Suomalaisten hammaslääkärien määräämien antibioottireseptien määrä laski 15 % vuosina 2012–2019. Samaan aikaan lääkärien antibioottimääräykset vähenivät yli neljänneksellä. (Kuva: iStock)
Hammaslääkärien tekemät antibioottimääräykset ovat vähentyneet Suomessa viime vuosina. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, kertoo European Journal of Oral Sciences -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.
Itä-Suomen yliopiston valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin hammaslääkärien määräämien antibioottireseptien määrää, tyyppiä ja alueellisia eroja 100 000 asukasta kohden vuosina 2012–2025. Tutkimuksessa käytettiin rekisteritietoja apteekeista toimitetuista, sairausvakuutuksesta korvatuista antibioottimääräyksistä. Aineisto käsitti yhteensä lähes 3,2 miljoonaa hammaslääkärien antibioottimääräystä. Lisäksi alueellisia eroja tarkasteltiin 23 hyvinvointialueella vuosina 2019–2025.
Suomalaisten hammaslääkärien määräämien antibioottireseptien määrä laski 15 % vuosina 2012–2019. Yleisimmin määrätyn fenoksimetyylipenisilliinin määräämismäärä laski 28 % vuosina 2012–2019, mutta lääke poistettiin lääkekorvausten piiristä vuonna 2020. Kun fenoksimetyylipenisilliiniä ei huomioitu vertailussa, antibioottien määräysaste väheni kaikkiaan 16 % vuosina 2012–2025. Amoksisilliinin määräämiset lisääntyivät 41 %, mutta muiden tutkittujen antibioottien määräämiset vähenivät tutkimusjakson aikana. Eniten vähenivät klindamysiini- ja doksisykliinireseptit.
Antibioottien määräämisessä oli jopa 3–4-kertaisia eroja hyvinvointialueiden välillä, ja alueellinen vaihtelu kasvoi hieman tutkimusjakson aikana. Eri alueilla määrättiin myös eri antibiootteja. Alueen väestön korkeampi keski-ikä ja sairastavuus olivat yhteydessä suurempaan antibioottimääräysten määrään, mutta ne selittivät vain osan alueellisista eroista, kuten myös tehtyjen hammashoitotoimenpiteiden määrät. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, etteivät alueelliset erot johdu pelkästään väestön terveydentilasta tai hammashoidon määrästä.
Taustalla voivat olla paikalliset hoito- ja määräämiskäytännöt, erot hoitosuositusten tulkinnassa sekä paikallinen ammatillinen kulttuuri.
– Vaikka hammaslääkärien antibioottimääräykset ovat vähentyneet, suuret alueelliset erot osoittavat, että antibioottien käyttöä voidaan todennäköisesti edelleen vähentää ja yhtenäistää. Jatkossa olisi tärkeää selvittää tarkemmin, mistä alueelliset erot johtuvat ja missä tilanteissa antibiootteja määrätään tarpeettomasti, toteaa dosentti, kliininen opettaja Jukka Leinonen.
Hän muistuttaa, että antibiootit tulisi jättää määräämättä varmuuden vuoksi ja tilanteissa, joissa Käypä hoito -suositukset eivät niitä suosittele.
– Kun antibiootti on aiheellinen, tulisi valita mahdollisimman kapeakirjoinen ja tilanteeseen sopiva valmiste sekä rajata hoidon kesto tarkoituksenmukaiseksi.
Tutkijoiden mukaan antibioottien käyttöä voitaisiin vähentää edelleen suomalaisessa suun terveydenhuollossa panostamalla hammaslääkärien kouluttamiseen ja antamalla palautetta määräämiskäytännöistä. Käytön arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota etenkin määrättyjen antibioottien kokonaismäärään ja antibiootin valintaan.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2026
Lähde: Laitala T, Aarnio E, Tuomilinna K, Raittio E, Leinonen J. Trends and regional variation in antibiotic prescribing by dentists in Finland, 2012–2025: A register-based study. Eur J Oral Sci 2026 Sep 23: e70145. doi: 10.1111/eos.70145.