Miten lisääntyvä etninen monimuotoisuus Pohjoismaissa vaikuttaa suunterveyteen?
Katsauksessa esitetään tutkimustietoa siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen.
Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Katsauksessa esitetään tutkimustietoa siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen.
Pelko, sosioekonomiset tekijät, saatavuusongelmat ja kustannukset näyttävät vaikuttavan siihen, että kaikki Pohjoismaiden asukkaat eivät käy vuosittain hammashoidossa.
Heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille tarvittaisiin räätälöityjä suunterveyden edistämisohjelmia.
Pohjoismaissa tarvittaisiin aiempaa tarkempaa, vertailukelpoisiin aineistoihin perustuvaa tietoa suunterveyteen liittyvästä sosiaalisesta eriarvoisuudesta.
Norjalaistutkimuksessa todettiin, että toimenpidekohtaiseen hinnoitteluun perustuvat korvaukset suosivat pitkälle koulutettua väestöä.
Epäoikeudenmukaisia terveyseroja voidaan vähentää oikeanlaisilla poliittis-hallinnollisilla toimilla.
TMD-oireet ja päänsärky sekä lievät distressioireet ovat opiskelijoilla yleisiä. Distressioireet näyttävät liittyvän TMD-kipuoireisiin, joten niiden huomioimisesta voi olla apua TMD-kivun hoidossa.
Tutkimuksella kartoitettiin, millaisia kokemuksia suomalaisilla hammaslääkäreillä on eroosiovaurioista ja miten he niitä hoitavat.
Puutteet parodontaalisairauksien hoidon toteutuksessa edellyttävät muutosta asennoitumisessa parodontologisiin hoitoihin.
Kirjallisuuden perusteella suurin osa maitohampaiston kehityksellisistä kiillehäiriöistä saa alkunsa syntymän aikoihin. Ennenaikaisen synnytyksen hoitoon käytetyt lääkeaineet saattavat häiritä kiilteen kehitystä.