Tiivistelmä
Tiedot perustuvat pääasiassa terveysviranomaisten raportteihin sekä pohjoismaisiin ad hoc -tutkimuksiin. Väestötasolla suunterveys on kahden viime vuosikymmenen aikana parantunut selvästi kaikissa viidessä maassa: lapsilla ja nuorilla karieksen esiintyvyys on vähentynyt, ja aikuisilla sekä ikääntyneillä on entistä enemmän omia hampaita suussa. Kuitenkin kaikissa viidessä maassa esiintyy yhä suunterveyteen liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta. Tietyt sosiaaliset tekijät, kuten alhainen tulotaso, matala koulutustaso sekä maahanmuuttajatausta, ovat nykyäänkin yhteydessä keskimääräistä heikompaan suunterveyteen. Tämän lisäksi sosiaalinen haavoittuvuus, kuten asunnottomuus tai päihderiippuvuus, on suunterveyden kannalta merkittävä riskitekijä. Myös maantieteellisen elin- ja asuinympäristön on todettu määrittävän suunterveyttä.
Pohjoismaissa tarvittaisiin aiempaa tarkempaa, vertailukelpoisiin aineistoihin perustuvaa tietoa suunterveyteen liittyvästä sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Tällainen tieto voisi auttaa päättäjiä ja poliitikkoja suunnittelemaan, miten ja minne suun terveydenhuollon resursseja tulisi jatkossa kohdentaa.
Kirjoittajat
Lisa Bøge Christensen
DDS, PhD, Associate professor emerita
Institute of Odontology, University of
Copenhagen, Denmark
Inga B Árnadóttir
dr odont, MPH, Professor
Faculty of Odontology, University of
Iceland
Magnus Hakeberg
Professor and DDS, senior Consultant
Dept of Behavioral and Community Dentistry, Institute of Odontology, Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg, Sweden
Kristin S. Klock
Professor, dr.odont.
Head of the Department of Preventive Dental care, Gerontology and Community Dentistry, Institute of Clinical Odontology, Faculty of Medicine, University of Bergen, Norway
Anna Liisa Suominen
Professor of Oral Public Health
University of Eastern Finland
Kuopio, Finland
Suom Hammaslääkäril 2021; 6: 48–55
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The aim of the present article was to summarize and compare the present knowledge on social inequality in oral health in Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden. Data was mainly based on available reports from the health authorities, as well as ad hoc studies conducted by Nordic universities. Over the last two decades, oral health has clearly improved in all five countries in terms of less caries experience among children and adolescents, and an increased number of teeth present among adults and elderly people. However, social inequality in oral health still exists in all five countries. Social factors, such as low income level, low educational level and having an immigrant status, are still associated with lower levels of oral health; furthermore, social vulnerability, such as being homeless, drug addicted etc., is a severe risk factor to oral health. Additionally, the geographical position and neighborhood are also found to be determinants of oral health. More detailed knowledge based on comparable standardized data from the Nordic countries might be useful for decision makers and politicians to decide how and where to use the resources available for dental care in the future.
Viittaaminen
Bøge Christensen L, Árnadóttir IB, Hakeberg M, Klock KS, Suominen AL. Suunterveyteen liittyvä eriarvoisuus Pohjoismaissa. Suom Hammaslääkäril 2021; 26(6): 48–55.