Perusterveydenhuollossa tunnistetaan pään ja kaulan alueen syövät suhteellisen hyvin. Hammaslääkäreillä on tässä merkittävä rooli. Myös potilaiden ja erityisesti riskiryhmien tietoisuuttaa näiden syöpien oireista olisi tärkeä lisätä. (Kuva: iStock)
Pään ja kaulan alueen syövät diagnosoidaan yleensä myöhäisessä vaiheessa pitkälle edenneinä. Potilaan ja lääkärinkin voi olla vaikeaa tunnistaa näiden harvinaisten syöpien moninaisia oireita. Potilasviive on merkittävin hidaste hoidon aloituksessa.
Hoidon aloituksen siirtyminen voi johtaa kasvaimen kasvuun ja täten huonompaan ennusteeseen sekä usein toiminallisesti huonompaan lopputulokseen. Lisäksi edenneen syövän hoito vaatii yleensä kalliimpia yhdistelmähoitoja. Viive voi johtua potilaasta itsestään ja hoitoon hakeutumisen viivyttelystä, tai se voi tapahtua perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä aiheuttaa viivettä potilaiden ensioireista hoidon aloitukseen ja mistä viiveet johtuivat. Tutkimus koostui neljästä prospektiivisesta kohorttitutkimuksesta, joista yhden aineistoa verrattiin FinTerveys 2017 -raporttiin, sekä rekisteritutkimuksesta, jossa verrattiin helsinkiläisten yleislääkärien käyttämiä pään ja kaulan syöpiin liittyviä ICD-10-diagnoosikoodeja ja alueella diagnosoituja uusia syöpiä.
– Viiveitä tutkimalla on mahdollista löytää keinoja viiveiden lyhentämiseen, mikä parantaa pään ja kaulan syöpäpotilaan hoitoa ja ennustetta, toteaa LL Markus Atula Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan potilasviive on merkittävin hoidon aloituksen siirtäjä. Potilaat olivat yhteydessä terveydenhuoltoon keskimäärin kuukauden kuluessa ensioireen havaitsemisesta. Vertailu suomalaiseen väestöön paljasti, että pään ja kaulan syöpäpotilailla oli alhaisempi koulutustaso ja he olivat useammin työttömiä, tupakoivia ja alkoholin liikakäyttäjiä. Nämä tekijät vaikuttivat myös potilasviiveeseen. Eläkeläisillä ja työttömillä oli pidemmät potilasviiveet verrattuna työssä käyviin tai opiskeleviin potilaisiin.
Lisäksi potilasviiveeseen vaikuttivat kasvaimen sijainti ja levinneisyysaste. Paikalliset etäpesäkkeet, kuten kaulakyhmyt olivat yhteydessä lyhyeen potilasviiveeseen, kun taas äänen käheys ja hengitysvaikeus olivat yhteydessä pitkään potilasviiveeseen. Suurikokoista (T3–T4-luokka) ja tyypillisesti huomattavia oireita aiheuttavaa syöpää sairastavista potilaista vain 40 % oli epäillyt syöpää oireidensa taustalla. Potilailla, jotka loppujen lopuksi joutuivat palliatiiviseen hoitoon, oli ollut pitkä potilasviive, mutta lyhyt viive perusterveydenhuollossa.
Perusterveydenhuolto tunnistajan roolissa
Tutkimus osoitti, että pään ja kaulan alueen syövät tunnistetaan suhteellisen hyvin perusterveydenhuollossa. Lääkäriviive oli keskimäärin 5 päivää. Viive oli sama riippumatta siitä, hakeutuiko potilas hammaslääkärille vai yleislääkärille.
– Potilaista, joilla todettiin lopulta suusyöpä, kaksi kolmasosaa oli hakeutunut hammaslääkärille. Näiden syöpien tunnistamisessa hammaslääkäreillä onkin erittäin merkittävä rooli, muistuttaa Atula.
Puolet potilaista lähetettiin erikoissairaanhoitoon ensikäynnillä. Lääkärikäyntien lukumäärällä ja sillä, sovittiinko ensikäynnillä kontrollia, oli yhteys viiveeseen. Oireiden hoitaminen infektiona johti pidempään viiveeseen.
– Perusterveydenhuollossa tulisi olla riittävä kyky tunnistaa kiireellistä arviota vaativat potilaat ja heille tulisi olla riittävästi kiirevastaanottoaikoja, jotta arvio saadaan toteutettua mahdollisimman nopeasti.
Samalla oiretietoisuutta tulisi lisätä sekä väestötasolla että kohdistetusti syövän riskiryhmille esimerkiksi heidän muilla käynneillään perusterveydenhuollossa tai suun terveydenhuollossa.
Erikoissairaanhoidossa viive saattoi olla jopa 1–2 kuukautta. Viive liittyi usein diagnostisiin tutkimuksiin ja muihin ennakoiviin hoitotoimenpiteisiin. Atulan mukaan erikoissairaanhoidon viivettä on haasteellisinta lyhentää, mutta siihen tulisi panostaa.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2024
Lähteet:
Atula M. Patient and Healthcare Delays in Head and Neck Cancer. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto 2023.
Perusterveydenhuolto tunnistaa pään ja kaulan syövät hyvin – potilas usein hitaammin. Tiedote. Helsingin yliopisto 15.12.2023.
Ohjaa potilas erikoissairaanhoitoon, mikäli hänellä on yksi seuraavista oireista yli 3 viikon ajan:
- Kipeä kieli, parantumaton haavauma tai valkoisia/punaisia laikkuja suussa
- Kurkkukipu
- Jatkuva äänen käheys
- Nielemiskipu ja/tai nielemisvaikeus
- Kaulakyhmy
- Toispuoleinen nenän tukkoisuus ja/tai nenäverenvuotoa
Lähde: Make Sense -kampanja 2023, European Head & Neck Society