Oikomishoidossa on tärkeää havainnoida kliinisten muuttujien lisäksi potilaan kokemia toiminnallisia haittoja. Myös potilaan odotukset tulee huomioida.
23.8.2018Mobiilipeli houkutteli nuoria tutustumaan enemmän tupakoinnin ehkäisyyn tarkoitettuun terveysmateriaaliin. Peli muokkasi asenteita toivottuun suuntaan.
15.8.2018Tutkimuksen mukaan karieksenpoistotekniikka, jossa käytettiin apuna liuotinainetta ja mikroskooppisuurennosta, paransi hoidon ennustetta.
15.8.2018Kullan käyttö puolustaa edelleen paikkaansa. Kulta sopii erityisesti potilaille, joiden voimakas purenta edellyttää kestävää paikkausmateriaalia.
15.8.2018Suomalaisten aikuisten suunterveys on parantunut hieman kaikilla mittareilla mitattuna 2000-luvun väestötutkimusten mukaan.
29.5.2018Suomalais-norjalaisen yhteistyötutkimuksen mukaan teräskruunut kestävät parhaiten lasten laajasti vaurioituneiden maitomolaarien korjaavissa hoidoissa.
29.5.2018Korjaavaa hoitoa vaativaa kariesta esiintyy Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan vajaalla kolmanneksella suomalaisista aikuisista. Karieksen varhainen diagnosointi onkin yksi kliinisen hammaslääketieteen perustavoitteista.
12.5.2018Washingtonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden keinon korjata vaurioitunutta hammaskiillettä. Kliinisiin sovelluksiin on vielä pitkä matka.
30.4.2018Väitöstutkimuksen mukaan kraniosynostoosipotilaiden kallon venytyshoidon komplikaatioita voidaan vähentää jakamalla venytys useampiin jaksoihin.
24.4.2018LL Lauri Jouhi pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa HPV-positiivista nielusyöpää sairastavia potilaita hoidetaan kevennetyillä menetelmillä.
24.4.2018Aggressiivisen parodontiitin aiheuttajana tunnettu Aggregatibacter actinomycetemcomitans (A.a) on niitä harvoja yksittäisiä parodontopatogeeneja, joiden läsnäolo syljessä tai ientaskussa on yhdistetty suoraan sepelvaltimotautiin. Tutkijat havaitsivat, että A.a-patogeenin eri serotyyppien kyvyssä aiheuttaa tauteja on suurta vaihtelua.
10.4.2018Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa kirurgia on yleensä se keino, johon turvaudutaan, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu.
9.4.2018Asiantuntijat korostavat hyvän diagnostiikan ja syvällisen alkukeskustelun merkitystä TMD-potilaita kohdattaessa. Tukea tähän antaa uusi kasvokipujen ja purentaelimistön toimintahäiriöiden tutkimusnäyttöön perustuva diagnostinen malli – DC/TMD.
9.4.2018Yksi avainsana uusien menetelmien löytämiseen kroonisen kivun hoidossa on W. Maixnerin mukaan big datan hyödyntäminen. Toinen on kansainvälinen yhteistyö.
9.4.2018Tutkimuksen mukaan diabeteksen diagnosointia ja hotioa voitaisiin parantaa uudenlaisella viisiportaisella luokittelulla.
9.4.2018Biofilmin muokkaamiseen, remineralisaatioon ja karieksen hallintaan täytyy löytää uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita metodeja.
8.3.2018Tutkimuksen mukaan HPV-rokotteen suoja näyttäisi säilyttävän tehonsa kymmenen vuoden seurannassa kohdunkaulasyöpää ja sen vakavia esiasteita vastaan.
8.3.2018Äidin periapikaalisten infektioiden todettiin olevan yksi merkittävimmistä lapsen pienen syntymäpituuden riskitekijöistä laajassa kansainvälisessä tutkimusaineistossa.
16.2.2018Hammaslääkärin on tärkeää tiedostaa, että pelkkä kehotus lopettaa tupakointi kaksinkertaistaa lopettamisen todennäköisyyden, Jaana Keto tähdentää.
16.2.2018Kipu on varoitusmerkki. Akuutti kipu varoittaa kudosvauriosta, kun taas krooninen kipu kertoo usein siitä, että elämässä on liikaa kuormitusta.
16.2.2018Turkulaistutkimuksessa todettiin, ettei doksisykliinin käyttöä lapsilla ehkä tarvitsekaan vältellä. Pikkulapsena saadut doksisykliinikuurit eivät aiheuttaneet nuorten hampaisiin värjäytymiä tai kiillevaurioita.
26.1.2018Ruotsalaistutkimuksen mukaan vaikeasti hoidettavan karieksen syynä voi olla aggressiivinen S. mutans -bakteerin muoto. Ärhäköillä bakteerien B-tyypin variaatioilla on kyky tarrata paremmin hampaan pintaan ja ohittaa syljen puolustus.
26.1.2018Tutkijat pystyivät osoittamaan, että Treponema denticola -parodontopatogeenin virulenssitekijöitä löytyy myös suun ulkoisista syövistä.
26.1.2018Lapselle kasvun aikana tehdyllä oikomishoidolla ehkäistään ahtaista ylähengitysteistä johtuvan uniapneataudin kehittymistä aikuisena.
8.1.2018Parodontiitin tuhoama kiinnityskudos voidaan saada uusiutumaan, muistuttaa lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtori Pierpaolo Cortellini Italiasta.
4.1.2018Likenoidien muutosten haastava diagnostiikka ja syöpäriski edellyttävät tarkkuutta hammaslääkäriltä.
4.1.2018Hampaan juurenkärjen ympärillä ilmenevien muutosten diagnostiikka vaatii hammaslääkäriltä osaamista ja tarkkuutta. Potilaan oireet ja kliininen kuva voivat vaihdella suuresti.
4.1.2018Kuten lääketieteen puolella, toimenpiteiden määrän olisi vaativassa hoidossa oltava vuositasolla riittävä laadun varmistamiseksi.
4.1.2018Turvallisuuskysymykset asettuvat uuden kudosteknologian ytimeen Kudosteknologia on tuonut potilaan omista kantasoluista valmistetut varaosat yhdeksi yksilölliseksi hoitoratkaisuksi. Nämä luvanvaraiset hoidot voisivat […]
11.12.2017Tee minusta kaunis! Se, pystytäänkö potilaan odotuksiin vastaamaan, on iso kysymys elektiivisessä ortognaattisessa kirurgiassa. Myös potilaiden käsitys terveydestä voi vaihdella. […]
11.12.2017Oikea potilasvalinta keskeistä ortognaattisessa kirurgiassa Ortognaattisella kirurgialla hoidetuista potilaista 88,6 prosenttia on tyytyväisiä lopputulokseen, sanoo Sven Erik Nørholt, suu- ja […]
11.12.2017Ikäihmisillä tärkeimmät kuivan suun aiheuttajat ovat lääkkeet, erityisesti antikolinergiset lääkkeet. Antikolinergisiin lääkkeisiin kuuluu moniin eri tarkoituksiin käytettäviä valmisteita, kuten inkontinenssilääkkeitä, lihasrelaksantteja, masennuslääkkeitä ja antihistamiineja.
5.12.2017Suun ulkopuolella valmistettua täytettä kannattaa harkita Suun ulkopuolella valmistettuja täytteitä käytetään yleensä silloin, kun hammaskudosta on menetetty paljon ja suoralla […]
15.11.2017Sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannot yhden luukun taakse Hallitus esittää uutta lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Lakiluonnoksessa esitetään uuden sähköisen […]
15.11.2017Hoitosuositusten implementointi ja sen tutkiminen vaativat työtä Suomalaisten hoitosuositusten käyttöönoton tutkimista tarvittaisiin lisää, toteavat tutkijat Duodecim-lehdessä julkaistussa implementointitutkimuksia käsitelleessä kirjallisuuskatsauksessa. […]
23.10.2017Punajäkälä voi lisätä suusyöpien riskiä Tuore HUS:ssa tehty rekisteritutkimus vahvisti oletuksen, että puna- ja valkojäkälä lisäävät tiettyjen syöpien riskiä. Näistä […]
23.10.2017Suuri täyte kestää yläleuassa pidempään kuin alaleuassa Merkittävä osa suun terveydenhuollon resursseista kuluu vanhojen hammastäytteiden korjailuun ja uusimiseen. Onkin kohtalonkysymys, […]
23.10.2017Pieni S. mutans -bakteerien määrä ei takaa kariesvapautta Maailmanlaajuisesti yli 90 % väestöstä elää yhdessä Streptococcus mutans -bakteerin kanssa. Se […]
23.10.2017Koulutusryhmien välinen hoidontarpeen eriarvoisuus pieneni 2000–2011 Suomalaisväestön hammashoidon tarpeessa on perinteisesti ollut selkeää sosioekonomista eriarvoisuutta: vähän koulutetuilla hoidontarve on ollut […]
6.10.2017Työn tuunaaminen kannattaa kiireenkin keskellä Työn tuunaaminen tuo työhön imua ja suojelee työuupumukselta. Näin todetaan Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tuoreissa […]
6.10.2017Avoimuus ja jaettu visio kantavat organisaatiomuutoksessa Nykyään ei kovin usein tapaa ihmistä, joka ei olisi kokenut työpaikallaan jonkinlaista organisaatiomuutosta, toteaa […]
6.10.2017Spektrikuvantamisen avulla kohti objektiivisempaa diagnostiikkaa Itä-Suomen yliopisto tiedotti alkuviikosta, että Tekes on myöntänyt 400 000 euron rahoituksen yliopistossa tehtävälle, hammaslääketieteellistä […]
22.9.2017Nanopartikkelit hoitamaan suita? Nanopartikkelit saattavat tarjota tulevaisuudessa apua esimerkiksi kuivan suun ongelmaan. Hampaan pintaan ja limakalvoille tarraavat nanohiukkaset voisivat myös […]
13.9.2017Lähes jokaisesta viisaudenhampaasta löytyy sairauden merkkejä Lähes kaikissa aikuisten suista löytyvissä viisaudenhampaissa – puhjenneissa ja puhkeamattomissa – oli merkkejä jonkinlaisesta […]
13.9.2017Tuoretta tietoa MMP-8-proteinaasin suojaavista mekanismeista kielisyövässä Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat proteiineja pilkkovia entsyymejä, joita tuottavat monet erilaiset solut. Niiden tehtävänä […]
12.9.2017Älä poraa tappiin asti Dentiinin puoliväliin tai pidemmälle ulottuvaa syvää kariesta hoidettaessa pulpaperforaation riski on suuri. Syvän karieksen hoidossa suositellaankin […]
21.8.2017Ensisijaisesti elämäntapahoitoa uniapneaan Uniapnea tulisi todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa juuri päivitetty Käypä hoito -suositus. Monen potilaan kohdalla elämäntapojen […]
21.8.2017Raha ja tottumus ohjaavat palvelujen käyttöä – vuosikymmenestä toiseen Tuoreessa suomalaistutkimuksessa pyrittiin arvioimaan Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksista saatujen […]
21.8.2017Ksylitoli aiheuttaa ani harvoin ripulia Vastoin yleistä oletusta ksylitolin käytön haittavaikutukset näyttäisivät olevan hyvin vähäisiä. Ainoa tutkimuksissa todettu haittavaikutus oli […]
21.8.2017Suomalais-amerikkalaisen tutkimusken mukaan suun alueen kroonisten tulehdusten hoitaminen endodontian avulla pienentää paitsi sydän- ja verisuonitaudin riskiä, myös sydän- ja verisuonitaudista johtuvan kuoleman riskiä.
18.7.2017Akuutin kivun hoidon avainsana on ennakointi 21.6.2017 klo 16:30 Huonoin hetki pohtia akuutista, epämääräisestä hammaskivusta kärsivän potilaan hoitolinjoja on se, […]
21.6.2017Pehmytkudos on tärkeä implantin menestykselle 21.6.2017 klo 16:15 Pitkälle kehittyneet implantologiset hoidot onnistuvat nykyisin varsin hyvin, mutta biologiset pitkäaikaiskomplikaatiot ovat […]
21.6.2017Pelkistetyt, logottomat tupakka-askit vähentävät Cochrane-katsauksen mukaan tupakoinnin houkuttelevuutta ja voivat vähentää tupakointia.
16.6.2017Informaatioklinikka valmistelee potilaita ortognaattiseen hoitoon 19.5.2017 klo 11:00 Leipäteksti: Purentaa kuntouttavat ja kasvojen epämuodostumia korjaavat vaativat ortognaattis-kirurgiset toimenpiteet ovat luonteeltaan […]
19.5.2017Merkkiaine paljastaa aggressiivisen suusyövän 19.5.2017 klo 11:00 Tulevaisuudessa aggressiivisimmat suusyövät voidaan ehkä tunnistaa jo varhaisvaiheessa siitä, että syöpäkasvaimesta löytyy tiettyjä […]
19.5.2017Tunne aivosi ja huolehdi niistä 19.5.2017 klo 10:45 Aivotutkija, prof. Minna Huotilaisen mukaan aivot ovat kovilla säheltämisen vuosikymmenellä: on liian […]
19.5.2017Klooriheksidiini puolittaa alveoliitin riskin 28.4.2017 klo 10:15 Laajan meta-analyysin mukaan viisaudenhampaan poistokuopan käsittely klooriheksidiinillä (CHX) vähentää inflammaation riskiä merkittävästi. Muutaman […]
11.5.2017Obstruktiivinen uniapnea voi heikentää implanttikantoista proteesia 28.4.2017 klo 10:00 Tuoreen espanjalaistutkimuksen mukaan obstruktiivista uniapneaa potevilla implanttikantoisten proteesien komplikaatioriski on korkea. […]
11.5.2017Kotihoidon asiakkaiden yksilölliset omahoito-ohjeet näkyvät suissa 28.4.2017 klo 14:15 Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hampaiden ja proteesien […]
28.4.2017Suu ja sydän – paljon tietoa, vielä enemmän kysymyksiä 28.4.2017 klo 13:30 Tieteellistä näyttöä suuinfektioiden yhteydestä länsimaisiin kansansairauksiin, sydän- ja […]
28.4.2017Biofilmi-infektiot ovat elimistölle ja lääketieteelle kinkkinen ongelma, sillä varsinkin rauhassa kehittyneet biofilmit ovat erittäin vastustuskykyisiä ihmisen immunologisille mekanismeille. Lisäksi niihin tehoavat huonosti kemialliset hoitokeinot eli antibiootit ja anti-infektiiviset lääkkeet. Ainoat tehokkaat tavat puuttua biofilmin toimintaan onkin poistaa biofilmiä mekaanisesti ja muokata sen elinympäristöä vähemmän patogeeneja suosivaan suuntaan.
24.4.2017Immuniteettimme kaipaa takaisin luontoon 31.3.2017 klo 14:15 Moderni kaupungistuminen on tuonut ihmisen elämään lisää puhtautta, mukavuutta ja paljon terveyttä, mutta […]
31.3.2017Terveyttä ja sairautta mikrobeista 31.3.2017 klo 14:00 Mikrobeja ajatellaan usein taudinaiheuttajina, mutta niiden rooli on merkittävä myös terveyden ylläpitäjänä, niin […]
31.3.2017Suun biofilmi on siistinä hyvä kaveri 29.3.2017 klo 16:30 Vain alle tuhannesosa elimistömme bakteereista kasvaa planktonisesti eli vapaana jossakin elimistön […]
29.3.2017Vaikea-asteinen parodontiitti voi lisätä syöpäriskiä 23.3.2017 klo 14:00 Krooniset infektiot näyttelevät isoa roolia solujen malignisoitumisessa. Myös parodontiitilla näyttäisi olevan tilastollinen […]
23.3.2017Ota pullot puheeksi ajoissa 13.3.2017 klo 12:45 Alkoholin ongelmakäyttäjiä tulisi kannustaa kertomaan rehellisemmin alkoholin käytöstään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi mahdollisimman […]
13.3.2017Alhainen syljeneritys yleistä Parkinson-potilailla 13.3.2017 klo 12:30 Parkinsonin tauti ja sen lääkitys voivat heikentää potilaan syljeneritystä jo varhaisessa vaiheessa, mikä […]
13.3.2017Maitohampaan syntymälinja on tietopankki 13.3.2017 klo 12:15 Synnytyksen aikana, silloin kehittymässä olevien maitohampaiden kiilteeseen syntyy neonataalilinja, joka on merkki lapsen […]
13.3.2017Bakteerit voittivat jo – mitä antibioottien jälkeen? 17.2.2017 klo 09:00 Jotkut iäkkäimmät saattavat vielä muistaa, millaista elämä oli ennen kuin […]
17.2.2017Iäkkäät saavat liian vähän proteiinia 17.2.2017 klo 09:00 Ravitsemustila vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten toimintakykyyn, vireystilaan ja terveyteen. Viime aikoina erityistä huomiota […]
17.2.2017Hiirten hampaita paikattiin kantasolujen dentiinituotantoa stimuloimalla 16.2.2017 klo 13:45 Lontoon King’s Collegen tutkimusryhmän mukaan mm. Tideglusib-lääkeaine voisi stimuloida hampaan kiilteen […]
16.2.2017Jos vähänkin epäilyttää, ota koepala 27.1.2017 klo 10:00 Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa suuontelon ja nielun syöpien määrä on lisääntynyt […]
27.1.2017Uusi suunterveyden määritelmä painottaa hyvinvointia 27.1.2017 klo 09:45 World Dental Federation (FDI) on julkaissut uuden laajan, elämänlaatua painottavan suunterveyden määritelmän. […]
27.1.2017Mikro-RNA:t syövän invaasion takana? 27.1.2017 klo 09:45 Suun alueen syövissä kuolleisuus ja hoidon epäonnistumisen riski ovat suuret, sillä suusyöpä metastasoi […]
27.1.2017Bernie Whitaker korostaa, että kipu on monimutkainen ilmiö: se on tuntoaistimuksen ja kognitiivisten prosessien yhdistelmä. Kivun kokemukseen vaikuttavat esimerkiksi muistot aiemmista vastaavista toimenpiteistä sekä huomion kohdistuminen hoitotilanteessa. · Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa, muistuttaa Whitaker.
