Hammashoitopelosta kärsii maailmanlaajuisesti arviolta 15,3 % aikuisista. Moni hammashoitoa pelkäävä hakee apua Youtube-videoista, jotka tavoittavat verkossa laajan yleisön. (Kuva: iStock)
Hammashoitopelko voi joskus estää kokonaan lääkäriin hakeutumisen ja tarpeellisen hoidon. Moni tutkimusta ja hoitoa pelkäävä hakeekin apua Youtube-videoista, jotka tavoittavat verkossa laajan yleisön. Hongkongilaistutkimuksen mukaan videot sisältävät kuitenkin huolestuttavan paljon virheellistä ja puutteellista tietoa.
Tutkimukseen valituissa englanninkielisissä, eniten katsotuissa videoissa oli enemmän harhaanjohtavaa informaatiota kuin muissa, ja sitä oli yhtä paljon sellaisissa videoissa, joissa asiantuntijana esiintyi hammaslääkäri, todetaan International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä.
Hoitopelko on yleinen ja monimuotoinen ilmiö. Hammashoitopelosta kärsii maailmanlaajuisesti arviolta 15,3 % aikuisista sekä esikoululaisista ja koululaisista 25,8–36,5 %.
Tutkimuksista tiedetään, että voimakkaasta hammashoitopelosta ja -ahdistuneisuudesta kärsivillä henkilöillä on myös enemmän itsetuntovaikeuksia. Lisäksi hoitopelko ja -ahdistuneisuus ovat yhteydessä suurempaan reikiintyneiden hampaiden määrään, vaikeampaan hammaskipuun ja heikompaan suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Tutkimusryhmä halusi laadullisesti selvittää videoiden sisältämää terveystietoa. Kaikkiaan 1 626 videosta tutkimukseen seulottiin 300, joista lopulliseen analyysiin otettiin 145 videota, joita oli katsottu yli 139 000 kertaa. Sata eniten katsottua videota sisälsivät hakusanat ”hammashoitopelko”, ”-ahdistuneisuus” ja ”-fobia”. Psykologian taustan omaava tohtoriopiskelija ja Youtube-videoiden analysointiin perehtynyt hammaslääkäri kirjasivat katselujen, kommenttien ja tilaajien määrän, keston ja latauspäivän. Lisäksi he kirjasivat videossa esiintyvän informantin, ja videosisällön sekä informantin käyttämät sanat ja tieteenalan.
Hammashoitopelko pitäisi tunnistaa, jotta sitä voitaisiin hoitaa
Pearsonin korrelaatiokertoimella arvioitiin katsomiskertojen, tykkäämisten, videon keston ja kanavan tilaajamäärien korrelaatiota ja Khiin neliö -testillä misinformaatiota sisältävien videoiden osuutta. Suurin osa videoista oli terveydenhuoltoalan tuottamia. Esimerkiksi hammashoitoklinikoiden ja sairaaloiden tekemillä videoilla terveydenhuollon ammattilaiset kertoivat hoitopelosta (hammaslääkäri, suuhygienisti, psykologi, n = 100) tai potilaat kertoivat tarinansa (n = 42).
Videoissa kuvattiin hoitopelon etiologisia tekijöitä ja oireita. Yleisölle suositeltiin erilaisia lääkkeellisiä ja ei-lääkkeellisiä hoitokeinoja, kuten rauhoittavia lääkkeitä ja huomion suuntaamista pelosta muualle. Videoista puuttui kuitenkin tieto hoitopelon, -ahdistuneisuuden tai -fobian määrittelystä tai diagnostisista kriteereistä. Tätä tutkijat pitävät ongelmallisena, koska ilman riittävää tietoa diagnosoinnista yleisön on vaikea arvioida videon sisällön käyttökelpoisuutta.
Hoitopelon ja ahdistuksen mittaamiseen on jo olemassa työkaluja, kuten DAS (Corah Dental Anxiety Scale) ja DFS (Dental Fear Survey). Tutkijat toteavat, että hammaslääketieteen ja psykologian ammattilaisten yhteistyötä tarvittaisiin yleisesti käytettyjen termien linjaamiseksi DSM-5- ja ICD-11-tautiluokituksessa.
Hammaslääkäri Heidi Heikkola pitää tutkimusta kiinnostavana, koska yhä useammin terveystietoa haetaan verkosta.
– Nettiin ladatut videot ja niiden katselukerrat lisääntyvät ajan hengen mukaisesti. Tutkijat kritisoivat diagnoosikriteerien puuttumista, mutta pelosta kärsivä saattaa toivoa enemmänkin tietoa siitä, miten hammaslääkäripelon kanssa voi menetellä, Heikkola sanoo ja lisää:
– Suomen kielellä hammashoitopelkoa käsitteleviä videoita on kuitenkin vasta kourallinen, ja ne ovat asiakkaiden itsensä postaamia. Tällaiset videot voivat tarjota tärkeää vertaistukea. Koska kansainvälinen trendi enteilee tiedonhaun siirtymistä yhä enemmän videomuotoon, toivoisin, että ammattilaiset alkaisivat tuottaa verkkoon tutkittuun tietoon perustuvia videoita hammaslääketieteen eri osa-alueista.
Vuokko Maria Nummi, Hammaslääkärilehti 9/2023
Lähde:
Wong NSM, Yeung AWY, McGrath CP, Leung YY. Qualitative Evaluation of YouTube Videos on Dental Fear, Anxiety and Phobia. Int J Environ Res Public Health 2023. Julkaistu verkossa 31.12.2022. doi: 10.3390/ijerph20010750.
Uutisvinkin antoi Apollonian psykologian jaosto. Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut hammaslääkäri, psykologian jaoston puheenjohtaja Heidi Heikkola.