description of periodontitis, include descriptions on the intact periodontium, periodontal health, biofilm-induced gingivitis, and non-biofilm-induced gingival disease. The present article focuses on periodontitis.

Periodontitis is a condition with interdental clinical attachment loss (CAL) of at least 1 mm on at least two non-neighboring teeth or a buccal/lingual CAL of at least 3 mm on at least two teeth. According to the severity, periodontitis is further subdivided into four stages (I–IV), and three grades (A, B, C) according to the rate of progression and risk factors. Furthermore, the extent and distribution of the disease must be stated.

Here we describe how the new classification on periodontitis applies to every-day clinical practice, how can patients and the clinical profession can benefit from the implementation of the new classification, and what is the magnitude of the problem, i.e. the prevalence of severe periodontitis? The article also presents representative cases to illustrate the new concept of staging and grading.

Kainalojutun otsikko:
The new classification on periodontitis: How to apply the classification in daily clinical work

Viittaaminen

Holmstrup P, Bunæs D, Gürsoy M, Lundberg P. Parodontiitin uusi luokitus ja sen käyttö jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Suom Hammaslääkäril 2022; 27(3): 24–34.

 

Tietosuoja

Käytämme verkkosivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen sekä kehittää ja tilastoida sivustomme käyttöä. Voit muuttaa evästeasetuksia koska tahansa sivuston vasemmasta alakulmasta löytyvästä painikkeesta.

Välttämättömät toiminnalliset evästeet

Nämä evästeet ovat sivujemme toiminnallisuuden kannalta välttämättömiä ja ovat aina käytössä. Käytämme toiminnallisia evästeitä esimerkiksi tekemiesi valintojen muistamiseen, kuten evästeasetuksiesi. Nämä evästeet eivät tallenna markkinoinnissa tai analytiikassa käytettävää käyttäjätietoa.

Analytiikkaevästeet

Nämä evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoamme, sekä tilastoimaan käyttäjämääriä. Sivuilla käytetään seuraavien palveluiden evästeitä:

Google Tag Manager

Google Analytics