12.1.2017Sähkötupakan höyryt stressaavat soluja 5.1.2017 klo 09:45 Sähkötupakka voi olla muiden tupakkatuotteiden tavoin haitallinen suun limakalvoille ja suunterveydelle. Yhdysvaltalaistutkijat löysivät […]
5.1.2017Oikomishoitopotilaasi voi olla tuleva hammaslääkärisi 5.1.2017 klo 09:45 Oikomishoidon hyödyistä purentaelimen toiminnan sekä purennan morfologian ja estetiikan kannalta on tehty […]
5.1.2017Lapsen hammashoitokiukku ja -pelko hallintaan lievällä sedaatiolla 5.1.2017 klo 09:30 Lapsipotilaan hoidossa hammaslääkäri kohtaa usein muitakin kuin hammaslääketieteellisiä haasteita. HLT, […]
5.1.2017Limakalvosairaudet haastavat päivystäjän 5.1.2017 klo 09:30 Akutisoitunut lichen, rakkulatauti vai pahanlaatuinen muutos? Kun päivystykseen saapuu potilas limakalvokivun kanssa, korostuu hyvän […]
5.1.2017Tutkimuksissa on löydetty jonkinlainen yhteys bruksauksen ja uniapnean väliltä: Bruksaajilla näyttäisi olevan vähemmän uniapneaa, mikä voi johtua siitä, että bruksaus auttaa pitämään ylähengitysteitä auki, kun lihakset jännittyvät. Näin totesi hollantilainen prof. Frank Lobbezoo Hammaslääkäripäivillä 2016.
3.1.2017Tutkimusten mukaan erilaiset oikomiskojeet eivät heikennä hampaan kiinnitystä merkitsevästi terveessä parodontiumissa. Tulehtuneessa kiinnityskudoksessa, jossa luun tukea on menetetty, tilanne on haasteellisempi. Parodontiittipotilailla oikomishoito onkin mahdollista sairauden ylläpitovaiheessa ja potilaan sitoutuessa hyvään omahoitoon.
16.12.2016Etsi aina kasvoturvotuksen syy 9.12.2016 klo 12:15 Kasvoturvotusta aiheuttava infektio vaatii aina päivystysluonteista hoitoa. Potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa erityisesti silloin, […]
9.12.2016Sokeroitujen juomien haittavero näyttäisi vähentävän etenkin nuorten ja matalapalkkaisten miesten kariesvaurioita ja edelleen hoitokuluja. Näin todettiin saksalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin 20 % virvoitusjuomaveron vaikutusta karieksen kertymiseen, hoitokuluihin sekä verokertymään. Huomattavaa on, että tutkimuksen tulosten mukaan virvoitusjuomaverolla voisi olla vaikutusta myös terveyseroihin.
14.11.2016Digitaalinen jäljennöstekniikka valtaa alaa kiinteiden proteettisten rakenteiden suunnittelussa, mutta joissakin tapauksissa perinteinen, jäljennöslusikalla kumielastiseen materiaaliin tehty jäljennös näyttää edelleen olevan paras vaihtoehto, toteavat suomalaistutkijat. Tutkijoiden mukaan digitaaliset jäljennöstekniikat ovat nopeampia kuin perinteiset, ja niihin liittyy vähemmän virhelähteitä.
7.11.2016Rauhoittava nenäsuihke avuksi lapsen hampaanpoistossa? 27.10.2016 klo 10:15 Nenäsuihkeena annettavaa midatsolaamia voidaan käyttää tehokkaana ja turvallisena rauhoitteena lasten tapaturmiin liittyvissä […]
27.10.2016Runsas energiansaanti aikaistaa hampaistokehitystä 27.10.2016 klo 10:15 Hampaiden kehitys näyttäisi aikaistuvan lapsilla, joiden energiansaanti on runsasta. Näin todettiin Turun yliopistossa […]
27.10.2016Sokeri verolle – sokerijuomien verotus puree kariekseen ja terveyseroihin 27.10.2016 klo 10:15 Sokeroitujen juomien haittavero näyttäisi vähentävän etenkin nuorten ja […]
27.10.2016Vanhojen ihmisten toimijuus (agency) ei katoa, vaikka heidän toimintakykynsä heikkenee ja he siirtyvät ympärivuorokautiseen hoitoon, osoittaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus. Toimijuus muuttaa muotoaan.
24.10.2016Juurihoito on myös sydämen hoitoa 16.9.2016 klo 18:30 Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että marginaalinen parodontiitti, joka aiheuttaa elimistössä kroonisen matala-asteisen […]
14.10.2016Parodontiitin ja nivelreuman välillä ei löytynyt yhteyttä 16.9.2016 klo 18:15 Ruotsalaistutkijat eivät löytäneet yhteyttä nivelreuman ja parodontiitin väliltä tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa […]
14.10.2016Varhaiselle oikomishoidolle löytyy näyttöä puolesta ja vastaan 16.9.2016 klo 18:15 Leipäteksti: Suomessa aikaisin aloitetulla ja yksinkertaisin kojein toteutetulla oikomishoidolla on […]
14.10.2016Kantasolututkimus etenee maailmalla harppauksin ja pikkuhiljaa ollaan löytämässä koodit, signaalijärjestelmät ja oikeat merkkiaineet, jotka vaikuttavat solujen erilaistumiseen ja uudistumiseen. Tämän kautta on avautumassa mahdollisuuksia hyödyntää kantasoluja sairauksien hoidossa ja kudosten rakentamisessa hallitusti. Avainasemassa on tieto, että mistä tahansa solusta voidaan tehdä monikykyinen kantasolu, joka voidaan erilaistaa.
10.10.2016Klooriheksidiini lunastaa paikkansa juurihoidossa ja sidoslujittajana 26.8.2016 klo 16:00 Uusimman tutkimustiedon mukaan klooriheksidiini (CHX) toimii etenkin juurihoidossa, lujittaa yhdistelmämuovipaikkojen sidoksia […]
12.9.2016Lävistys vaatii asennetta myös hammaslääkäriltä 26.8.2016 klo 16:00 Kehonmuokkaus lävistyksistä tatuointeihin on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana, etenkin nuorten aikuisten […]
12.9.2016Ennusta, minne lapsen purenta on matkalla 26.8.2016 klo 13:00 Lapsen purentaa seuratessa hammaslääkärin on oltava ennakoija ja ennustaja. Joidenkin purentaongelmien […]
7.9.2016Alttius sairastua parodontiittiin on niin geenien kuin ympäristötekijöidenkin säätelemää.
· Hypoteesin mukaan geenien vaikutus näkyy erityisesti lapsuusiässä aggressiiviseen parodontiittiin sairastuneissa. Heillä ympäristötekijät, elintapatekijät ja systeemiset sairaudet eivät ole vielä ehtineet aiheuttaa merkittävää riskin kasvua, apulaisprofessori Marja L. Laine sanoo.
Se mitä, milloin ja miten juodaan, vaikuttaa selkeästi eroosioriskiin vahvistaa ruotsalaistutkimus. Etenkin juominen jatkuvasti aterioiden välillä, piimän ja vastaavien hapanmaitotuotteiden vähäinen käyttö ja tapa pitää juomaa suussa ennen nielaisua lisäävät eroosion riskiä selkeästi.
19.7.2016Suomalaisten valmistumisvaiheessa olevien hammaslääkäriopiskelijoiden tiedonhankintastrategioissa ja näyttöön perustuvan hammaslääketieteen perusteiden tuntemuksessa on puutteita, toteavat yliopistonlehtori, dosentti Pentti Nieminen ja professori Jorma Virtanen tuoreessa artikkelissaan.
28.6.2016Myös passiivinen tupakointi lisää kariesriskiä 27.5.2016 klo 15:45 Tupakan terveyshaitat on todettu monessa tutkimuksessa, ja tupakoinnin tiedetään heikentävän yleisterveyden lisäksi […]
16.6.2016Juuri voimaan tulleessa, uudessa tupakkalaissa pyritään edistämään erityisesti nuorten savuttomuutta.
– Erityisen tärkeää on ehkäistä se, että nuori aloittaa tupakkatuotteiden käytön. Kehittyvissä aivoissa nikotiiniriippuvuus voi syntyä jo muutamasta käyttökerrasta, ja moni parikymppinen ei enää pysty lopettamaan vaikka haluaisikin, toteaa tuore lääketieteen tohtori Anna Tuisku.
Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että apikaalinen parodontiitti (AP) on tavallista yleisempi juurihoidetuissa hampaissa ja että huonolaatuinen juuritäyte altistaa AP:lle. AP:n esiintyvyyttä väestössä selvitettiin osana Terveys 2000 -tutkimusta. Kun huomioitiin kaikki juurihoidetut hampaat, todettiin, että huonolaatuinen juuritäyte kaksinkertaisti AP:n esiintyvyyden.
7.6.2016Ikäihmisten virheravitsemuksen esiintyvyydestä on tehty paljon tutkimuksia, ja sen on todettu olevan melko yleistä. ETM Satu Jyväkorven väitöstutkimuksen mukaan lähes kaikkien ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskursseille osallistuneiden tutkittavien ruokavalion laatu, C-vitamiinin ja kuidun saanti sekä psykologinen hyvinvointi paranivat.
23.5.2016Suun limakalvomuutokset ovat lapsilla harvinaisia, mutta niitä kuitenkin esiintyy. Hammaslääkärin tuleekin tunnistaa niistä yleisimmät.
– Yleisimpänä imeväisikäisen suumuutoksena pidetään sammasta. Lievissä tapauksissa ei tarvita hoitoa, vaan plakit häviävät suusta itsekseen. Tällöin mietin, onko kyseessä edes todellinen kandidiaasi, toteaa HLT, EHL Saara Kantola.
Prof. Helen Rodd muistuttaa, että keskustelussa lasten hampaiston hoidosta ja terveysvalistuksesta unohtuu helposti yksi näkökulma: lapsen oma. Sheffieldin yliopiston kliinisen hammaslääketieteen laitoksella onkin käynnissä CREATE-projekti, jossa annetaan lapsille tilaisuus kertoa, miten he kokevat suunterveytensä ja suusairautensa hoidon. Projektissa pyritään myös kehittämään lapsilähtöisiä toimintamalleja suun terveydenhuoltoon.
11.5.2016Lasten ja nuorten protetiikka on ennen kaikkea edellytysten luomista purennan kuntoutukselle joskus tulevaisuudessa – valmistavia ratkaisuja ja säilyttämistä. Näin EHL Taina Kankaala tiivistää lasten protetiikan tavoitteet. Estetiikalla on oma painoarvonsa.
2.5.2016Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Töölön sairaalassa tehtiin vuoden alussa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirtoleikkaus. Leikkauksessa siirrettiin vakavasti vaurioituneelle potilaalle laajoja osia aivokuolleen luovuttajan kasvoista. Tähän mennessä potilaan toipuminen on edennyt suunnitelmien mukaan.
25.4.2016Ruokatorven syöpä on maailman kahdeksanneksi yleisin syöpä, jonka kuolleisuusluvut ovat korkeita ja jonka esiintyvyys on joissain maissa lisääntynyt merkittävästi. Tutkijoiden mukaan silmukoiva kasvutapa ei pelkästään ennusta hyvin sairauden kulkua – sitä on myös yksinkertaista ja edullista tutkia tavalliseen tapaan värjätyistä histologisista leikkeistä.
18.4.2016Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:ssa kehitetään mobiilimikroskooppi MoMicia. Mikroskooppi on langattomassa yhteydessä pilvipalvelimeen, jonka kautta näytteelle voidaan tehdä konenäköanalyysi ja/tai se voidaan lähettää patologin tai mikrobiologin diagnosoitavaksi minne tahansa maailmassa. Suupatologian professori Tuula Salo arvioi, että suupatologian kliinisessä diagnostiikassa MoMicin kaltainen laite tuskin vielä lähivuosina lyö läpi.
11.4.2016Hammaslääketieteelliseen hoitoon liittyvät hakemukset ovat yksi runsaslukuisimmista Potilasvahinkokeskuksen (PVK) käsittelemistä hakemusryhmistä. Toistaiseksi PVK:n aineistoa on hyödynnetty hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa varsin vähän.
4.4.2016Suomalaistutkimuksen mukaan kohdennettu harjaus auttoi lasten molaarien remineralisaatiossa riippumatta siitä oliko tahnassa fluoria. Laserfluoresenssillä (LF) pystyttiin osoittamaan hampaiden harjauksen vaikutukset jo muutamassa viikossa.
29.3.2016Suomalaistutkijoiden mukaan primaarisen suupoltteen taustalta löytyy suun limakalvojen hermosäikeiden vaurio, joka sopii paikalliseen ohutsäieneuropatiaan. Lisääntyvä tieto neuropatioiden vaikutuksesta suupoltteen synnyssä auttaa ammattilaisia potilaan hoidossa ja haastavien tapausten eteenpäin ohjauksessa.
21.3.2016Oraaliset tavat, kuten purukumin syönti ja kynsien pureskelu, sekä suun alueen lävistykset kuormittavat nuorten purentalihaksia, mikä ilmenee TMD-kipuna ja päänsärkynä nuorilla, tytöillä useammin kuin pojilla. Näin kertoo Acta Odontologica Scandinavicassa julkaistu lukioikäisiä tutkinut ruotsalaistutkimus.
14.3.2016Implanttihoitojen lisääntymisen myötä peri-implantiitista on tullut kasvava ongelma hammaslääketieteessä. Journal of Dental Research -lehdessä julkaistussa ruotsalaisessa tutkimuksessa jopa 45 prosentilla implanttihoitoja saaneista potilaista oli peri-implantiitin oireita ja 14,5 % oli diagnosoitu kohtalainen tai vakava peri-implantiitti.
7.3.2016Sähkösavukkeista liikkuu paljon ristiriitaistakin tietoa. Sähkösavukkeita markkinoidaan mm. hyvänä keinona päästä eroon tupakkatuotteista. The Lancet Respiratory Medicine -lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan sähkösavukkeet eivät näytä kuitenkaan auttavan tupakoinnin lopettamisessa.
29.2.2016Aikuisilla sokerin ja karieksen välillä näyttää olevan lineaarinen annosvaikutussuhde, missä sokerin määrä on merkityksellisempi kuin sokerinsaannin tiheys. Näin todettiin Journal of Dental Research -lehdessä julkaistussa pitkittäistutkimuksessa.
23.2.2016Hammashoitopelon yleisyys ei ole juurikaan muuttunut väestötasolla Suomessa, mutta yksilöillä pelko voi vaihdella. Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan aikuisten hammashoitopelolla on taipumus vähentyä ennemmin kuin lisääntyä.
15.2.2016Ruotsalaisen väitöstutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka maksoivat säännöllisestä hammashoidosta ennakkosopimuksen mukaan, oli merkitsevästi pienempi kariesriski kuuden vuoden jälkeen verrattuna niihin, jotka maksoivat hoidosta perinteisesti toimenpide kerrallaan.
8.2.2016Potilaat tulevat yhä useammin vastaanotolle oireista ja mahdollisesta sairaudesta etsimänsä internettiedon kanssa – jopa valmiin ”verkkodiagnoosin” kanssa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma muistutti Lääkäripäivillä 2016, että itsenäisestä tiedonhausta voi olla sekä hyötyä että haittaa vastaanotolla.
1.2.2016Hammaslääketieteellinen hoito on ensisijainen hammasperäisessä infektiossa, muistuttaa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Nina Mandelin.
· Pelkän antibiootin käyttö voidaan katsoa hoitovirheeksi, jos infektio on selkeästi tietystä hampaasta johtuvaa, Mandelin painottaa.
Prof. Jukka Meurman painottaa, että tällä hetkellä meillä ei ole vielä vankkaa tutkimusnäyttöä probioottien vaikutuksista suunterveyteen. Tieto alkaa kuitenkin kumuloitua.
– Itse uskon, että probiooteista voisi olla apua suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä sekä niiden tukihoidossa. Oleellista on, ettei probiooteista näyttäisi olevan ainakaan haittaa.
Yhdysvaltalaistutkijoiden American Journal of Transplantation -lehdessä julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kasvojensiirtopotilaiden kasvoihin näyttäisi tulevan vanhenemista muistuttavia muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Koska kasvojensiirrot ovat suuria leikkauksia, joissa on riskejä, on tutkimustiedolla suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle sekä riskien ja hyötyjen arvioinnille – myös eettisessä mielessä.
11.1.2016Miten selvitä väkivaltaisesta potilaasta? Kaikki riskipotilaatkin tulisi kohdata kunnioittavasti ja neutraalisti, esittäytyä ja kertoa, mitä aikoo tehdä. – Kannattaa pysyä härkäpäisesti auttajan roolissa, kannustaa dos., erikoisl., psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.
5.1.2016Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle. Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa ja potilaiden ohjaamisessa diagnosoitaviksi lääkärille.
29.12.2015Suu muodostaa tehokkaan infektioportin elimistöön. Tautia aiheuttavien mikrobien päästessä suuhun käynnistyy immuunivaste, joka pyrkii estämään taudinaiheuttajien etenemisen ja suojaamaan yksilön terveyttä. On arvioitu, että parodontiumin alueen kudostuhosta jopa 80 % selittyisi immuunivasteen toiminnalla.
