Tiivistelmä
Lähtökohdat
Retrospektiivisen selvityksen tavoitteena oli arvioida potilasvalintaa ja hoitokäytäntöjä III-luokan luustoankkurivetohoidossa Espoon kaupungin suun terveydenhuollossa.
Menetelmät
Kolmenkymmenen III-luokan purentapoikkeamapotilaan sairauskertomustietoja ja röntgenkuvia tarkasteltiin keskimäärin 9,7 vuoden ajalta. Kaikkien potilaiden hoito oli alkanut kasvomaskivetohoidolla. Keskimääräinen ensimmäisen vaiheen hoidon aloitusikä oli ollut 8,4 vuotta. Kasvomaskihoitojakson jälkeen kymmenelle potilaalle aloitettiin III-luokan luustoankkurivetohoito keskimäärin 12,7-vuotiaana. Tutkimuksessa verrattiin toisen vaiheen hoitona luustoankkurihoitoa saaneiden potilaiden purentaa potilaisiin, joiden purentasuhteiden korjaamiseksi riitti kasvomaskiveto.
Tulokset
Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lähtötilanteen purentasuhteissa, kefalometrisissa arvoissa, hoidon aloitusiässä tai varhaisen kasvomaskivetohoidon kestossa. Havaittiin kuitenkin suuntausta molaarien mesiaalisempaan suhteeseen ja pienempään horisontaaliseen ylipurentaan potilailla, joille myöhemmin toteutettiin luustoankkurivetohoito.
Johtopäätökset
Oikomishoidon erikoishammaslääkärit vaikuttavat tekevän päätöksen luustoankkurihoitoon ryhtymisestä yksilöllisesti kliinisen arvion perusteella.
Kirjoittajat:
Heidi Arponen, HLT, EHL, terveyskeskuserikoishammaslääkäri,
yliopistonlehtori, kliininen opettaja1,2,3
Marika Heikkilä, EHL 1
Anu Kiukkonen HLT, EHL, vs. apulaisylihammaslääkäri 3,4
1Espoon suun terveydenhuolto, Espoon kaupunki
2Suu- ja leukasairauksien osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
3Suu- ja leukasairaudet, Pää- ja kaulakeskus, HUS
4Husuke, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, HUS
Suom Hammaslääkäril 2022; 12: 36–42.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The aim of this retrospective study was to evaluate the patient selection for bone anchored maxillary protraction (BAMP) treatment in a Finnish health care center in Espoo.
Orthodontic patient records (clinical examinations and radiographs) of 30 patients with Class III malocclusion were examined across an average follow-up time of 9.7 years. All of the patients were first treated with a protraction facemask. A second phase of treatment had been given to 10 patients with BAMP. This study compared and analyzed the two treatment groups; those requiring a second phase BAMP treatment and those with only one phase early facemask treatment.
No statistically significant difference was found between the baseline clinical of cephalometric characteristics of Class III patients requiring either one or two maxillary protraction treatment episodes. Our findings suggest that the decision to undertake BAMP therapy is based on the clinical evaluation of an individual clinician.
Viittaaminen
Arponen H, Heikkilä M, Kiukkonen A. Luustoankkurivetohoito III-luokan purennan oikomishoidossa Espoossa. Suom Hammaslääkäril 2022; 27(12): 36–42.