Tiivistelmä
Pohjoismaiden väestöstä 15–25 % käyttää päivittäin nikotiinia savukkeiden, sähkötupakan tai nuuskan muodossa. Vaikka tupakoinnin lopettamisen vaikutuksista parodontiittiin on yllättävän vähän tutkimustietoa, tupakoinnin kielteisiä vaikutuksia parodontaaliterveyteen ja parodontologisen hoidon tuloksiin on tutkittu laajalti. Tupakoivilla esiintyy enemmän parodontiittia ja se on vaikea-asteisempaa kuin tupakoimattomilla. Parodontologisen hoidon tulokset ovat myös huonompia kuin tupakoimattomilla. Keskeisenä taustatekijänä tupakoivilla on isännän tulehdusreaktio ja sen vuorovaikutus ientaskujen dysbioottisen biofilmin kanssa, mikä voi johtaa vaikeaan kiinnityskatoon. Myös nuuska ja sähkötupakka saavat aikaan muutoksia parodontaaliympäristössä. Niiden kielteisistä vaikutuksista parodontiittiin on kuitenkin vain vähän dokumentoitua tietoa. Tässä katsauksessa käydään läpi tämänhetkistä tietoa tupakoinnin, sähkötupakan ja nuuskan vaikutuksista parodontaalisairauksiin. Tarkastelun kohteena ovat tupakoinnin ja parodontiitin väliset biologiset yhteydet sekä se, missä määrin tupakointi vaikuttaa parodontologiseen hoitoon. Lisäksi pohditaan niitä mekanismeja, joilla nuuska ja sähkötupakka vaikuttavat parodontaalikudoksiin.
Kirjoittajat:
Anna M. Heikkinen, DDS, PhD. Associated professor
Department of Public Health, Department of Oral and Maxillofacial Diseases, University of Helsinki and Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland
Knut N. Leknes, Professor
Faculty of Medicine, Department of Clinical Dentistry – Periodontics, University of Bergen, Bergen, Norway
Anders Gustafsson, DDS, PhD, Professor
Department of Dental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden
Christian Damgaard, DDS, PhD, Associated professor
Faculty of Health and Medical Sciences, Department of Odontology, University of Copenhagen, Copenhagen, Denmark
Dagmar Bunæs, DDS, PhD, Associated professor
Faculty of Medicine, Department of Clinical Dentistry – Periodontics, University of Bergen, Bergen, Norway
Suom Hammaslääkäril 2022; 5: 26–35.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Between 15-25% of the Nordic population are daily users of nicotine in the form of cigarettes, e-cigarettes, or snus. Despite surprisingly limited documentation on the effect of smoking cessation on periodontitis, extensive research has documented negative effects of cigarette smoking on periodontal health and the outcomes of periodontal therapy. Smokers have more periodontitis, more severe periodontal attachment loss and impaired outcomes of periodontal therapy than non-smokers. The key underlying mechanism in smokers is the host inflammatory response and its interaction with a dysbiotic biofilm in the periodontal pockets, leading to more severe attachment loss. Snus and e-cigarettes also induce periodontal environmental alterations, however, a negative effect on periodontitis is not well documented. This review presents the current understanding on the influence of cigarette smoking, e-cigarette vaping and snus on periodontitis. The biological links between cigarette smoking and periodontitis, and the extent to which smoking affects periodontal therapy are presented. In addition, associative mechanisms from snus and e-cigarettes on periodontal tissues are also discussed.
Viittaaminen
Heikkinen AM, Leknes KN, Gustafsson A, Damgaard C, Bunæs D. Tupakkatuotteiden vaikutus parodontaaliterveyteen ja parodontologisen hoidon tuloksiin. Suom Hammaslääkäril 2022; 27(5): 26–35.