22.12.2015TMD-kipu on yhtä monimuotoinen kuin kantajansa. Uudessa TMD:n kansainvälisessä diagnostiikassa (DC-TMD) TMD:n hoitoon on omaksuttu kivunhoidon periaatteita, kuten kuntouttava hoito-ote, laaja-alainen diagnostiikka ja hoitojen yksiköllinen räätälöinti.
14.12.2015Autotransplantaatio eli puuttuvan hampaan korvaaminen omalla hampaalla voi tarjota biologisen ratkaisun yksittäisten hammaspuutosten hoitoon kasvuikäisillä nuorilla. Etuna on, että hampaan puhkeaminen ja juuren kehitys jatkuu siirron jälkeen. Siirrännäinen myös säästää alveoliluuta ja jopa stimuloi sen kasvua.
7.12.2015Purenta ei kehity itsenäisesti, vaan on riippuvainen ylä- ja alaleuan kasvusta. Etenkin leukojen pitkään jatkuva vertikaalinen kasvu on huomioitava synnynnäisten hammaspuutosten hoitoa ja purennan kuntoutusta suunniteltaessa.
– Hampaiden puhkeaminen jatkuu läpi elämän purennan ylläpitämiseksi, muistuttaa ylihammaslääkäri, prof. Timo Peltomäki.
Työikäisistä joka viides ja yli 70-vuotiaista joka kolmas kärsii päivittäin hoitoa vaativasta kivusta. Näin kertoo Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso. Pitkittyvän kivun taustat ovat monimutkaiset ja aika vahvistaa mekanismeja.
23.11.2015Tarpeelliseksi katsottua hammasröntgentutkimusta ei tarvitse välttää tai siirtää myöhemmäksi raskauden takia, osoittaa tuore suomalaistutkimus. Vatsan suojaaminen ei myöskään ole säteilysuojelun kannalta tarpeen. Havaitsematta ja hoitamatta jäävä hammastulehdus voi olla paljon haitallisempi äidille ja sikiölle kuin kuvauksesta aiheutuva vähäinen säteilyaltistus.
16.11.2015Puuttuvien hampaiden määrä on suoraan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden esiintymiseen. Suomalaistutkimuksessa löytyi lineaarinen yhteys hammaspuutosten määrän sekä iän, koulutusvuosien määrän, painoindeksin, HDL-kolesterolin, triglyseriditason ja C-reaktiivisen proteiinin väliltä.
9.11.2015Tuore retrospektiivinen saksalaistutkimus tarjoaa kenties tähän asti vakainta kliinistä todistusaineistoa keraamisten siltojen, kruunujen ja osakruunujen kestävyydestä. Arvioitujen restauraatiomenetelmien kestävyys oli varsin hyvä.
2.11.2015Kognitiivinen käyttäytymisterapia tietokoneen äärellä juuri ennen hammaslääkärikäyntiä auttoi puolta hammashoitopelkoisista potilaista. Tähän tulokseen tulivat yhdysvaltalaistutkijat kehittäessään ja arvioidessaan tietokoneistettua terapiamuotoa.
26.10.2015Siihen, mitä toimenpiteitä kuuluu julkisesti rahoitettavaan palveluvalikoimaan tulevaisuudessa, tulee ottamaan kantaa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto. · Tavoitteena on, että käytetään vaikuttaviksi todettuja, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttyjä menetelmiä, sanoo neuvoston suun terveydenhuollon jaoston puheenjohtaja, Kirkkonummen terveyspalvelujohtaja, johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly.
19.10.2015Suuri osa suomalaisesta aikuisväestöstä käy hammastarkastuksissa suositeltua harvemmin, mikä näkyy terveyseroina eri sosiaaliryhmien välillä. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä suunterveyden todellisuutta ovat edelleen aukkoiset hammasrivit, hoitamattomat parodontiitit sekä surkea kotihoito.
13.10.2015Ajankohtaisesti talousaiheisen Kansanterveysjaoston seminaarin käynnistänyt entinen valtiosihteeri Raimo Sailas avasi Suomen tilannetta ja vaurastumisen eväitä: "1990-luvun laman jälkeen toipuminen oli nopeaa: silloin meillä oli paljon työikäistä väestöä" Sailas muistuttaa, että parjatulla julkisella sektorilla tehdään kuitenkin paljon tärkeää työtä.
5.10.2015Huuli- ja suulakihalkiot ovat yhteydessä lasten kasvaneeseen hammashoidon tarpeeseen. Pohjois-Suomessa toteutetussa tutkimuksessa hammashoidon tarvetta havaittiin joka kolmannella 6-vuotiaalla huuli- ja suulakihalkiopotilaalla.
28.9.2015Kliinisen vaiheen lähiopetus – ”tuolinvierusopetus” – on merkittävä osa hammaslääkärin ammattiin oppimista. Iso-Britanniassa laadittiin suositus yksilöllisen lähiopetuksen kehittämispoluksi. Opetuksen tason ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuva prosessi, johon tulisi panostaa.
21.9.2015Tampereen yliopiston kansainvälisen lääketieteen yksikön tuore tutkimus osoitti, että äidin periapikaalisella tulehduksella voi olla yhteys sikiön kasvun hidastumiseen ja ennenaikaiseen synnytykseen. Periapikaalisen tulehduksen tavallinen alkusyy, karies on hyvin yleinen etenkin köyhemmissä maissa, ja voi olla mm. oletettua suurempi kitukasvuisuuden aiheuttaja.
14.9.2015Vuosien altistuminen auringon säteilylle näkyy usein erilaisina ihomuutoksina kasvoilla, kaulalla, korvalehdillä ja päälaella. Hammaslääkäri katsoo potilaan kasvoja hyvässä valossa ja siksi on tärkeää, että hammaslääkäritkin reagoisivat silmiinpistäviin ihomuutoksiin. Mitä aiemmin muutokset havaitaan ja hoidetaan, sitä paremmin hoito puree.
7.9.2015Alkavien kariesvaurioiden pysäytyshoitoon soveltuva, kudosta säästävä infiltraatiotekniikka on vähitellen rantautumassa myös Suomeen. Tekniikka soveltuu mm. lasten ja nuorten alkavien, etenevien kariesvaurioiden hoitoon. Seurantatutkimusten tulokset hoidosta ovat lupaavia.
31.8.2015Itä-Suomen yliopistossa toteutettu TMD-fysioterapiakokeilu sai kiitosta niin potilailta kuin hammaslääketieteen opiskelijoilta. – Kokeilun tarkoituksena oli lisätä moniammatillista yhteistyötä ja palvella paremmin potilaita, kertoo TanssT, TtM, FT Hanna Pohjola.
24.8.2015THL ja Opetushallitus antoivat vuonna 2007 kansallisen suosituksen, ettei peruskouluissa tulisi myydä makeita tuotteita. Tutkimuksen mukaan suosituksen vaikutukset näkyivät kouluissa: oppilaiden altistuminen makeille tuotteille oli vähentynyt merkitsevästi, suunterveyttä edistävien tuotteiden tarjoaminen oli lisääntynyt hieman ja linjaukset olivat parantuneet.
10.8.2015Nuorten miesten päivittäinen tupakointi voi kuormittaa suun terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. Tupakointi on selkeästi yhteydessä suunterveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja hammaslääkärikäynteihin, toteavat suomalaistutkijat.
4.8.2015Tupakoivien implanteilla on kaksinkertainen riski irrota verrattuna tupakoimattomien implantteihin. Tämän osoitti noin 80 000 implanttia kattanut ruotsalainen meta-analyysi.
21.7.2015Runsas sosiaalinen pääoma, erityisesti sosiaalinen osallistuminen, näyttää edistävän yksilön terveyttä, osoittaa THM Tarja Nieminen väitöskirjassaan. Tutkimuksen mukaan sosiaalinen pääoma kasautuu nuorille, hyvin koulutetuille ja naimisissa oleville.
7.7.2015Lapsen unenaikaisten hengityshäiriöiden takana voi olla kasvojen muotoon ja rakenteeseen liittyvät tekijät. Tämän havaitsivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat.
30.6.2015Julkisen hammashuollon palvelut eivät ole linjassa potilaiden tarpeiden kanssa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa. Muun muassa aikuisväestön ehkäisevälle hammashoidolle olisi tarvetta.
23.6.2015Päivittäinen ksylitolin käyttö vähentää kariogeenisten mutans-streptokokkibakteerien (MS) määrää, mutta ei näytä vaikuttavan suun muihin haitallisiin tai hyödyllisiin bakteereihin. Näin todettiin kuwaitilaisessa koululaistutkimuksessa, joka tehtiin yhteistyössä suomalaistutkijoiden kanssa.
15.6.2015Purentakisko lisäsi merkitsevästi syvän unen määrää hiljattain julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Syvän unen osuus oli 8 viikon käytön jälkeen keskimäärin 14,7 %, kun se ennen purentakiskon käyttöönottoa oli keskimäärin 10,2 %.
8.6.2015D-vitamiinin vaikutuksista hampaiden kiinnityskudosten tulehduksiin tiedetään vielä suhteellisen vähän. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä seerumin 25(OH)D-tason ja taskuhampaiden lukumäärän sekä ienverenvuodon välillä.
1.6.2015Suomalaistutkijat löysivät yhteyden lapsuuden kokemusten ja aikuisena koetun hammashoitopelon väliltä. Lapsuuden traumat ja kokemukset näyttävät vaikuttavan eri tavoin miesten ja naisten hammashoitopelkoon.
25.5.2015Työttömyys näyttäisi olevan riskitekijä suunterveydelle, totesivat suomalaistutkijat. Tyttömillä oli enemmän suusairauskia, he kävivät epäsäännöllisemmin hammaslääkärin vastaanotolla, eivätkä he pesseet hampaitaan yhtä säännöllisesti kuin ei-työttämät. Ongelmat näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömien naisten kohdalla.
18.5.2015Vakavien sairauksien hoito ei saa viivästyä hampaiden kunnon takia, painottaa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, lääketieteen lisensiaatti, Lohjan kaupungin apulaisylihammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula. Loppuun paikattujen hampaiden pelastamiseksi tehtävillä lisätoimenpiteillä voidaan kuitenkin jopa luoda infektiofokuksia.
11.5.2015Saattaa olla hyvä idea pyrkiä säilyttämään vanhuksen suussa edes muutama luonnollinen hammas tai hampaan juuri. Tähän kannustaa Apollonia Symposiumissa esiintynyt Bernin yliopiston professori ja gerodontologian osaston johtaja Martin Schimmel.
4.5.2015Joka kolmas ikäihminen kärsii kuivasta suusta. Yleisin suun kuivumisen aiheuttaja on polyfarmasia, totesi prof. Arjan Vissink Apollonia Symposiumin prekurssilla. Jos syljeneritys heikkenee huomattavasti, suun tasapaino järkkyy ja suusairaudet lisääntyvät nopeasti
27.4.2015Potilas katsoo hämmentyneenä hammaslääkäriä ja sanat ovat hukassa – hyvät omahoito-ohjeet eivät tainneet mennä perille. Muistisairaan kohtaamisessa ystävällisyys ja rauhallisuus ovat tärkeitä, sillä tunnemuisti säilyy loppuun asti. Vaikka muistisairas ei välttämättä muista, miksi hän on joutunut esim. hammaslääkäriin, hän muistaa tunteen, joka liittyy tilanteeseen.
20.4.2015Paikkamateriaalin ja dentiinin välisen sidoksen kestävyys on haaste hammaslääkäreille. Etenkin entsyymien estäjäaineiden roolia sidostamisessa on tutkittu paljon, ja pyritty löytämään aineita sekä työskentelytapoja, jotka estäisivät kariesta ja edistäisivät remineralisaatiota.
13.4.2015Meta-analyysin mukaan kaikki muut paitsi strontiumia sisältävät tahnat vähentävät hypersensitiivisyyttä merkitsevästi enemmän kuin placebo-tahna. Tehoaineiden tarkoituksena on vähentää kipusignaaleja joko hillitsemällä hermoimpulsseja tai tukkimalla hypersensitiivisen dentiinin tubuluksia. Ongelmana oli kuitenkin kauttaaltaan tahnojen hidas vaikutus.
7.4.2015Paikallisen ammatillisen verkoston aktivointi voi edistää ajanmukaisten välineiden käyttöönottoa ja parantaa endodontisen hoidon laatua julkisessa hammashuollossa. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tämä voidaan toteuttaa järjestämällä lisäkoulutuskursseja, jossa käytännön opetuksesta huolehtii erikoishammaslääkäriltä oppia saanut kollega.
30.3.2015Joukkoviestinten tiedejutuissa keskiluokkainen menestyjä kuvataan usein rationaalisesti terveyttä tavoittelevana toimijana. Onko tällaisen ihanteeseen pyrkimisestä enemmän haittaa kuin hyötyä? pohtii FL Vienna Setälä-Pynnönen väitöstutkimuksessaan.
23.3.2015Professori Kristiina Heikinheimon tutkimusryhmän tavoitteena on löytää täsmälääkehoidon kohdemolekyylejä, joiden kautta kasvaimen kasvua voidaan estää. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat vertasivat kahta yleisintä hammasperäistä kasvainta, keratokystistä odontogeenista kasvainta (KCOT) ja ameloblastoomaa.
16.3.2015Monimutkainen krooninen kasvojen alueen kipu koetaan erilailla eri kulttuureissa, totesivat suomalaistutkijat verratessaan suomalaisten ja thaimaalaisten kipukokemuksia. Tutkijat toteavatkin, että etnisestä taustasta johtuva erilainen tapa raportoida kipua suun ja kasvojen alueella on hyvä huomioida kliinisessä työssä.
9.3.2015Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien vanhusten suuhygienia jää usein huonolle hoidolle, ja osittain tästä syystä monet heistä kärsivät aliravitsemuksesta, osoitti THM Riitta Saarela väitöstutkimuksessaan. Suun päivittäinen hoito ei toteutunut 17 % asukkaista. Joka neljännellä asukkaalla olikin jonkinlainen suun ongelma.
2.3.2015Mitä sosiaali- ja terveyspalveluja potilaille pitäisi tarjota? Osaavatko potilaat valita oikeanlaisen palvelun? Prof. Jari Vuoren mukaan Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii erilaisten palvelukäyttäjien tunnistamista. – Kansalaisilla tulisi olla nykyistä keskeisempi rooli kaikkien julkisten palvelujen tuottamisessa, Vuori toteaa.
23.2.2015Käytössä olevat HPV-rokotteet on todettu tehokkaiksi mm. papilloomavirusten (HPV) aiheuttamien kohdunkaulansyöpien ehkäisyssä. HPV-infektio lisää riskiä sairastua moneen muuhunkin levyepiteelisyöpään, kuten suuontelon, suunielun, kurkunpään ja peräaukon syöpiin. HPV-infektiot voivat mahdollisesti aiheuttaa myös ruokatorven, keuhkojen sekä miesten genitaalialueen syöpiä. Voisiko HPV-rokote ehkäistä myös näitä?
17.2.2015Bruksismi on tavallista, ja yleensä sitä voidaan pitää luonnollisena, vaarattomana ilmiönä. Vaikea-asteisena se vaatii kuitenkin huomioimista ja hoitoa oireiden vähentämiseksi sekä kudosvaurioiden estämiseksi. Kudosvaurioita voidaan vähentää oleellisesti käyttämällä purentakiskoa nukkuessa, toteaa prof. Kirsi Sipilä.
9.2.2015Leukanivelen monimutkaisuus sekä leukanivelvaivojen etiologisten syiden ja niille altistavien tekijöiden runsaus aiheuttaa sen, että hoidossa joudutaan useimmiten tyytymään oireiden helpottamiseen.
2.2.2015Niin hammaslääkäreiltä kuin lääkäreiltäkin oli unohtunut, että hammaslääketieteellinen toimenpide on hammasperäisen infektion ensisijainen hoito, eikä sitä voi korvata käyttämällä mikrobilääkkeitä, sanoo Riina Richardson.
26.1.2015Fluori pitää pintansa, mutta lisäksi hammastahnoihin kehitetään jatkuvasti erilaisia tehoaineita. Mikä auttaa hypersensitiivistä dentiiniä? Miten arginiini estää vihlontaa ja kariesta? Kenelle voisi suositella 5000 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa? HLT, EHL Anja Kotirannan luento tarjosi tutkimustietoa uusista tehoaineista ja antoi ohjeita potilaan omahoitotuotteiden suositteluun.
19.1.2015Lapsen kipu pitää aina dokumentoida ennen kuin sen hoito aloitetaan – myös päivystystilanteissa. Kivun vaikeuden määrittämiseen löytyy erilaisia välineitä eri-ikäisille lapsille. Terveen lapsen kivussa on lähes aina kyse akuutista kudosvauriokivusta, joka syntyy voimakkaan vahingollisen ärsykkeen seurauksena.
12.1.2015Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että kroonistuneet hammasinfektiot voivat lisätä syöpäsairastuvuutta. Ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa on löytynyt tilastollinen yhteys esim. parodontiitin ja rintasyövän välillä.
6.1.2015Halitoosi eli pysyvästi pahanhajuinen hengitys on yleinen vaiva, jonka syy löytyy ani harvoin suuontelon ulkopuolelta. Ongelma hoituukin melkein aina tehostamalla suun puhdistusta kotona.
30.12.2014Ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin vuonna 2005 Pariisissa. Viisi vuotta myöhemmin Valenciassa toteutettiin laaja koko kasvojen ihon, ylä- ja alaleuan sekä periorbitaalialueen siirto, jota voidaan pitää ensimmäisenä kokokasvosiirtona. Nyt HUS:n 30 hengen tiimi on valmis ensimmäiseen kasvojensiirtoon Suomessa.
