puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Leikkaustiimi valmiina ensimmäiseen suomalaiseen kasvojensiirtoon

Ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin vuonna 2005 Pariisissa. Viisi vuotta myöhemmin Valenciassa toteutettiin laaja koko kasvojen ihon, ylä- ja alaleuan sekä periorbitaalialueen siirto, jota voidaan pitää ensimmäisenä kokokasvosiirtona. Nyt HUS:n 30 hengen tiimi on valmis ensimmäiseen kasvojensiirtoon Suomessa.

Tähän mennessä maailmalla on toteutettu 29 kasvojensiirtoa. Operaatioissa on korjattu yleisimmin ampumisen, palovamman tai synnynnäisen epämuodostuman poiston vaurioittamia kasvoja. Kasvojensiirto tehdään aina toiminnallisista syistä esim. syömis- tai puhekyvyn parantamiseksi. Leikkauksen psykososiaalinen vaikutus on kuitenkin myös suuri ulkonäön korjaantuessa merkittävästi.

Leikkausten onnistumisprosentti on ollut yli 80 %. Kuolleisuus on ollut puolestaan toistaiseksi 10 %: kolme potilasta on menehtynyt rejektioon, infektioon ja syöpään. Epäonnistumisiksi on laskettu myös potilaan sairastuminen elinsiirron jälkeiseen lymfoproliferatiiviseen tautiin (PTLD), infektiot ja huono kasvohermotus. Käytännössä lähes jokaisella potilaalla on ollut lääkittävä, akuutti hylkimisreaktio, mutta kroonista hylkimisreaktiota ei toistaiseksi ole havaittu. Tutkimuksissa on todettu, että valtimot ja verisuonet ovat yhdistyneet hyvin ja että yksikin valtimo voi riittää palauttamaan verenkierron siirrännäisessä.

Selkeitä kontraindikaatioita operaatiolle ovat kudosyhteensopimattomuus, aktiivinen syöpä, psyykkiset ongelmat ja vakava krooninen sairaus. Myös alkoholin, tupakan ja lääkkeiden väärinkäyttö vai estää operaation. Kasvojensiirtoon tulevalta edellytetään täyttä ymmärrystä operaation riskeistä. Vaikka leikkauksessa pyritään säilyttämään toimivia kudoksia niin paljon kuin mahdollista, voi leikkaus johtaa epäonnistuessaan alkuperäistä huonompaan tilanteeseen. Jos verenkierto ei elvy siirrännäisessä, kudos joutuu kuolioon, mikä voi johtaa potilaan kuolemaan. Potilaalta edellytetään myös sitoutumista kuntoutukseen. Kasvojen toimintojen, kuten puheen, ilmeiden ja syömisen, palautuminen voi vaatia vuosia.
– Esimerkiksi siirretyn hampaiston toiminnasta saajan suussa tiedetään vielä hyvin vähän, toteaa dos., erikoisl. Jyrki Törnwall.
Potilas saa myös elinikäisen hylkimisenestolääkityksen.

Toimenpide herättää lukuisa eettisiä pohdintoja. Tärkeänä on pidetty sitä, ettei kasvojensiirtoleikkaus saa vaarantaa ihmisten suhtautumista elämää suojeleviin elinsiirtoihin yleensä. On todennäköistä, että aivokuolleelta elintenluovuttajalta halutaan siirtää myös muita elimiä samanaikaisesti. Siirrettävien kasvonosien irrottaminen ei saa riskeerata mahdollisten muiden elinten siirtoa. Kasvojensiirtoon tulee myös saada aina luovuttajan omaisten lupa. Tältä osin käytäntö poikkeaa siitä, mitä elintenluovutuksesta on yleisesti määrätty 2010 voimaan tulleessa elintenluovutuslaissa. Dos., erikoisl. Patrik Lassus ja Törnwall korostavat, ettei luovuttajan ulkonäkö siirry sellaisenaan. Kasvojensiirrolla ei myöskään pystyä palauttamaan ihmisen aiempaa ulkonäköä.

Kasvojensiirtoleikkauksen suunnittelu aloitettiin Suomessa vuonna 2011. Ratkottavana on ollut monia lääketieteellisiä, mutta myös lupakäytäntöihin liittyviä ongelmia. Kirurgit ovat harjoitelleet leikkausta useaan kertaan vainajilla ja malleilla koti- ja ulkomailla. Siirrännäisen tarkkaa kokoa ja sahauskohtia on mallinnettu 3D-sovelluksen avulla.
– Haastavaksi operaation tekee erityisesti sen monivaiheisuus, toteaa Lassus.
Tämänhetkisen suunnitelman mukaan leikkaus voi olla mahdollinen jo ensi vuonna.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 14/2014

Lähde: Dos., erikoisl. Patrik Lassuksen ja dos., erikoisl. Jyrki Törnwallin luento "Kasvojensiirto" Hammaslääkäripäivillä 21.11.2014.