Aikuisten koettu suunterveys ja käynti hoidossa vuosina 2017 ja 2020
Suunterveytensä hyväksi kokeneiden osuus oli 2017 69 % ja 2020 71 %. Epäsuotuisat muutokset olivat näkyvimpiä vanhimmassa ikäryhmässä.
Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Suunterveytensä hyväksi kokeneiden osuus oli 2017 69 % ja 2020 71 %. Epäsuotuisat muutokset olivat näkyvimpiä vanhimmassa ikäryhmässä.
COVID-19-pandemia on vaikuttanut hammaslääkärien työn määrään ja sisältöön sekä välineiden käyttöön ja suojautumiseen laajasti. Työpaikoilla on tapahtunut tartuntoja vain vähän, mikä osoittaa, että pandemian aikaiset toiminta- ja suojautumisohjeet ovat olleet riittäviä ja niitä on noudatettu hyvin.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten verkko-opetuskokonaisuus lisäsi opiskelijoiden ymmärrystä, kiinnostusta sekä valmiuksia kehitysvammaisen henkilön kohtaamiseen vastaanotolla.
Kyselytutkimukseen touko-heinäkuussa 2020 vastanneista Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon työntekijöistä kahdella kolmasosalla työ muuttui poikkeusaikana.
Katsaus kuvaa parodontologisen hoidon järjestämistä Pohjoismaissa. Useassa Pohjoismaassa on merkkejä siitä, ettei parodontologisen hoidon tarpeeseen ole vastattu riittävästi.
Katsauksessa tarkastellaan tupakoinnin ja parodontiitin välisiä biologisia yhteyksiä ja sitä, missä määrin tupakointi vaikuttaa parodontologiseen hoitoon.
Artikkelissa käydään läpi olemassa olevaa näyttöä parodontiumin tulehdukseen yhdistettyjen proteiinien kliinisestä käytöstä biomarkkereina. Lisäksi käsitellään molekyylimarkkereita, joihin parodontiitin hoito voi kohdistua.
Peri-implantiitin ei-kirurgisessa hoidossa on tärkeintä varmistaa pääsy implantin pintaan. Kirurgisen hoidon ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa kontaminoituneen implanttipinnan huolellinen puhdistus biofilmeistä.
Artikkelissa kuvataan terveen peri-implanttialueen, peri-implanttimukosiitin ja peri-implantiitin tärkeimmät tunnuspiirteet. Lisäksi kerrotaan mm., miten uutta luokitusta voi käyttää kliinisessä työssä.