23.12.2014Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut selvittämään mekanismin, jolla Wnt16-geenin tuottama proteiini säätelee luun lujuutta. Nyt tutkimusryhmällä on käytössään jo useita hiirimalleja, jotka auttavat osaltaan ratkomaan osteoporoosin ongelmaa eteenpäin sekä edistämään lääkekehitystä. Osteoporoosilla on merkitystä myös suunterveydelle, sillä se vaikuttaa leukaluihin ja näyttää olevan yhteydessä myös parodontiittiin ja hampaiden menettämiseen.
16.12.2014Suomalaisen tutkijan kirjoittamassa, tuoreessa British Dental Journalissa julkaistussa tutkimusartikkelissa selvitettiin keskivaikean ja vaikean parodontiitin esiintyvyyttä vuosina 200–400 jKr. eläneillä roomalais-brittiläisillä aikuisilla. Parodontiitin esiintyvyys oli roomalais-brittiläisaineistossa huomattavasti pienempi kuin nykyihmisillä, vaikka tuohon aikaan hammasharjaa tai yleensäkään plakkikontrollin merkitystä ei tunnettu.
9.12.2014Kasvojen ja kallon alueen luupuutokset ovat yleensä kooltaan ja muodoltaan monimutkaisia, ja siksi niihin on vaikea löytää sopivaa autologista luusiirrettä. Verrattuna luuytimen kantasoluihin rasvan kantasoluja on käytetty kliinisesti varsin vähän aikaa, mutta ne ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi luupuutosten kokeellisessa hoidossa.
2.12.2014Tutkimuksessa selvitettiin, auttaako hammaskiillenäytteiden säilytys ihmissyljessä happohyökkäyksen ja sen jälkeisen harjauksen välillä vähentämään harjauksen aiheuttamaa kiilteen erosiivista kulumista ja lisäämään kiilteen pinnan kovuutta. Tulosten valossa neuvoa siitä, että hampaiden harjausta kannattaa happohyökkäyksen jälkeen lykätä, pitäisikin harkita uudelleen.
26.11.2014Zirkoniaa voidaan vieläkin sanoa uudeksi siltamateriaaliksi implanttihoidoissa. Tieteellistä näyttöä on niukasti, sillä implanttihoitoja koskevaa tutkimustietoa zirkoniasta on yleensäkin rajallisesti ja seurannat ovat lyhyitä. Dos., EHL Juhani Laine muistuttaa myös, että tutkimusten vertailu on vaikeaa laajan materiaalivalikoiman ja vaihtelevien tuotantomenetelmien vuoksi.
24.11.2014Bioyhteensopiva, kevyt ja kestävä titaani on ollut jo pitkään lääketieteellisessä käytössä. Titaanista on tehty materiaalitutkimusta runsaasti, mutta tutkimustietoa titaanin käytöstä hammasimplanttihoidoissa käytettävien päällysrakenteiden osalta on yhä rajallisesti. Mitä titaanin päälle polttamisesta ja sementoinnista tiedetään nykytutkimuksen valossa?
14.11.2014Digitaalinen jäljentäminen implanttihoitojen yhteydessä hakee vielä jalansijaa. Tällä hetkellä skannaus toimii parhaiten yksittäisten implanttien ja perinteisen protetiikan kohdalla. Tekniikkaa voidaan käyttää etenkin implanttihoidon suunnittelussa (ohjaus- ja suunnittelulaitteet) ja diagnostiikassa.
5.11.2014Tekeillä olevaan sote-uudistukseen liittyy erottamattomasti sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- eli tieto- ja viestintäteknologiauudistus. Lukuisten käynnissä olevien sote-ICT -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on, että sosiaali – ja terveydenhuollossa tietoa kerättäisiin yhdenmukaisin tavoin ja että sitä myös vaihdettaisiin sujuvasti ja jatkojalostettaisiin tehokkaasti esim. terveyspolitiikan tarpeisiin.
29.10.2014Potilastietojärjestelmä on asiakas- ja potilastietojen talletuspaikka sekä asiakas- ja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä, tiivistää Tinja Lääveri. Hyvä toiminnanohjausohjausjärjestelmä tukee terveydenhuollon ammattilaista päätöksenteossa. Lisäksi se tukee ja ohjaa työnkulkua, hoitoketjuja sekä resurssien käyttöä.
22.10.2014Suun terveydenhuollon tiedot pyritään saamaan osaksi Kantaa 1.9.2016 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa Potilastiedon arkistoon määriteltäviä sisältöjä ovat mm. hampaiston nykytila (statustiedot) sekä suun terveydenhuollon indeksit ja mittaukset. Seuraavassa vaiheessa tehtäviä määrittelyjä ovat oikomishoito ja omahoito.
15.10.2014Virossa julkisia palveluita on 2000-luvun aikana sähköistetty systemaattisesti ja laajasti. Kaikkia sähköistämisen ongelmia ei ole ratkaistu, mutta terveydenhuollossa työn hedelmiä voi jo poimia.
Viro on maailmanlaajuisesti ensimmäinen valtio, joka siirtyi koko maan kattavaan tietojärjestelmään julkisissa palveluissa vuonna 2009.
Suomalaistutkimuksen mukaan vakavien purentavirheiden hoito näyttäisi lisäävän suunterveyteen liittyvää elämänlaatua ja tyytyväisyyttä hampaiden ulkonäköön sukupuolesta ja purentavirheiden hoitotavasta riippumatta.
6.10.2014Valkosolujen kudosspesifisillä antigeeneilla (human leukocyte antigens, HLA) on tärkeä rooli isännän puolustuksessa mikrobien hyökkäyksiä vastaan. Eri ihmisten HLA-molekyyliprofiilit eroavat toisistaan suuresti, mikä saattaa osaltaan selittää yksilöllisiä eroja inflammatorisessa vasteessa. HLA-profiililla voi olla merkitystä erityisesti parodontaalisairauksien kehittymiseen yleisterveillä kaukaasialaisilla aikuisilla.
2.10.2014Kipu puudutuksen yhteydessä on yksi merkittävä hammaslääkäripelon syy. Erityisesti pistokset suulakeen koetaan kivuliaina. Ruotsalaistutkimuksen mukaan tietokoneohjattu johtopuudutus saattaisi vähentää kivuntunnetta ja näin myös nuorten pelkoa.
29.9.2014Hammaslääkäreiden rutiininomaisesti määräämät antibiootit eivät tutkimusten mukaan helpota hammastulehdusten oireita. Cochrane-katsauksen mukaan antibiootteja tulisi määrätä hammasvaivoihin ainoastaan, jos tulehdus on vakava, leviämässä tai aiheuttaa systeemisiä oireita.
24.9.2014Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Hammasvammojen suurella esiintyvyydellä havaittiin olevan tilastollinen yhteys potilaan aiempiin vammoihin, mielenterveysongelmiin, ylipainoon ja runsaaseen alkoholinkäyttöön. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vievät runsaasti terveydenhuollon resursseja, ja edullisinta vammojen hoitoa onkin niiden ennaltaehkäisy.
19.9.2014Refluksitauti on monen suomalaisen vaiva, joka oireilee mm. närästyksenä, regurgitaationa, ylävatsakipuna, nielemisvaikeuksina ja rintakipuna. Lähes 10 % närästää päivittäin. Noin 5 % vaivaa kuitenkin supraesofageaalinen refluksi, joka oireilee vain "korkeana".
15.9.2014Fissuurapinnoitteet otettiin käyttöön 1970-luvun aikana ja 1980-luvun alkupuolella lasten kuutoshampaat pinnoitettiin lähes 100-prosenttisesti. Nyt tilanne on täysin toinen: arviolta 3 % tamperelaislapsista ja noin 20 % kainuulaislapsista saa pinnoitteen. Miten tähän on tultu?
9.9.2014Perinnölliset hampaiden kovakudosten kehityshäiriöt ovat harvinaisia, mutta moni hammaslääkäri niitä urallaan kohtaa. Osa häiriöistä liittyy syndroomiin, osa rajoittuu vain kiilteeseen ja/tai dentiiniin. Hammasongelma voi kulkea nimettömänä suvun vitsauksena kauan, sillä kovakudoshäiriöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Se ei saa olla syy siihen, ettei diagnoosia edes yritetä selvittää.
4.9.2014Kuluneen purennan korottaminen on keino helpottaa proteettista hoitoa. HLT, EHL Panu Rantonen muistuttaa, että purennan korotus ei ole dysfunktion hoitoa, mutta joskus päästään tältäkin kannalta hyvään tulokseen. Dysfunktiopotilaiden kohdalla on tärkeää muistaa, että alkutilaan on vaikea palata takaisin.
29.8.2014Jukka Jernvall tutki synkrotronin avulla päästäisen hammasta ja havaitsi kuvista, että dentiinikanavat eivät loppuneetkaan kiille-dentiinirajalla, vaan haarautuivat ja jatkuivat kiilteeseen tiheänä ”oksistona”. Se, millainen rakenne on ihmisen hampaan kiille-dentiinirajalla, on vielä synkrotronilla näkemättä.
22.8.2014Klodronaatti yhdessä bioaktiivisen lasin kanssa voi mahdollisesti korjata hammaskudostuhoja, estää hampaiden tukikudoksen tuhoutumista ja parantaa syvien ientaskujen kiinnittymistä. Erityisesti tällä voisi olla merkitystä ikäihmisten parodontiitin hoidossa. Näin kertoo FaL Kirsi Rosenqvistin tuore farmasian alaan kuuluva väitöstutkimus.
4.8.2014European Society of Endodontology (ESE) on julkaissut konsensuslausuman tarkoituksenaan tarjota kliinikoille näyttöön perustuva suositus kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käytöstä juurihoidossa.
29.7.2014Elintarvikkeiden E-koodit vaikuttavat monen suomalaisen ostopäätökseen, vaikka noin kaksi kolmasosaa lisäaineista esiintyy luonnossa tai ihmisten elimistössä. Professori Marina Heinonen toteaa, että epäterveellinen ruokavalio, jossa on paljon sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa, on terveysriski – ei niinkään lisäaineiden määrä.
15.7.2014Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on osoittanut suun ja valtimoiden terveyden olevan vielä aiemmin luultua tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksessaan ryhmä totesi, että elimistön systeemisellä altistumisella parodontopatogeeneille sekä hammaspuutoksilla on yhteys MBO:hon.
1.7.2014Suurimmalla osalla ikäihmisistä ei ole omasta mielestään vaikeita TMD-oireita. Näin kertoivat ruotsalaisen ikäihmisten suunterveyttä selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Tutkimus näyttäisi vahvistavan, että TMD-oireita esiintyy vähemmän ikäihmisillä kuin nuoremmilla.
24.6.2014Ihmisen papilloomavirusta (HPV) kantava äiti voi tartuttaa viruksen lapseensa synnytyksessä tai myöhemmin. Lapsen HPV16-spesifisestä soluvälitteisestä immuuniteetista ei ole aiempaa tutkimustietoa, koska näiden muistisolujen on uskottu esiintyvän vain sukupuoliteitse saaduissa HPV-infektioissa. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että äidin sairaus johtaa hänen lapsensa immunologiseen HPV-suojaan rokottamatta.
16.6.2014Lasten ja nuorten pysyvien hampaiden paraneminen onnettomuuden jälkeen riippuu mm. vaurioituneesta kudoksesta, juuren kehitysasteesta ja bakteeritartunnasta. Paranemisen kannalta kolme ensimmäistä kuukautta onnettomuuden jälkeen ovat kriittisimmät. Monet vauriot syntyvät ajan kanssa, minkä vuoksi traumahampaiden seuranta on erityisen tärkeää.
13.6.2014Amerikkalaistutkimuksen mukaan äidin syljen suuri bakteerikuorma näyttää olevan yhteydessä paitsi lapsen kohonneeseen suuinfektioriskiin, myös varhaiseen karieksen ilmentymiseen.
9.6.2014Mikrobilääkkeiden toiminta perustuu niiden kykyyn estää jokin bakteerille elintärkeä toiminto, kuten geenien luenta. Runsas mikrobilääkkeiden käyttö on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa yhä useammat taudinaiheuttajat kehittyvät niille resistenteiksi. CBR-luokan yhdisteet ovat lupaavia mikrobilääkeaihioita, jotka pystyvät häritsemään bakteerien geeniluentakoneistoa.
3.6.2014Hammasperäinen kipukokemus ei aina ole suorassa suhteessa paikallisen vaurion laajuuteen, eikä kipu välttämättä häviä, vaikka ongelman ensisijainen aiheuttaja (esim. pulpiitti) hoidettaisiin. Pitkittyneen subjektiivisen hammassäryn hoitaminen tehokkaasti vaatiikin kipukokemusta säätelevien aivomekanismien tuntemista.
29.5.2014Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että jo lyhytkestoinen, säännöllinen LGG ja BB-12 probioottibakteerien käyttö vähensi merkitsevästi plakin määrää ja sen myötä myös ientulehdusta. Probioottien käyttö ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia syljen mikrobikoostumukseen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tietyt probiootit voivat vaikuttaa ientulehdukseen immuunivastetta parantamalla.
26.5.2014Implanttihoitojen onnistumisen edellytyksenä on tulehdusvapaa suu. Implanttipinta kolonisoituu mikrobeilla välittömästi, kun se laitetaan suuhun, ja ajan mittaan implanttitaskun mikrobifloora alkaa muistuttaa potilaan luonnollisten hampaiden ientaskujen mikrobiflooraa.
15.5.2014Kestävän implanttiprotetiikan perusta on purennan ja suun olosuhteiden kokonaisuuden sekä hampaiston ennusteen huomiointi työn suunnitteluvaiheessa, toteaa EHL Jari Mauno.
– Proteettinen työ kannattaa aloittaa vastapurijasta. Jos vastapurija koostuu pääasiassa yhdistelmämuovista, on syytä harkita komposiittikruunua.
Implanttihoidot, joihin liittyy luun lisääminen, ovat monesti kivuliaita ja kalliita prosesseja, joiden lopputulos ei kuitenkaan ole varma. Lyhyitä implantteja käyttämällä voidaan ratkaista joitakin nykyisiin implanttihoitoihin liittyviä ongelmia, mutta lisätutkimusta mm. niiden kestävyydestä vaaditaan vielä paljon, toteaa Dr. Daniel Thoma.
5.5.2014Perinteisille ortognaattis-kirurgisille tekniikoille voi löytyä vaihtoehto muun muassa distraktorihoidoista tai blokkiosteotomioista. Tohtori Albino Triaca, Klinik Pyramide Zürich, esitteli koko päivän kestäneellä Apollonia Symposiumin prekurssilla hoitokonsepteja ja leikkaustekniikoitaan.
29.4.2014Turun ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat löysivät ensimmäisenä maailmassa geenivirheen, joka aiheuttaa leuan ameloblastoomakasvaimen. Tieteellisen läpimurron ansiosta ameloblastooman hoito edennee isoin harppauksin, sillä jatkossa voidaan keskittyä testamaan lääkehoitoja, jotka estävät mutatoituneen BRAF-proteiinin aktiivisuutta.
24.4.2014Tutkimuksen mukaan kalsiumlisää saaneilla miehillä oli 1.2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet kalsiumlisää. Riski liittyi erityisesti sydänsairauksiin.
18.4.2014Brasilialaistutkimuksen mukaan mutans streptokokki -bakteerit elävät huoneenlämpöisessä hammasharjassa lähes kaksi vuorokautta. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että hammasharja voi olla sairauden uudelleentartuttaja. Bakteerit voivat myös siirtyä viereisiin samassa hammasmukissa säilytettäviin harjoihin.
15.4.2014Kohtuullinen määrä fluoria juomavedessä auttaa kiistattomasti karieksen ehkäisyssä, mutta fluoripitoisen veden vaikutuksista luustoon on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Ruotsalaistutkijoiden mukaan on epätodennäköistä, että pitkäaikainen fluoripitoiselle juomavedelle altistuminen vaikuttaisi merkittävästi lonkkamurtumariskiin.
10.4.2014Lääketieteen opiskelijat suhtautuvat myönteisesti kokemuksellisiin oppimismenetelmiin. Vähintään 84 % kussakin ryhmässä koki, että menetelmät sopivat hyvin tai erittäin hyvin vuorovaikutuksen oppimiseen. Opiskelijat kokivat oppineensa vuorovaikutustaitoja, uutta tietoa potilas-lääkärivuorovaikutuksesta ja potilaskeskeisyyttä.
7.4.2014Tuore tutkimus osoittaa, että epiteliaalisten kantasolujen ja esiastesolujen merkkigeeni, transkriptiotekijä SOX2 löytyy myös ameloblastoomasta. Tämä tarjoaa uuden näkökulman ameloblastooman syntymekanismeihin.
2.4.2014Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan eri rotujen erot näkyivät selkeimmin subgingivaalisessa biofilmissä.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että rodulle tyypilliset bakteerikannat voivat altistaa tietyille sairauksille.
Hampaiden implanttihoidoista saadaan pääsääntöisesti hyviä tuloksia. Kuitenkin potilaita ja hoitavia hammaslääkäreitä huolestuttavat implanttien epäonnistumiset: liikkuvuus, luukato tai muut ongelmat. Epäonnistumisen syitä on tutkittu paljon, mutta silti asiasta ei ole täyttä ymmärrystä.
21.3.2014Nykyaikainen aivotutkimus on osoittaneet, että plasebot saavat aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivoissa. Perinteisesti plasebo- eli lumevaikutuksella tarkoitetaan vaikutuksia, jotka eivät johdu valmisteen kemiallisista ominaisuuksista. Plasebon psyykkiset vaikutukset näkyvät kuitenkin aivokemiassa. Plasebovaikutus voi olla merkittävä myös tavallisessa potilas-lääkärisuhteessa.
17.3.2014Ksylitolihoitoa saaneilla lapsilla kiille- ja dentiinikarieksen esiintyvyys oli merkitsevästi pienempi kuin verrokeilla. Ksylitolihoito pienensi myös hampaan paikkaamisen suhteellista riskiä. Ksylitolihoito suojasi eniten molaarien okklusaalipintoja, ja erityisesti pojat näyttivät hyötyvän hoidosta.
