Seksitaudit saattavat selittää esimerkiksi pitkittyneitä suun limakalvo-oireita ja infektioita, mikä on tärkeä muistaa erotusdiagnostiikassa. Koronapandemia on laantumassa, mutta samalla monien muiden infektioiden, kuten seksitautien, esiintyvyys on ollut kasvussa Suomessa.
Seksitautitilastoissa näkyvät koronarajoitusten purku, ihmisten liikkuvuuden ja kanssakäymisen lisääntyminen sekä ikuinen läheisyyden kaipuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan sekä tippuri- että kuppatapaukset ovat lisääntyneet jyrkästi vuonna 2022. Sama koskee klamydiatartuntoja, joiden osalta lähestytään jo 18 000 tapausta per vuosi. Tätäkin voidaan pitää vain jäävuoren huippuna, sillä esimerkiksi noin puolet miesten ja jopa 70 % naisten klamydiatartunnoista on oireettomia ja jää huomaamatta, ellei testaukseen hakeuduta aktiivisesti.
Klamydia ja tippuri voivat olla syynä nielun alueen tulehdukseen, mutta selkeimmin hammaslääkärin työssä näkyvät kupan oireet. Kupan aiheuttaa spirokeettabakteeri, joka tarttuu yleensä limakalvokontaktissa ja oireilee ensin tartunta-alueella. Kolmivaiheisen kupan ensivaihe suussa näkyy tavallisesti yksittäisenä kovareunaisena, aristamattomana haavaumana, lisäksi imusolmukkeet voivat turvota. Toisessa vaiheessa noin kaksi kuukautta tartunnasta oirekuva on moninainen niin suussa kuin ihollakin. Epäspesifejä oireita tutkittaessa onkin tärkeää muista, että syynä suun haavaumiin, syylämäisiin muutoksiin ja vaikeaoireiseen angulaarikeiliittiin eli suupielten tulehdukseen voi olla myös kuppa.
Hoitamattomana tauti voi edetä tertiäärivaiheeseen muutaman tai muutaman kymmenen vuoden jälkeen tartunnasta, jolloin oireet voivat olla vakavia limakalvomuutoksia, kuten nekroottiset gummat, tai neurologisia ja kardiovaskulaarisia oireita.
Limakalvo-oireiden diagnostiikkaa on totuttu tekemään pääsääntöisesti biopsialla. Helsingin yliopistossa ja HUSssa työskentelevä kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaa kuitenkin painottaa, että kupan diagnosointi vaatii verinäytteen.
– Kuppa on tartuntatauti, joka diagnosoidaan ensisijaisesti verestä tehtävillä vasta-ainetutkimuksilla. Ensivaiheen tutkimus on Treponema pallidum -vasta-ainetesti (S-TrpaAb).
Toki limakalvobiopsiaa käytetään erotusdiagnostiikassa, ja kuppa on syytä muistaa granulomatoottisen tulehduksen yhtenä erotusdiagnostisena
vaihtoehtona.
Myös HIV-infektioiden esiintyvyys on ollut hienoisessa nousussa parin viimeisen vuoden aikana. HIV:n ensioireet voivat muistuttaa pitkittynyttä flunssaa tai mononukleoosia, ja vasta myöhemmin puolustuskyvyn heikennyttyä ilmenevät sairauteen liittyvät verenkuvan muutokset ja moninaiset yleisoireet. Immuunikato-oireyhtymä (AIDS) liitännäissairauksineen puhkeaa yleensä 10–12 vuoden jälkeen tartunnasta. HIV-lääkitys estää tehokkaasti sairauden etenemistä ja vähentää tartuntariskiä. Siksi infektio olisi tärkeää diagnosoida varhain. Merkittävää on, että yli puolet HIV-tartunnan saaneista saa edelleen diagnoosin vasta sairauden myöhäisvaiheessa. Hammaslääkäri voi olla ensimmäinen, jolla on tilaisuus havahtua HIV-tartunnan mahdollisuuteen, jos potilaalla ilmenee opportunistisia ärhäköitä kasvojen ja suun alueen infektioita (vyöruusu, hiivatulehdukset, kielen karvainen leukoplakia ja herpes simplex virus -infektiot).
– HUSin selvityksen mukaan HIV-potilaiden viimeisin kontakti terveydenhuoltoon ennen diagnoosia on tyypillisimmin ollut hammaslääkärikäynti, kertoo Välimaa.
Jos potilaan oireiluun ei löydy muuta selittävää tekijää ja potilaalla on ollut suojaamatonta seksiä, HIV-infektion vaihtoehto on tärkeä sulkea pois.
Sama pätee myös muihin seksitauteihin.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 9/2023
Lähde: Dosentti, EHL, EL Hannamari Välimaan luento Ajankohtaista infektioista. Diasteeman kesäluentopäivät 8.6.2023.