13.3.2014Turun yliopiston biokemian alan väitöstutkija Annamari Paino on löytänyt ensimmäisenä maailmassa ihmisen tulehduksenvälittäjäainetta bakteerin sisältä tutkiessaan aggressiivisen parodontiitin bakteeria.
10.3.2014Reseptillä saatavat lääkeopioidit aiheuttavat Suomessa suuren osan kuolemaan johtavista myrkytyksistä. Kynnys opioidien sekä niiden vaikutusta vahvistavien rauhoittavien lääkkeiden määräämiseen on suhteellisen matala.
3.3.2014Oireettomien viisaudenhampaiden profylaktinen poistaminen on yksi yleisimmistä suukirurgisista leikkaustoimenpiteistä Yhdysvalloissa, vaikka poistojen vaikutuksista on suhteellisen vähän tieteellistä näyttöä. Tuore tutkimus osoitti, että viisaudenhammas voi lisätä viereisen molaarin sairastumisriskiä.
26.2.2014Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin arviointityökalu yhteisölähtöisten suunterveyden edistämiskäytäntöjen arviointiin.Uuden arviointityökalun avulla saatiin esille terveyden edistämiskäytäntöjen vahvuuksia ja kehittämishaasteita.
24.2.2014Hampaiston esteettisesti vaativaa etualuetta hoidettaessa on tärkeää, että visio lopputuloksesta on olemassa jo ennen hoidon aloittamista, muistuttaa HLT, EHL Katja Narva.
17.2.2014Resistenttien bakteerikantojen kehittyminen on maailmanlaajuinen ongelma, joka on osittain seurausta runsaasta ja harkitsemattomasta antibioottien käytöstä. Antibiootteja käytetään maailmalla runsaasti paitsi infektioiden hoidossa, myös mm. lihakarjan kasvatuksessa kasvun edistäjinä.
10.2.2014Instrumentti juurikanavan preparointiin valitaan tilanteen mukaan, neuvoo professori Markus Haapasalo. Juurikanavan aktiivisen huuhtelun avulla päästään käsiksi niihinkin bakteereihin, joita instrumentti ei tavoita. Puhdistuksessa huolellisuus on valttia, sillä pitkään kanavassa muhineet biofilmit ovat paljon sitkeämpiä kuin nuoret biofilmit.
3.2.2014Ihmiset syrjäytyvät hyvinvointipalveluiden keskellä, muistuttaa teologian tohtori Liisa Björklund. On ikäihmisiä, joiden kotona käy niin ateriapalvelun kuin kotihoidon väkeä, mutta vanhukset voivat olla aliravittuja, alkoholisoituneita ja yksinäisiä. Miten tähän on tultu?
28.1.2014Komplisoituneen TMD-kivun syntyä tulisi ajatella monen tekijän vuorovaikutuksena, toteaa professori Peter Svensson. Kipuongelman fyysisiä, psyykkisiä ja mahdollisesti geneettisiä tekijöitä pitäisi myös hoitaa erikseen.
20.1.2014Jopa kolmanneksessa alaleuan puudutuksista tulee ongelmia vastaan. Puudutteen saaminen oikeaan kohtaan vaatii anatomian hyvää tuntemusta. Tärkeintä puudutuksen yhteydessä on varmistaa luukontakti, korostaa HLT Jarno Savolainen.
13.1.2014Suomalaistutkijat ovat onnistuneet ensimmäisinä maailmassa eristämään puhjenneen aivovaltimopullistuman leikkaushoidon yhteydessä otetuista aneurysmakudosnäytteistä suuperäisten bakteerien genomia ja osoittamaan niiden aiheuttaman inflammaation.
7.1.2014Potilaslähtöisyys toi motivoituneempia potilaita vaativiin ortognaattis-kirurgisiin hoitoihin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Informaatio- ja vertaistukitapaamiset auttoivat potilaita päätöksenteossa.
31.12.2013Lääketieteen lisensiaatti Jana Olakin väitöstutkimuksen mukaan virolaisvanhempien hammashoitopelko vaikuttaa lasten suun karioitumiseen. Lasten tilannetta pystyttiin parantamaan merkittävästi tarjoamalla vanhemmille paikkaa karieksen ehkäisyohjelmassa, joka perustui ksylitolin käyttöön.
24.12.2013Suomalaistutkimuksen mukaan asepalveluksen aikana tapahtuneista tapaturmista yli 14 prosenttia vaurioittaa hampaita. Kenttäharjoitukset palveluksen alussa ovat kaikkein riskialteimpia.
16.12.2013Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa on usein haasteena se, että potilas käyttää päihteitä lääkitäkseen itseään eikä sitoudu hoitoon, mikä voi näkyä esimerkiksi lääkkeidenkäytön laiminlyöntinä. On todettu, että kaksoisdiagnoosipotilailla on muita suurempi alttius jäädä tulematta tarjottuun hoitoon tai pudota ennenaikaisesti pois hoidosta.
9.12.2013Ruotsalaistutkimuksen tulos tukee aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan varfariinilääkitystä käyttävien potilaiden vuotokomplikaatioiden riski on pieni, kun INR on terapeuttisella tasolla.
6.12.2013Paikalliset, isännän vasteeseen ja kasvuympäristöön liittyvät tulehdusmuutokset suosivat parodontopatogeenisen biofilmin muodostumista ja tarjoavat bakteereille suojaa.
2.12.2013Yhdistelmämuovi oli käytetyin materiaali, ja myös sen elinkaari näyttää olevan nuorten suussa pisin.
25.11.2013Laserilta voidaan odottaa tulevaisuudessa paljon. Dosentti Marita Luomasen mukaan laserhoito ei korvaa tavanomaisia menetelmiä, mutta tarjoaa lisäulottuvuutta hoitoihin.
18.11.2013Dosentti Janna Waltimo-Sirénin mukaan röntgenkuvien ottamisesta puuttuu suomalainen ohjeistus. Oikojat ovat pitkälti kahden tulen välissä: kuvausmahdollisuuksia on monia, mutta samalla laki velvoittaa minimoimaan ionisoivan säteilyn määrän.
11.11.2013Suunterveystietoutta tulisi kunnissa levittää järjestelmällisesti aiempaa useammille tahoille.
Terveydenhuoltolaissa on määritelty, että kunnan eri toimialojen ja toimijoiden on tehtävä yhteistyötä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunterveyden osalta yhteistyössä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa.
Tiimityön ja toimivan työnjaon avulla tuottavuus paranee, mutta pelkästään tehtäviä siirtämällä ei synny pitkän aikavälin säästöjä.
28.10.2013Hoidon tarjontaa säätelevä hoitotakuu ei riitä tasapainottamaan pitkäaikaissairauksien kuormittamia terveydenhuoltojärjestelmiä, sanoo professori Mats Brommels. Jatkossa tulisikin panostaa potilaiden aktivointiin ja pitkäjänteisempiin terveydenhoitosuunnitelmiin.
21.10.2013Haittoja esiintyi vähiten skandinaavisessa hyvinvointivaltiojärjestelmässä.
14.10.2013Amerikkalaisessa satunnaistetussa, kliinisessä tutkimuksessa verrattiin kalsiumhydroksidin (CaOH) ja MTA:n toimivuutta pysyvien hampaiden pulpan välittömässä kattamisessa.
7.10.2013Yksilöllistetyn hoidon haasteena ovat tutkimustulosten soveltaminen kliinisessä työssä, hoidon kustannukset ja saatavuus sekä asenteet.
30.9.2013Omien hampaiden määrällä havaittiin olevan merkitsevä yhteys parempaan suoritustasoon tehtävissä, jotka mittasivat episodimuistiin liittyvää mieleenpalauttamista sekä tunnistamista.
23.9.2013Puudutusaineen annostelulla nenäsuihkeena näyttäisi olevan suurimmalla osalla potilaista saavutettavissa riittävä ja turvallinen anestesia hoidettaessa yläleuan hampaistoa.
16.9.2013Leukanivel voi olla ensimmäinen ja ainoa sairastuva nivel lastenreumassa.
9.9.2013Suomessa kuolee vuosittain jopa 10 lasta väkivallan uhrina. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on hammaslääkärinkin velvollisuus.
3.9.2013Preproteettinen hoito on tärkeintä proteettista hoitoa, muistuttaa prof. Timo Närhi. Irtoprotetiikka vaatii myös potilaan omahoitokyvyn varmistamista.
26.8.2013Suuhygienian säännöllinen ylläpitohoito tulee aloittaa jo ennen implanttien istuttamista. Retrospektiivisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että implanttien ennusteessa on huikea ero riippuen siitä, onko potilas ollut säännöllisen ylläpitohoidon piirissä vai ei.
5.8.2013Leukaluiden osteonekroosille ovat erityisen alttiita potilaat, joita hoidetaan typpeä sisältävällä bisfosfonaattilääkityksellä, kertoo saksalaisprofessori Wilfried Wagner. Huolellinen plakinpoisto ja tiheät kontrollikäynnit hammashoitolassa kuitenkin mahdollistavat implanttien laittamisen myös tällaisille potilaille.
25.6.2013Juurihoitojen teko vaatii runsaasti harjoittelua ja panostusta perusasioihin, korostaa EHL Eva Sirén.
17.6.2013Potilaan tietosuoja rikkoutuu helposti sairaalaosastoilla. Myös kotiuttamiskäytännöissä on kirjavuutta.
10.6.2013A.a.-positiivisuus näytti lähes kaksinkertaistavan stabiilin sepelvaltimotaudin riskin, ja tämä yhteys oli riippumaton alveoliluukadosta.
3.6.2013Tuoreen tutkimuksen mukaan terveiden, yhteistyökyvyttömien lasten anestesiahammashoidon tarve on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
27.5.2013Maksansiirtopotilailla, joiden hampaita ei ehditty hoitaa ennen operaatiota, oli yli 8-kertainen infektioriski verrattuna hampaistosaneerattuihin potilaisiin, totesivat suomalaistutkijat.
20.5.2013Hampaat antavat elämän kehityksen tutkijoille korvaamatonta tietoa muinaisten eläinlajien elämästä ja maapallolla tapahtuneista elinympäristön muutoksista, toteaa evoluutiobiologi, akatemiaprofessori Jukka Jernvall. Digitaalisen mallintamisen ja geeniteknologian myötä mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet.
13.5.2013Poikkeavasti puhkeavan kulmahampaan hoito vaatii oikea-aikaisuutta, hyvän suunnittelun, hammaslääkärin tietotaitoa sekä lapsen ja perheen yhteistyökykyä.
6.5.2013Retinoituneet kulmahampaat tulisi löytää ajoissa, jotta hoito voidaan aloittaa optimaaliseen aikaan. Pitkät hammastarkastusvälit, henkilökunnan vaihtuvuus ja suuri vaihteluväli puhkeamisiässä ovat haasteina puhkeamattoman kulmahampaan löytämiselle.
29.4.2013Mossin funktionaalisen matriisin hypoteesi auttoi tutkijoita ymmärtämään, että funktiot toimivat kasvojen alueen kasvun ja kehityksen säätelijöinä. Hypoteesia kritisoitiin kuitenkin muun muassa siitä, ettei funktioiden säätelymekanismin toimintaa pystytty selittämään. Tänä päivänä tutkijat ovat löytäneet vastauksia myös kysymyksiin, miten vaikutusmekanismit toimivat.
22.4.2013Ei ole selvää näyttöä siitä, että aikaistunut puberteetti johtaisi hampaiden kehitysaikataulun nopeutumiseen. Ylipainoisten, varhain murrosikään tulevien lasten määrän lisääntyminen ja riskit, joita liian sokeripitoinen ravinto aiheuttaa hampaille, tulisi kuitenkin huomioida hammashoidon suunnittelussa, toteaa dos., EHL Janna Waltimo-Sirén.
15.4.2013Melvin L. Moss toi tiedemaailmalle 1960-luvulla uuden oivaltavan funktionaalisen matriisin hypoteesin kraniofasiaalisesta kasvusta. Mossin tutkimuksia siteerataan yhä tänä päivänä.
9.4.2013Hampaattomuus ja proteesien kunto näyttävät vaikuttavat naisten ja miesten purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyyteen osittain päinvastaisin tavoin, toteavat suomalaistutkijat.
2.4.2013Lievät haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet eivät ole epätavallisia hammaslääkärin työssä · etenkään suukirurgian, endodontian ja paikkaushoidon yhteydessä.
25.3.2013Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan TGFBI-geenin rs1800470-markkeri ja HPV:n p16-markkeri ovat hyviä ennusmerkkejä paremmalle hoitovasteelle pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpien kemosädehoidossa.
18.3.2013Hampaiden saneeraus ennen tekonivelleikkausta ja tarvittaessa antibioottiprofylaksi suun hoitotoimenpiteiden yhteydessä voivat suojella vakaviltakin infektioilta, toteavat suomalaistutkijat katsauksessaan.
8.3.2013Vaikeiden purentavirheiden korjaus kohentaa suunterveyteen liittyvää elämänlaatua merkitsevästi, osoittivat suomalaistutkijat.
1.3.2013Raskaana oleviin ja vastasynnyttäneisiin naisiin keskittyneessä HUPA-seurantatutkimuksen osatutkimuksessa ei pystytty vahvistamaan, että seksielämällä olisi yhteyttä suun HPV-infektioiden kroonistumiseen.
22.2.2013Hammashoitolan arjessa aikuispotilaille annetaan ruokailutottumuksiin ja tupakointiin liittyviä neuvoja huolestuttavan vähän tai huonosti, totesivat ruotsalaistutkijat. Varsinkin iäkkäimmistä potilaista vain hyvin pieni osa muisti saaneensa hammashoitokäynnillä ravitsemukseen tai tupakointiin liittyviä neuvoja.
15.2.2013Yleistä stressiä ja ahdistuneisuutta potevat vuorotyöläiset kokevat usein narskuttelevansa ja puristavansa hampaitaan yhteen, todettiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa.
8.2.2013Hammaseroosion riski lasten ja nuorten suunterveyden vaarantajana on viime vuosikymmeninä kasvanut. Happamien juomien kulutuksen lisääntyminen on todella hälyttävää, painottaa dos., EHL Sára Karjalainen. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on ongelman varhainen diagnoosi. Uusi BEWE-tarkastusmenetelmä auttaa havaitsemaan eroosion merkit aikaisessa vaiheessa.
1.2.2013Ikääntyvän potilaan hammashoidossa tulisi jo varautua vanhuuden tuloon, toteaa EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula. Vakavista perussairauksista kärsivälle ja kenties laitoshoidossa olevalle vanhukselle suun infektiot ovat suuri riski, ja niiden hoitamismahdollisuudet kaventuvat terveyden heiketessä.
25.1.2013Professori Gambarini käsitteli luennollaan hampaiden juurihoitoa diagnoosista juurikanavien täyttöön korostaen kolmiulotteista ajatusmallia.
18.1.2013Hammaslääkärin riski sairastua tuberkuloosiin ammattitautina on hyvin pieni · mutta mahdollista, totesi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. 90 % tuberkuloositartunnan saaneista ei koskaan sairastu oireiseen tautiin. Nykyään ongelmana ovatkin ennen kaikkea diagnoosin viivästyminen ja lisääntyvät lääkeresistentit tuberkuloosikannat.
11.1.2013Kroonistunut kipu on oma sairautensa. Kun hammaslääkäri epäilee kroonistunutta TMD-kipua, tärkeintä on tutkia potilas huolellisesti ja selvittää, mitkä kaikki tekijät voivat olla ongelman takana, neuvoo professori Pentti Kemppainen.
7.1.2013Noin kahdeksalta prosentilta suomalaisista jää kehittymättä jokin pysyvistä hampaista. Jos viisaudenhampaat lasketaan mukaan, puuttuu hampaita yli 20 %:lta väestöstä. Maitohampaita puuttuu hieman alle prosentilta lapsista. Tutkimuksissa on toistaiseksi löydetty mutaatioita seitsemässä eri geenissä, jotka voivat aiheuttaa hammaspuutoksia muuten terveille henkilöille
20.12.2012Lapsilla esiintyy samoja iensairauksia kuin aikuisillakin. Taistelussa parodontiittia vastaan tehokkainta olisi puuttua jo gingiviittiin silloin, kun sitä ilmenee lapsen maitohampaistossa tai murrosikäisellä, sanoo EHL Marja Pöllänen.
13.12.2012Toistaiseksi kantasoluista ei ole onnistuttu luomaan uusia hampaita. Nyt tätä ollaan ehkä askeleen lähempänä, kun ryhmä suomalaistutkijoita on onnistunut löytämään merkkigeenin hiiren hampaan kantasoluille ja tieto geenin merkityksestä hampaan kantasolujen toiminnassa vahvistuu.
30.11.2012Hammashoitopelkoiselle lapselle perhe voi olla hyvä tuki, mutta välillä perhe saattaa myös vaikeuttaa hoitoa ja ruokkia uhmakasta pelkoa. Muiden perheenjäsenten hammashoitopelko voi olla jopa vahvemmin yhteydessä lapsen pelkoon kuin lapselle tehtyjen toimenpiteiden määrä. Lasta hoidettaessa hammashoitotiimiltä edellytetään kuitenkin aina yhteistyötä vanhemman tai saattajan kanssa.
22.11.2012Pelkäävien potilaiden hoitaminen haastaa hammaslääkärit. Hammashoitopelkoon tuleekin paneutua erikseen. Akuuttitilanteessa pelonhoito jää toiseksi, mutta muuten siihen kannattaa panostaa. Käytettävissä on sekä psykologisia että farmakologisia keinoja ja myös näiden yhdistelmiä.
16.11.2012Pieni osa (< 1 %) suun punajäkälä- eli lichen planus (OLP)-muutoksista kehittyy syöväksi. Suomalaistutkimuksessa todettiin yllättäen, että suusyöväksi muuttuneissa OLP-muutoksissa esiintyi ihmisen papilloomaviruksen (HPV) genotyypeistä vain matalariskisinä pidetyt tyypit 6 ja 11.
14.11.2012Vaikuttavat ja tehokkaat terveyspalvelut edellyttävät sekä terveydenhoidon kaikkien osasten tieteellisesti pätevää tutkimusta, lääkärikoulutuksen nykyaikaistamista että yksittäisen lääkärin tai hammaslääkärin asennemuutosta, väittää emeritusprofessori Martti Kekomäki.
8.11.2012Tutkimus osoitti, että hammashoitopalvelujen käyttö on useammin epäsäännöllistä niillä, jotka kokevat suunterveytensä heikoksi. Suomalaistutkijoiden mukaan koetun suunterveyden mittarit tulisi valjastaa entistä paremmin terveyspalvelujen suunnittelijoiden käyttöön.
2.11.20121960- ja –70-luvuilla ehkäisevän terveydenhuollon mallimaana tunnetun Suomen terveydenhuolto on nyt kriisissä, toteaa tutkimusprofessori Matti Rimpelä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee yksilökeskeisen sairaanhoidon rinnalle kipeästi yhteisösuuntautunutta, kokonaisvaltaista väestöterveyden edistämistä.
19.10.2012Tatuointien lisäksi lävistäminen kuuluu suosituimpiin kehonmuokkausmuotoihin. Suun sisäisistä lävistyksistä etenkin kielilävistysten suosio on kasvanut. Hammaslääkärin tärkeä tehtävä on muistuttaa hyvästä suuhygieniasta ja jakaa oikeaa tietoa mahdollisista komplikaatioista lävistystä suunnittelevalle ja lävistyksen jo hankkineelle potilaalle.
11.10.2012Kun kyky suoriutua arjen askareista heikkenee, myös suun omahoito kärsii. Tutkimuksen mukaan ikäihmiset, joilla on IADL-asteikolla mitattuna heikko suorituskyky, muun muassa harjaavat hampaita ja käyttävät tahnaa harvemmin.
4.10.2012Onko probioottien vaikutus suunterveyteen plus- vai miinusmerkkinen? Miten maitohappobakteerit toimivat suun monimutkaisessa ekosysteemissä? Nämä kysymykset ovat yhä ajankohtaisempia probioottien käytön lisääntyessä. Uuden tutkimuksen mukaan probiootit eivät vaikuta plakin kykyyn muodostaa happoa hampaan pinnalle.
28.9.2012Vähintään 50 000:lla hampaattomalla suomalaisella on suuria ongelmia alaleuan kokoproteesin käytön ja pysyvyyden kanssa, arvioi EHL Pauli Varpavaara. Monella heistä proteesin tukemiseen saattaisivat sopia perinteisiä hammasimplantteja paremmin mini-implantit.
24.9.2012Implanttihoitoa harkittaessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota pitkäaikaisennusteeseen vaikuttaviin tekijöihin – erityisesti parodontiittiin, tupakointiin ja diabetekseen. Hoitosuunnitelman keskiössä pitää olla protetiikka, jolloin rakenteista saadaan toimivia, helposti puhdistettavia ja riittävän esteettisiä, sanoo EHL Petri Hippi.
13.9.2012Hampaiston saneerauksen tarkoitus on poistaa tulehduspesäkkeet suusta esimerkiksi ennen syöpähoitoa, ortopedistä operaatiota tai elinsiirtoa. Saneerauksen suunnittelu usein vakavasti sairaalle potilaalle on haasteellista, joten huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja potilaan kanssa keskustelu sekä konsultointi ovat hyvin tärkeitä, toteaa EHL Päivi Elfving.
7.9.2012Lapsen vakava hammasperäinen infektio on tärkeää pysäyttää ajoissa. Oikean hoidon ja hoitopolun valitsemiseksi hammaslääkärin on tunnistettava, onko kyse paikallisesta vai yleistyneestä infektiosta ja onko lapsi terve vai suurentuneen infektioriskin potilas, muistuttaa EHL Heikki Alapulli.
31.8.2012Kuopiossa tutkittiin lasten TMD-oireiden yleisyyttä ja yhteyttä kehon muilla alueilla esiintyviin kipuihin.
23.8.2012Eläessämme yhä vanhemmiksi, myös dementiaan sairastuvien määrä tulee kasvamaan. Tiedollisten toimintojen heikkeneminen altistaa dementiaan sairastuneet myös suuterveyden ongelmille.
25.6.2012Reilusti yli puolella 30–95- vuotiaista suomalaisista on ainakin yksi juurihoidettu hammas. Juurihoidon laatu näyttää olevan paras nuorimmilla aikuisilla, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen: alle puolet suomalaisten suussa olevista juuritäytteistä on laadultaan hyviä, molaareissa vain noin neljäsosa.
15.6.2012Viimeisten 20 vuoden aikana lihavien lasten ja nuorten määrä on, ikäryhmästä riippuen, noussut kaksin- ellei jopa kolminkertaiseksi Yhdysvalloissa. Katsausartikkelilla yhdysvaltalaistutkijat halusivat lisätä lasten hammaslääkäreiden tietämystä ongelmasta.
8.6.2012Rikkaan on lähes kaikkialla maailmassa köyhää helpompi päästä hammashoitoon – myös Suomessa. Varakkaimmissa maissa hammashoito on kuitenkin melko kattavaa ja epätasa-arvo pientä verrattuna esimerkiksi Afrikan ja Aasian kehittyviin maihin.
8.6.2012Keskustelua herättäneessä turkulaistutkimuksessa ei löydetty suoraa tukea sille oletukselle, että hammaslääkäripalveluiden ostaminen toimenpideperusteisesti yksityispraktikoilta olisi kunnalle riski. Itsenäisesti hoidosta päättävien yksityishammaslääkärien havaittiin sekä hoitavan kaupungin lähettämät potilaat julkisen puolen hammaslääkäreitä nopeammin että tekevän heille enemmän ja vaativampia toimenpiteitä, mutta syytä tähän ei selvitetty.
1.6.2012Alaleuan hammasjuurten yli-instrumentaatio tai ylitäyttö aiheuttaa helposti endodonttisen parestesian. Melkein kaikki endodonttiset materiaalit ovat neurotoksisia, ja alaleuassa ne joutuvat helposti kosketuksiin hermojen kanssa. Hoidossa on syytä kiinnittää tarkkaa huomiota huolellisen kuvantamisen ja huuhtelun lisäksi juurten kärkien etäisyyteen mandibulaarikanavasta ja mentalisaukosta.
24.5.2012Hammaslääketieteen tutkijat ovat tehneet viime vuosikymmeninä merkittäviä läpimurtoja kasvojen ja suun alueen kiputilojen monimuotoisuuden tunnistamisessa, diagnosoinnin tarkentamisessa sekä kivun taustalla olevien mekanismien löytämisessä. Tutkimus on avannut tien yhä parempiin kivun hoito- ja hallintamenetelmiin.
27.4.2012Kuivat, halkeilleet huulet ja hampaiden kuluminen sekä suun polttelu voivat olla merkkejä syömishäiriöstä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että näitä oireita esiintyy syömishäiriödiagnoosin saaneilla huomattavasti tervettä verrokkiryhmää useammin. Syömishäiriöiset myös kokevat terveitä useammin itse kärsivänsä hammasvaivoista.
5.4.2012Aarhusin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, tulisiko puhkeamattoman viisaudenhampaan poisto sisällyttää hammaslääkäreiden peruskoulutukseen. Tulokset osoittivat, että hammaslääketieteen opiskelijoiden tekemissä alaviisaudenhampaan poistoissa potilaalla on lähes kymmenkertainen riski saada dry socket -syndrooma verrattuna kokeneemman suukirurgin tekemään poistoon.
26.3.2012Mikrobit saattavat olla osatekijänä diabeteksen synnyssä. Sekä jo diagnosoituun että myöhemmin ilmenevään diabetekseen liittyy kohonnut endotoksinen aktiviteetti, joka yhdistää metaboliset oireet diabetekselle ominaiseen krooniseen tulehdukseen. Tulehdus taas saattaa olla erimerkiksi parodontiitin aiheuttama.
20.3.2012Pitkään jatkunut ksylitolin käyttö muokkaa plakin ja syljen olosuhteita ja johtaa ksylitoliresistentin S. mutansin ilmaantumiseen, jolloin ksylitoli ei enää inhiboikaan bakteerikantaa. Se voi kuitenkin olla vähemmän kariogeeninen kuin ksylitolisensitiivinen kanta.
24.2.2012Ksylitolin antibakteerisille ominaisuuksille ollaan löytämässä uutta käyttöä tulehdusoireiden hoidossa. Yhdysvaltalaisen pilottitutkimuksen mukaan ksylitolihuuhtelu puree tehokkaammin krooniseen sivuontelotulehdukseen kuin suolaliuoshuuhtelu.
24.2.2012Jo parin kuukauden säännöllinen altistuminen sakkaroosipurukumille voi lisätä karieksen riskiä vuosiksi eteenpäin, jos lasten syljen mutans streptokokki -pitoisuus on korkea. Lasten säännöllisillä lääkekuureilla voi olla vastaava vaikutus maitohampaisiin, koska lasten lääkkeet sisältävät usein sakkaroosia, muistuttavat tutkijat.
24.2.2012Puheen tuottaminen vaatii hengitys-, äänentuotto- ja artikulaatiojärjestelmien välistä saumatonta yhteistyötä. Puheen säätelyssä ongelmia voikin ilmetä monella tapaa, kuvaa LT Mari Qvarnström.
27.1.2012Lääketieteellisen riskipotilaan yleistila ja voimavarat on syytä arvioida aina ennen invasiivisia toimenpiteitä. Monisairas ja heikko potilas ei aina siedä stressiä aiheuttavia toimenpiteitä, muistuttaa dosentti, EHL Riina Richardson.
20.1.2012Syyt hampaan juurihoitamiseen ovat vitaliteetin menetys, infektio, muu patologinen tila, trauma tai komplikaatio, ohjeistaa professori Markus Haapasalo.
13.1.2012Lastenreumapotilaan leukanivelen ruston ja luun eroosio voi edetä nopeasti, varoittaa professori Pertti Pirttiniemi.
6.1.2012Hampaiden valkaisussa käytetyt aineet ovat vetyperoksidi ja vetyperoksidiksi hajoava karbamidiperoksidi. 10 % karbamidiperoksidi vastaa valkaisuteholtaan 3 % vetyperoksidia, toteaa EHL Antti Niskanen.
3.1.2012Hammaslääkäri näkee suusta paitsi suun ja hampaiston kunnon, myös potilaan psykologisen historian. Suun avaaminen herättää vaihtelevia tunteita. LKT Anneli Larmo valotti Hammaslääkäripäivillä suun merkitystä psyykkisesti oireilevilla potilailla.
23.12.2011Karies sairautena on eri asia kuin kariesvauriot. Karies on niin yleinen, että tartunnan ehkäisy ei ole realistista, vaan kariesta voidaan vain hallita. Vaurioiden eteneminen voidaan periaatteessa pysäyttää missä vaiheessa tahansa, korostaa HLT, EHL Vuokko Anttonen.
16.12.2011Suomalaistutkimuksessa todettiin yhteys parodontiitin ja varjoainekuvauksella vahvistetun sepelvaltimotaudin välillä.
9.12.2011Kiireettömään hammashoitoon pääsyyn jonottaminen harvemmin aiheuttaa kustannuksia, taloudellista menetystä tai sairauspoissaolopäiviä potilaille. Jonottaminen voi kuitenkin ärsyttää ja vähentää hammashoidon palveluiden käyttöä.
2.12.2011Diabeetikkojen korkean HDL-kolesterolipitoisuuden ja vähäisemmän parodontiumin tulehduksen välillä näyttää olevan yhteys.
25.11.2011Hammashoitouudistuksen myötä Suomessa oli ensi kertaa tilanne, jossa yksityinen ja julkinen sektori kilpailivat samoista asiakkaista. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hinnat määräytyvät yksityissektorilla, mitkä tekijät vaikuttavat hintoihin ja vaikuttiko hammashoitouudistus kilpailun lisääntymiseen.
18.11.2011Hammaslääkärin kotikäynnit eivät ole helppoja järjestää, mutta tutkimuksen mukaan jopa neljännes vanhuksista toivoisi hammaslääkärin kotikäyntiä.
11.11.2011Hammaspuutospotilaan hoidossa ortodontin toive on implantoinnin välttäminen, toteaa EHL Nina Piililä.
4.11.2011Tuoreessa katsausartikkelissa ksylitolin vaikutuksista painotetaan kansanterveydellistä näkökulmaa ksylitolin käyttöön. Suomessa ksylitolisuosituksia tukevat useat toimijat.
24.10.2011Alankomaissa tutkittiin kitarisan poiston merkitystä lasten toistuvien ylähengitystieinfektioiden hoidossa. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, jotka olivat iältään 1·6-vuotiaita. HLT, EHL Riitta Pahkala kommentoi tutkimusta.
14.10.2011Katsauksessa tiivistettiin tupakoinnin lopetuskannustimien tehokkuutta. Vaikka on olemassa todisteita kannustimien toiminnasta lyhyellä aikavälillä, vaikutukset pääasiassa häviävät pitkällä aikavälillä eikä ole saavutettu kiistattomia todisteita niiden toimivuudesta.
7.10.2011Tupakoiminen ja altistuminen tupakansavulle vaikuttavat sekä suun että suunielun mikrobiflooraan, todetaan tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa.
30.9.2011Katsauksessa käytiin läpi alkoholin kulutuksen ja suusyövän yhteyttä. Etanolilla itsessään ei uskota olevan suoraan karsinogeenistä vaikutusta suun limakalvoihin. Asetaldehydin, etanolin ensimmäisen metaboliitin, tiedetään olevan mutageeninen ja karsinogeeninen aine ja sen uskotaan näyttelevän pääroolia syövän synnyssä.
23.9.2011Kraniosynostoosi ja ylilukuiset hampaat esiintyvät useimmiten itsenäisinä kehityshäiriöinä, mutta ne voivat liittyä myös moniin kehityshäiriöoireyhtymiin. Suomalainen tutkimusryhmä on tunnistanut uuden kraniosynostoosiin ja ylilukuisiin hampaisiin liittyvän geenin.
16.9.2011Viisaudenhampaan poistoa suunniteltaessa saattaa kaarelta toisinaan löytyä myös yhdeksäs hammas. Neljäs molaari on usein muita hampaita pienempi.
9.9.2011Halkiolapset tarvitsevat oikomishoidon lisäksi tavanomaista enemmän ortognaattiskirurgista hoitoa. Jo 6-vuotiaana voidaan ennakoida, mistä hoitolinjasta potilas myöhemmin hyötyy.
2.9.2011Korkeammin koulutetuilla on tunnetusti parempi suunterveys kuin vähemmän koulutetuilla. Toisaalta hammassairauksien esiintyvyyden ja vakavuusasteen on todettu kasvavan iän myötä.
26.8.2011Parodontiitissa interleukiini (IL)-6-taso on koholla, mutta uusi tutkimus antaa aihetta epäillä, että korkea IL-6-taso voi myös vaikuttaa diabeetikkojen parodontiitin huonoon hoitovasteeseen.
19.8.2011Kunnallisessa hammashuollossa resurssit ovat rajoitettuja ja jakautuvat epätasaisesti kuntalaisten välillä. Osa käyttäjistä on palvelun suurkuluttajia, kun taas osa jää hoitamatta.
15.8.2011Tupakkavieroitus on moniammatillista työtä. Hammaslääkärinkin tulee motivoida tupakoivaa potilastaan vieroitukseen. Vieroitushoidot ovat tutkimusten mukaan kustannustehokkaita ja vaikuttavia, painotti FT, EHL Jukka Kentala TKHLY:n kesäluentopäivillä.
5.8.2011Downin syndroomaa sairastavan potilaan hammashoidossa on useita erityispiirteitä. Huomioitavaa on sekä potilaan terveydentilassa että hampaiston ominaispiirteissä. EHL Maija Liukkonen kuvasi Down-potilaan hoitoa TKHLY:n kesäluentopäivillä.
22.7.2011Lomakauden koittaessa päivystävän hammaslääkärin on hyvä varautua myös hoitamaan oikomishoitoa saavia potilaita, muistutti HLT, EHL Terhi Karaharju-Suvanto TKHLY:n kesäluentopäivillä. Kesän päivystyksiä varten onkin syytä varata jonkin verran oikomispihtejä ja tarveaineita käyttöohjeineen, jos niitä ei vastaanotolla muuten tarvita.
8.7.2011Monien eri opetusmetodien soveltamista hammaslääketieteen opetukseen on tutkittu paljon. Iso-Britanniassa tutkittiin, mikä olisi tehokkain opetusmetodi kefalometrisen analyysin opetukseen.
24.6.2011Korkeakoulutuksen tulisi rohkaista kehittämään opiskelutapoja, kuten kriittistä ajattelua, itseohjautuvaa opiskelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Opiskelijoiden tutkimusprojektit niiden kehittäjinä ovat olennainen osa myös hammaslääketieteen opintoja.
17.6.2011Britteinsaarilla selvitettiin, millainen luottamus valmistuvilla opiskelijoilla on kliinisiin taitoihinsa, kun opetusohjelmissa on vain rajallinen määrä mahdollisuus opettaa eri toimenpiteitä.
10.6.2011Monet lasten suolistosairauksista voivat näkyä suussakin – joko hampaissa tai limakalvoilla. Yleisyydestään huolimatta ne ovat monimuotoisia sairauksia, jotka voivat hidastaa lapsen kasvua ja kehitystä. Diagnoosin asettamiseksi tarvitaan usein tähystystutkimuksia, muistuttaa dosentti, EHL Liisa Aine.
3.6.2011Ihon autoimmuunirakkulatautien ensioireina on toisinaan vain suun limakalvon leesiot. Diagnostiikka on haastavaa, vaikka sekä pemfigus- että pemfigoiditautien patogeneesi tunnetaan hyvin ja molempiin on saatavilla spesifiset diagnostiset testit. Myös hoidollisia haasteita riittää, tähdentää dosentti, ihotautien erikoislääkäri Kaisa Tasanen-Määttä.
27.5.2011Nuorten limakalvosairaudet ovat harvinaisia. Siksi ne vaativat usein ainakin diagnoosivaiheessa erityisosaamista. Tutkittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös muihin oireisiin. Onko silmissä, nivelissä, iholla tai yleisterveydessä huomioitavaa, joka saattaisi ohjata diagnoosin tekoa? kysyy HLT, EHL Saara Kantola.
20.5.2011Epäiltäessä nenän sivuontelotulehdusta mikään oire ei yksinään riitä varmaan diagnoosiin. Toisaalta hammaslääkärit törmäävät usein myös poskionteloiden sattumalöydöksiin muun hoidon ohessa. LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Paula Virkkula ja LT, radiologian erikoislääkäri Antti Markkola valottivat nenän sivuonteloiden sairauksien hoitoa ja kuvantamista Apollonian radiologian jaoston luentopäivässä.
16.5.2011Terveessä parodontiumissa hampaan säilymisprosentti on noin 100 % 50 vuoden aikana, mutta sairastuneen parodontiumin hampaissa se laskee 92–93 %:iin. Implantilla se on 82–94 % 10 vuoden aikana. Professori Eija Könönen muistutti Apollonia Symposiumissa, että onnistunut ja säilynyt ovat hieman eri asia. Vahvaa tutkimusnäyttöä riskitekijöistä on huonosta suuhygieniasta, tupakoinnista, parodontiitista ja huonossa hoitotasapainossa olevasta diabeteksesta.
12.5.2011Implanttihoito tulisi aina tehdä terveeseen suuhun ja tasapainoiseen purentaan. Tutkimuksessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota lohkeamiin ja kulumisfasetteihin. Biomekaaniset komplikaatiot eivät ole harvinaisia, mutta voi mennä useita vuosia, ennen kuin ne tulevat esiin, painotti erikoistuva hammaslääkäri Eine Westman Apollonia Symposiumissa.
8.5.2011Implanttihoidon tavoitteena on kestävä hoitotulos, toiminnallisuus, kudosten säästäminen, esteettinen lopputulos, implanttien ylläpitohoidon mahdollistaminen ja muun hampaiston ylläpito. Eri-ikäisten potilaiden implanttihoidossa näitä tavoitteita lähestytään hieman eri näkökulmista, joita Apollonia Symposiumissa kuvasi HLT, EHL Maarit Salonen-Kemppi.
4.5.2011Suurin haaste esteettisessä implanttihoidossa on ienrajan muodon toistamisessa ja papillojen muodostumisessa. Luupuutokset vaikeuttavat papillojen muodostumista, eikä luusiirteiden käyttö ole ongelmatonta: kaikki vertikaalisen augmentaation menetelmät ovat arvaamattomia. Komplikaatioita esiintyy noin 20–60 %:ssa toimenpiteistä. Professori David Garber esitteli esteettisen implanttihoidon menetelmiä Apollonia Symposiumissa.
29.4.2011Implanttien käyttöalue ja käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet. Erilaisia siirteitä käyttämällä implanttihoito pystytään toteuttamaan aiempaa useammissa tilanteissa. Laajemmat hoitomahdollisuudet vaativat huolellista suunnittelua, jotta hoidon lopputulos olisi onnistunut. Implanttihoidon suunnittelu alkaakin jo potilasvalinnasta, tähdensi HLT, EHL Panu Rantonen Apollonia Symposiumissa.
25.4.2011Pyrkimys nopeampaan oikomishoitoon ja parempaan lopputulokseen on johtanut implanttien käytön yleistymiseen ortodontiassa. Implantti on oikomishoidossa lähes täydellinen ankkuri, ja sitä hyödynnetään etenkin aikuisortodontiassa. Professori Pertti Pirttiniemi esitteli Apollonia Symposiumissa eri implanttityyppien käyttöä oikomishoidossa.
20.4.2011Implanttien osseointegraation onnistuminen pääsee hyvään alkuun, kun leikkaushaavan primaariparaneminen onnistuu. Haavan paranemisedellytyksiä voidaan parantaa monin keinoin, muistutti professori Hendrik Terheyden Apollonia Symposiumissa. Osa keinoista on vanhoja tuttuja, mutta uusiakin sovelluksia kehitetään.
16.4.2011Joskus potilaan sairaus heijastuu suoraan intraoraaliseen statukseen. Potilas saattaa kertoa olevansa terve laajasta lääkityksestä huolimatta. Potilaan terveydentila, lääkitys, elämäntavat, leukaluun laatu ja määrä sekä alueen verenkierto vaikuttavat osseointegraatioon ja implanttihoidon ennusteeseen. EL, EHL, LT Patricia Stoor kertoi lääketieteellisistä ongelmista implanttihoidoissa.
12.4.2011Lukuisissa tutkimuksissa on todettu 20 hampaan riittäväntoiminnallisen purennan ylläpitämiseen. Mutta yhä enemmän esteettiset tekijät, potilaan tyytyväisyys, psykososiaaliset tekijät, fonetiikka ja makuaisti ovat tärkeässä asemassa. Professori Timo Närhi valaisi purentaelintason eri aspekteja.
8.4.2011Korealaiset tutkijat selvittävät liikalihavuuden ja parodontiitin yhteyttä, josta on olemassa ristiriitaisia tuloksia aiemmista tutkimuksista. Hypoteesina oli, että liikalihavilla esiintyy enemmän parodontiittia kuin normaalipainoisilla.
1.4.2011Aiempia liikalihavuuden ja parodontaalisairauden yhteyttä tutkivia tutkimuksia on kritisoitu siitä, etteivät ne ole olleet pitkittäistutkimuksia. Tämän tutkimuksen etuja oli sekä sen pitkittäistutkimusasetelma että suhteellisen laaja otanta.
25.3.2011Ylipainolla ja liikalihavuudella on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu olevan yhteys parodontaaliseen tulehdukseen, kun taas suun tulehdusten rooli liikalihavuuden etiologiassa on vielä hämärän peitossa.
18.3.2011Vaikka ehkäistävissä, karies on yksi yleisimmistä lapsuusajan taudeista maailmassa. Vanhempien lasten suunterveys on parantunut, mutta ongelma on edelleen huomattava nuoremmilla lapsilla.
11.3.2011Ventilaattoripneumonia (VAP) on intuboidulle tai trakeostomoidulle potilaalle kehittyvä pneumonia, joka on hengenvaarallinen kriittisille potilaille. On esitetty, että suun interventioilla voisi vähentää sen esiintymistä.
4.3.2011Karies on edelleen merkittävä kansanterveysongelma myös aikuisilla. Hammasterveyttä edistäviä keinoja ja tuotteita on runsaasti, mutta myös haitallisten tuotteiden tarjonta on kasvanut. Näiden tekijöiden rinnakkaisista yhteyksistä hammasterveyteen tiedetään vähän.
25.2.2011Viime vuosina lasereita on käytetty laajasti endodonttisten ja parodontaalisten sairauksien hoidossa. Vasta vähän aikaa laseria on hyödynnetty hypersensitiivisen dentiinin hoidossa.
18.2.2011Laserista on tullut hyvä hoitovaihtoehto moniin pehmytkudostoimenpiteisiin. Laserin käyttöä parodontiitin hoidossa on ehdotettu, mutta tässä tutkimuksessa vesijäähdytteisen Nd:YAG-laserin käyttö supra- ja subgingivaalisen biofilmin poistamisen jälkeen ei tuonut lisäetua.
11.2.2011Terveisiin hampaisiin kohdistuva suuri voima, esimerkiksi oikomishoidossa, voi aiheuttaa hampaan juuren resorptiota, mutta tilanne korjaantuu ja parodontium säilyy terveenä. Sitä vastoin parodontiitissa okklusaalinen trauma lisää parodontaalikudoksen tuhoa.
4.2.2011Parodontiitin voi ajatella olevan systeeminen sairaus. Hammaslääkäripäivillä dosentti Susanna Paju kokosi yhteen tutkimustuloksia, joissa oli löydetty assosiaatioita parodontiitin ja eri sairauksien välillä.
3.2.2011Yleisimmät hätätilanteet vanhuspotilaan hammashoitotilanteessa liittyvät puudutteiden haittavaikutuksiin, allergisiin reaktioihin ja anafylaktiseen sokkiin, sydänsairauksiin, diabetekseen ja epilepsiaan. Anestesiaylilääkäri Pertti Pere ohjeisti Hammaslääkäripäivien luennollaan, miten huomioida vanhuksen yleissairaudet hammashoidossa.
27.1.2011Hammashoitopelko on yleinen länsimaissa. Sen lisäksi, että pelko itsessään on vakava asia, pelosta kärsivät todennäköisemmin välttävät hammaslääkärissä käyntiä ja heillä on heikompi suunterveys. Tohtori Jason Armfield korosti Hammaslääkäripäivillä hammashoitopelon syiden ymmärtämistä, jotta hammaslääkärit voisivat paremmin estää ja hoitaa tätä tärkeää kansanterveysongelmaa.
24.1.2011Toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa vastataan kysymykseen voidaanko potilaalle tehdä suunniteltu toimenpide ja jos voidaan, mitä riskejä potilaan hoitoon saattaa liittyä. Lisäksi hammaslääkärin pitäisi toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa osata ennakoida, mitä hankalia tilanteita saattaa olla odotettavissa. LT, EHL Hanna Thorén kertoi erityisesti sydänpotilaiden toimenpidekelpoisuuden arvioinnista Hammaslääkäripäivillä.
19.1.2011Monet yhdistelmämuovitäytteiden ongelmat liittyvät sidokseen ja sidostamiseen. Kovettumis-kutistuminen, saumavuoto ja saumojen värjääntyminen, paikkauksen jälkeinen oireilu ja täytteen kulutuskestävyys ovat seikkoja, joihin sidoksen onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa. Professori Leo Tjäderhane kertoi Hammaslääkäripäivillä onnistuneesta sidostamisesta.
14.1.2011Hammaslääkäripäivillä implantologian aamupäivän sessio päättyi belgialaisen parodontologi Eric van Doorenin esitykseen etualueen esteettisestä yksittäisestä implanttihoidosta. Esitys perustui van Doorenin näkemykseen hoidon suunnittelusta, jonka lähtökohtana on dentofasiaalinen biologinen ja esteettinen kuntoutus, jonka hyvin tärkeänä osana on ”pink esthetic therapy” eli pehmytkudoslähtöinen estetiikka.
7.1.2011Apollonian järjestelmiä päivitetään tiistaina 4.1. klo 14 alkaen. Tällöin ei pääse kirjautumaan jäsenpalvelualueelle eikä ilmoittautumaan kursseille. Palvelu ovat jälleen käytössä keskiviikkona 5.1. klo 8.00.
4.1.2011Synnynnäinen yläkakkosen puutos on usein tyypillistä yksittäisimplanttihoitoa laajempi hoito-ongelma. Hoito vaatii huolellista suunnittelua ja useiden erikoisalojen yhteistyötä, jotta lopputulos olisi toiminnallisesti ja esteettisesti onnistunut. Potilaskohtaisesti huomioon otettavia seikkoja on useita, ja niitä Hammaslääkäripäivillä valotti HLT, EHL Juhani Laine.
31.12.2010Professori George Sándor esitteli Hammaslääkäripäivien luennollaan laajasti vastasyntyneiden, lasten ja nuorten leukojen alueen pehmyt- ja kovakudospatologian ja kehityshäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Lasten suumuutokset ovat osin yhteneviä aikuisten muutosten kanssa, mutta kehittyvä hampaisto ja pysyvien hampaiden kehityksen turvaaminen tuo omia erityispiirteitään lasten muutosten hoitoon.
24.12.2010Bisfosfonaattiryhmän lääkkeiden tavallisin käyttöaihe on osteoporoosin hoito. Osteoporoosin ennalta ehkäisyllä ja hoidolla on valtava kansanterveydellinen ja -taloudellinen vaikutus, koska osteoporoosia sairastavien henkilöiden luunmurtumariski on kohonnut – yleensä ainakin kaksinkertaiseksi normaaliväestöön verrattuna.
17.12.2010Hammaslääkäripäivillä dosentti Kimmo Mattila kuvasi esityksessään endodontisten tulehduksen vaikutuksia yleisterveydelle pois lukien tilanteet, joissa nämä infektiot ovat päässeet suoraan leviämään muualle elimistöön eikä käsitellyt infektioiden bakteerilevitystä veriteitse muualle elimistöön.
14.12.2010Kelan tilastojen mukaan hampaiden paikkaus muodostaa puolet hammashoidon kustannuksista, mutta ehkäisevä hoito alle 3 %, eikä kaikki ehkäisevä hoito ole karieksen ehkäisyä. Professori Eero Kerosuo muistutti Hammaslääkäripäivillä, että paikkauksen tulisi olla karieshoidon viimeinen keino. Sen sijaan tulisi panostaa karieksen ehkäisyn lisäksi sen pysäyttämiseen.
9.12.2010Tupakoinnin vaikutukset suunterveyteen ovat hammaslääkäreille tuttuja. Tupakkaan liitettyjen sairauksien ja oireiden kirjo on niin moninainen, että tupakoimattoman on vaikea ymmärtää, miksi toinen valitsee tupakan. Kun hammaslääkäri motivoi potilastaan lopettamaan tupakoinnin, on hyvä ymmärtää, mistä potilas luopuu ja mitä vaikutuksia sillä on, totesi HLT, EHL Mirja Puranen Hammaslääkäripäivillä.
3.12.2010Pään ja niskan liikkeet ovat osa purentaelimen toimintaa: niskan ojentuminen suun avauksessa ja niskan taipuminen suuta suljettaessa. Niskalihakset tukevat ja liikuttavat päätä, jotta pään asento eri tehtävissä olisi optimaalinen. DDS, PhD Birgitta Häggman-Henrikson puhui Hammaslääkäripäivillä niskan ja leukojen biomekaanisesta ja anatomisesta yhteydestä.
29.11.2010Tutkimukset ovat osoittaneet suoliston mikrobikoostumuksen vaikuttavan energiatasapainoon sekä tulehdustilaan, joka liittyy ylipainoon ja lihavuuteen. Tämän perusteella tulehduksellisten tautien ehkäisy, mukaan lukien lihavuuden ehkäiseminen, voisi olla uudenlainen probioottien käyttötarkoitus. Vastasyntyneen voi altistaa vasta myöhemmällä iällä ilmeneville sairauksille suolistoesteen kypsymättömyys. Tärkeimmät vastasyntyneen suoliston immuniteettia ja suolistoesteen kypsymistä tukevat tekijät ovat suoliston mikrobisto ja rintamaito.
22.11.2010Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja ja niiden suotuisat vaikutukset usein liitetään suoliston terveyteen. Lapsilla suositellaan etenkin ripulitautien hoidossa ja allergisten sairauksien ennaltaehkäisyssä käytettäväksi tiettyjä laktobasilli- ja bifidobakteerikantoja. Mutta suurimmalla osalla lapsista on useita hengitystieinfektioita ensimmäisen elinvuoden aikana.
15.11.2010Erityishoitoa tarvitsevien potilaiden hoidossa saattaa turhauttaa potilaiden kykenemättömyys ylläpitää hyväksyttävää suuhygienian tasoa. Omahoidontaso ei ole riittävä ylläpitämään hammaslääkärin tekemää työtä, ja usein potilailla on plakkikertymää tai heillä on kohonnut riski sairastua suusairauksiin suun kuivuuden, lääkkeiden sivuvaikutusten tai heikentyneen immuniteetin takia.
8.11.2010Sylkirauhassyöpä on harvinainen pään- ja kaulan alueella esiintyvä syöpäsairaus. Sen kliininen ilmeneminen vaihtelee erilaistumisasteesta riippuen suuresti, jonka vuoksi se on diagnostiikan ja hoidon onnistumisen osalta ongelmallinen. Sairastumiseen johtavat syyt tunnetaan huonosti. Ikä ja altistuminen ionisoivalle säteilylle ovat tunnettuja riskitekijöitä.
1.11.2010Tilapäinen arkuus on yleisin sivuvaikutus hampaiden valkaisussa. Tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö purukumin käyttö vastaanotolla tehdystä hampaiden valkaisusta seuraavaa vihlontaa. Erityisesti haluttiin selvittää, onko kaseiinifosfopeptidi-stabiloitua amorfista kalsiumfosfaattia (CPP-ACP) sisältävä purukumi tehokkaampi vihlonnan vähentäjä kuin tavallinen purukumi.
25.10.2010Löytyykö ksylitolille vastusta makeutusmarkkinoilla, kysyttiin Tiedeuutisissa Hammaslääkärilehdessä 10/2010. Lukijapalautteessa kaivattiin professori Kauko K. Mäkisen kantaa uutisointiin professori Svante Twetmanin luennosta.
18.10.2010Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat eläkemenot ja sairauspäivärahakustannukset ovat kasvaneet noin 1,5-kertaisiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkija, EL Marjo Sinokki tutkii työpaikan psykososiaalisia vuorovaikutustekijöitä ja yksilöllisiä voimavaroja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja mielialalääkkeiden käytön ennustajina Turun yliopistossa.
11.10.2010Kuitulujitteinen silta valmistetaan lasikuituvahvikkeesta ja yhdistelmämuovista. Sitä voidaan käyttää laboratoriovalmisteisten rakenteiden sijaan korvaamaan puuttuvia hampaita. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lyhyen kuitusillan säilymistä etualueella.
4.10.2010Akryyliproteesien desinfektio vastaanotolla tuottaa päänvaivaa. Kemiallisille desinfektioliuoksille on pyritty löytämään korvaavia menetelmiä. Proteesin desinfioimista mikroaaltouunissa on pidetty lupaavana keinona.
27.9.2010Peri-implantiitti on kasvava ongelma, jonka vakavuutta ei ole erityisesti tutkittu. Ruotsalaisessa tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää peri-implantiittiin liittyvän alveoliluukadon vakavuutta ja etenemisen mallia.
20.9.2010Nautittu ravinto on yhteydessä moniin suun sairauksiin, onhan suuontelo heti ruuansulatuskanavan alkupäässä.
13.9.2010Suomessa on vannottu ksylitolin nimeen 1970-luvun ksylitolitutkimuksista lähtien. Muissa maissa suhtautuminen ksylitoliin on ollut varauksellisempaa. Mitä sanoo tutkimusnäyttö ksylitolin tehosta hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä?
6.9.2010Digitaaliteknologian yleistyminen muutti intraoraalikuvantamisen rutiinit. Röntgenkuvaaminen, kuvan tarkastelu ja arkistointi sekä laadunvalvonta poikkeavat filmikuvantamisen käytännöistä. HLT, hammaslääketieteelliseen radiologiaan erikoistuva hammaslääkäri Walter Koskinen kertoi TKHLY:n kesäluentopäivillä, miten digitaalinen kuvantaminen on vastannut odotuksiin ja mitä kuvantamisessa tulisi huomioida.
30.8.2010Ensimmäistä kertaa tutkittiin hampaiden harjauskertojen vaikutusta sydäntauteihin Iso-Britanniassa. Tutkimukseen osallistui lähes 12 000 aikuista. Tutkittavat osallistuivat Skotlannin terveyskyselytutkimukseen.
23.8.2010Reumalääkkeet lisäävät infektioalttiutta. Hammaslääkärin on huomioitava ne sekä mahdollisen antibioottihoidon kuin särkylääkkeiden valinnassa. Suun tulehdusten ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää myös bisfosfonaatteja käyttävien potilaiden hoidossa. Heillä on kohonnut osteonekroosiriski, mutta sitä ei tule liioitella.
16.8.2010Tutkimuksessa selvitettiin, voiko tietoa opiskelijoiden aikaisemmasta työkokemuksesta hammashoidon parissa ja opiskelijoiden hammaslääkärivanhemmasta hyödyntää opiskelijoiden prekliinisen ja kliinisen kurssimenestyksen ennustamisessa. Tutkimus tehtiin vuosina 2001–2005 ja mukana oli 159 opiskelijaa Harvardin hammaslääketieteellisestä.
9.8.2010Sädetys kylmäplasmalla voi kehittyä uudeksi metodiksi, josta tulee nopea ja hiljainen korvaaja poraamiselle. Näin arvelevat saksalaiset tutkijat, jotka osoittivat tutkimuksessaan kylmäplasman tehokkaasti puhdistavan hammaspintaa kariesbakteereista.
2.8.2010Tanskalaiset ja kolumbialaiset tutkijat uskovat resiinin yhdessä fluorilakan kanssa tuplaavan kariessuojan maitohampaissa Grönlannissa suoritetun tutkimuksen perusteella.
26.7.2010Australialaiset tutkijat lisäsivät tavallisin koviin makeisiin kaseiini-fosfopeptidi-stabiloitu amorfinen kalsiumfosfaattia (CPP-ACP). Kahta eri CPP-ACP -pitoisuutta sisältäviä makeisia sekä tavallisia ja sokerittomia makeisia annettiin tutkimuksessa koehenkilöille. Tuloksena oli makeinen, joka suojaa kariesta vastaan.
28.6.2010Perinteinen DMFT-indeksi kuvaa karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärää ottamatta huomioon sitä, ovatko nuo vaurioituneet hampaat paikattuja, reikiintyneitä tai poistettuja. T-Health -indeksi kehitettiin kuvaamaan terveen hammaskudoksen määrää hampaistossa painottamalla poistettujen, reikiintyneiden, paikattujen ja terveiden hampaiden määrät eri tavalla.
21.6.2010Nuorten tupakointi on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kolmen vuosikymmenen ajan. Tupakointiin kannattaa puuttua ennen kuin se on alkanutkaan, painotti johtava ylihammaslääkäri Jukka Kentala kertoessaan Vaasassa ja ympäristökunnissa toteutetusta, nuoriin kohdennetusta mini-interventiosta.
14.6.2010Asianmukaiseen parodontaalihoitoon sisältyy opastaminen tupakoinnin lopettamiseen. Useinkaan potilaat eivät ole kiinnostuneita lopettamaan hammaslääkärin kehotuksesta. Motivaation tulisikin löytyä potilaasta, hänen ehdoillaan, totesi tohtori Christoph Ramseier.
7.6.2010Vanhusten määrä väestössä lisääntyy, ja yhä useampi voi elää yli 100-vuotiaaksi. Vanhusten hammashoitoa leimaavat monet yleisterveyden ongelmat ja kasvava proteettisen hoidon tarve. Hampaattomuus on kuitenkin väistymässä, muistutti EHL Annamari Nihtilä.
31.5.2010Potilaiden hyvä diagnosointi ja hoito perustuvat lääkärin kliinisiin taitoihin ja parhaaseen tieteelliseen näyttöön aina kun se on mahdollista. Näyttöön perustuvassa hoidossa on oikeastaan kysymys parhaan soveltuvan tutkimusnäytön ja kliinisen hoidon yhdistämisestä tehokkaasti, pohti professori Ian Needleman.
24.5.2010Yleissairauksien ja hampaiden kiinnityskudostulehdusten yhtymäkohtia on tutkittu paljon viime vuosina. Samalla katseet ovat kääntyneet myös parodontiitin ja ylipainon mahdollisiin syy-seuraussuhteisiin. Tänä päivänä pitkittäistutkimukset antavat vain heikohkoja signaaleja yhtymäkohdista ientaskuhapaiden määrän ja lihavuuden välillä.
17.5.2010Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Suomessa hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovatkin yleisin ja eniten hoitoa vaativa suunterveyden ongelma aikuisväestöllä. Väestötasolla parodontiitin varhaisdiagnostiikka vuotaa, totesi professori Matti Knuuttila luennollaan Apollonia Symposiumissa.
10.5.2010Suun mikrobifloora koostuu monista eri lajeista, kenties useammista kuin tällä hetkellä tunnetaan. Vain osa bakteereista liitetään suun sairauksiin. Parodontiitin kannalta yksittäistä bakteerilajia olennaisempaa on patogeenilajien määrä, tähdensi professori Eija Könönen Apollonia Symposiumissa.
3.5.2010Kun osittain puhjennut viisaudenhammas ei vaivaa toistuvasti tai uhkaa viereisen hampaan terveyttä, se jää yhä useammin poistamatta. Terveelle ne aiheuttavat harvoin vakavia infektioita. Uudessa tutkimuksessa osittain puhjenneet viisaudenhampaat eivät muodostaneet yleisinfektion riskiä kantasolusiirrolla hoidettaville syöpäpotilaille. Sen sijaan paikallisen tulehduksen riski kasvoi.
26.4.2010Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin tutkimusryhmä on kehittänyt matemaattisen tietokonemallin, joka valottaa populaatiotason muuntelua hampaiden syntymisessä. Hampaan muodon kehitystä kuvaava malli on jälleen yksi askel kohti hampaiden ja muiden elinten kasvattamista.
19.4.2010Sähköiset lääkemääräykset vähentävät lääkäreiden tekemiä virheitä ja parantavat merkittävästi potilaiden hoitoa ja turvallisuutta, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Suomessa kauan odotettuja sähköisiä reseptijärjestelmiä lähdetään pilotoimaan tänä keväänä.
12.4.2010Probioottien mahdollisuudet terveyden ja suunterveyden edistäjinä ovat saaneet suuren huomion viime vuosina. Probioottien kyky tasapainottaa suolistomikrobistoa tunnetaan hyvin. Joitakin terveysvaikutteisia probioottibakteereja löytyy myös suusta. In vitro -tutkimuksen mukaan probiooteista voikin olla apua myös taistelussa plakin muodostumista ja kariesta vastaan.
6.4.2010Karieksen hallinnassa on tapahtumassa paradigman muutos. Aiempina vuosikymmeninä toiminta painottui vahvasti ammattilaisten tekemiin toimenpiteisiin. Paljon hyvää saatiin aikaan, mutta 1990-luvulta lähtien lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen ei enää ole vähentynyt. Kariesongelman ratkaisuun tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja.
29.3.2010Pitäisi täyttää ulkonäkönormit ja tulla hyväksytyksi. Joidenkin nuorten kompastuskivenä ovat kuitenkin epäesteettiset hampaat. Joku piilottelee oikomattomia tai muuten rumia hampaitaan, toinen minimoi niiden merkitystä ja kolmas hakeutuu oikomishoitoon, selvitti ruotsalaistutkimus nuorten selviytymisstrategioita.
22.3.2010Karieksen pysäytyshoitoa saaneilla lapsilla hampaiden reikiintyminen väheni 44 prosenttia verrattuna tavanomaisessa hammashoidossa olleisiin lapsiin. Panostus ehkäisevään hoitoon tuotti tulosta, mutta oliko pysäytyshoito kustannustehokasta verrattuna tavanomaiseen hoitoon?
15.3.2010Hammaslääkäri on paljon vartijana tehdessään hoitopäätöksiä. Kannattaako juurihoito uusia ja milloin hammas tulisi korvata implantilla? Tutkimuksen mukaan implantti on kustannustehokas hoitovaihtoehto vasta kahden epäonnistuneen juurihoidon jälkeen.
5.3.2010Potilaat, jotka tekevät sopimuksen kiinteähintaisesta julkisesta hammashoidosta, ovat tyytyväisempiä hoitoon kuin potilaat, joiden laskutus perustuu hoitotoimenpiteisiin. Tutkimus osoitti myös, että kiinteähintaiseen hammashoitoon osallistuneilla oli parempi suunterveyteen liittyvä elämänlaatu.
1.3.2010Terveyden edistämisen tulee perustua strategiaan, jota viestintä edistää. Jotta organisaatiot voisivat viestiä vaikuttavasti suunterveyden edistämiseksi, tulee viestintää suunnitella ja johtaa.
25.2.2010Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) heijastuvat usein lihasten ja nivelten kuormituksena ja kipuna. Kipu puolestaan aiheuttaa monille stressiä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi stabilisaatiokiskot voivat vähentää TMD-potilaiden stressireaktioita. Uuden tutkimuksen mukaan onnistunutkaan TMD:n hoito ei kuitenkaan näy syljen stressihormonien tai vasta-aineiden tasoissa.
11.2.2010Saattohoito on aktiivista kokonaisvaltaista hoitamista ja viimeisten viikkojen tai kuukausien hyvinvoinnista huolehtimista, totesi Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen Hammaslääkäripäivillä. Keskeistä on turvan tarjoamien monia pelottavan kuoleman edessä ja potilaan mielipiteiden huomioiminen.
8.2.2010Kaatuminen, erityisesti polkupyörällä, on lasten hammastapaturmien yleisin syy. Arvioidaan, että joka viidennelle 12-vuotiaalle lapselle on sattunut pysyvää hammasta vaurioittanut tapaturma. Jos hammas menetetään, implantti- tai muu proteettinen hoito tehdään vasta kasvun päätyttyä eli noin 20 vuoden iässä.
1.2.2010Statiinilääkityksellä on edullisia vaikutuksista parodontiumiin, osoittivat statiinilääkityksen ja parodontaali-infektion välistä yhteyttä käsittelevän tutkimuksen tulokset. Uutta löydöksissä oli, että havaittu yhteys oli riippuvainen kiinnityskudosten inflammatorisesta tilasta.
22.1.2010Lapsella on oikeus saada apua, kun perheellä on vaikeuksia. Näiden vaikeuksien ei tarvitse kasvaa suureksi vyyhdeksi ennen apua, vaan tilannetta voidaan ja pitäisikin kartoittaa jo ennen sitä, painotti toimitusjohtaja Tiina Teivonen Tasalan perhepalveluista puhuessaan Hammaslääkäripäivillä.
21.1.2010Hammashoitohenkilöstö on tärkeässä asemassa lapsen pahoinpitelyn varhaisessa tunnistamisessa, muistutti EHL Sari Koskinen luennossaan Hammaslääkäripäivillä. Väkivalta kohdistuu useimmiten pään ja kasvojen alueelle, mutta hammashuollon henkilöstö tekee ilmoituksia lasten laiminlyönnistä hyvin vähän.
18.1.2010Lapsuuden lyhyydestä ja liian varhaisesta aikuistumisesta ollaan usein huolissaan. Suurempi ongelma voi kuitenkin olla se, että aikuisuus on nykyään liikaa kallellaan nuoruuteen. Kukaan ei halua olla tylsä aikuinen.
11.1.2010Suun kuivuminen on ongelma, joka koskettaa satojatuhansia vanhuksia ja aikuisia. Kuivan suun tunne heikentää elämänlaatua ja syljenerityksen väheneminen muuttaa suun toimintaa. Syljen määrän vähentyessä syöminen ja puhuminen vaikeutuvat, hampaiden reikiintymisalttius lisääntyy ja riski limakalvojen vaurioitumiselle kasvaa.
7.1.2010Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että hampaiston epäfysiologinen kuluminen on lisääntynyt etenkin lapsilla ja nuorilla. Suurimmaksi syylliseksi dosentti Sára Karjalainen nimeää happamat juomat. Hammaslääkärin tulee tarkkailla entistä tarkemmin lasten ja nuorten hampaiden kulumia, jotta ongelmasta saadaan kiinni ajoissa.
28.12.2009Potilasvakuutuskeskus on ratkaissut vuosina 2000–2008 vuosittain keskimäärin 624 hammassairauksiin liittyvää potilasvahinkoilmoitusta. Näistä korvattavia vahinkoja on vuodessa ollut keskimäärin 43 % ja evättyjä vahinkoilmoituksia 57 %. Korvatuista potilasvahingoista tuona ajanjaksona 70 prosenttia sattui yksityissektorilla työskenteleville hammaslääkäreille. Tilastojen kärjessä ovat juurihoitojen hoitovahingot, totesi EHL Outi Swanljung Hammaslääkäripäivillä.
21.12.2009Terveyskampanjoinnilla voidaan auttaa 11–16-vuotiaita koululaisia parantamaan suunterveyteen liittyviä tapoja, kun lapsia tuetaan elämäntapamuutoksessa kohdistamalla kampanjat yksilön lisäksi muuhun lähipiiriin ja koko kouluyhteisöön. Tutkimuksessa kampanjointi vaikutti muun muassa koululaisten naposteluun ja tupakointiin.
14.12.2009Pään ja kaulan alueen syöpien levinneisyyteen vaikuttaa myös diagnostinen viive, joka on aika potilaan itsensä havaitsemien syöpäoireiden ilmaantumisesta histopatologisesti varmennettuun syöpädiagnoosiin. Meta-analyysin tulokset osoittivat, että mikäli potilaan suusyövän diagnoosiviive oli yli kuukauden, potilaalla oli todennäköisesti levinnyt syöpä.
8.12.2009Tieteellinen julkaiseminen ja tiedonjulkistaminen puhuttivat Tieteellisten seurain valtuuskunnan 110-vuotisseminaarissa 30.9.2009. Kenen tehtävä on välittää tieteellistä tietoa tiedeyhteisön ulkopuolelle, pohti Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaa omassa alustuksessaan. Tieteellisen tiedon tarjoaminen lukijan omalla äidinkielellä madaltaisi osaltaan kynnystä tutkimustulosten äärelle.
30.11.2009Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto on myönnetty tänä vuonna professori, tutkimusjohtaja Irma Thesleffille. Palkinto myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta.
23.11.2009Tutkimuksen mukaan iäkkäiden vanhusten suunterveydellä on yhteys odotettuun elinikään, mutta psykososiaalisilla tekijöillä on vieläkin suurempi rooli. Kasvava iäkkäistä iäkkäimpien ryhmä haastaakin suun terveydenhoidon moniammatilliseen yhteistyöhön.
16.11.2009Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että riittävä hampaiden ja toiminnallisten hammasparien määrä on yhteydessä tasapainoiseen ravinnonsaantiin. Raporttien mukaan 15–60 prosenttia laitoshoidossa olevista vanhuksista kärsii proteiinien vajauksesta, joka voi osin johtua suunterveyden ongelmista. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhusten painoa ja ravinnonsaantia voidaan parantaa proteesien avulla.
9.11.2009Pienten lasten suunterveyden ylläpitämisessä ja karieksen ehkäisyssä avainasemassa ovat huoltajat. Kun omahoito on kodin vastuulla, lasten hampaiden reikiintymisellä on taipumus keskittyä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että huoltajan sosioekonominen tausta vaikuttaa pienten lasten hampaiden reikiintymisriskiin.
3.11.2009Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksia on julkaistu jo 15 vuotta. Suositusten asema on vahvistunut ja läpimeno parantunut erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Eeva Ketola. Jäsentutkimusten mukaan noin 90 prosenttia Duodecimin ja Apollonian jäsenistä käyttää suosituksia päätöksenteon tukena.
26.10.2009Sydän- ja verisuonisairauksia ei enää pidetä pelkästään kolesterolin kertymäsairauksina. Infektioiden tiedetään olevan osallisina niiden synnyssä. Tässä tutkimuksessa pystyttiin ensimmäisen kerran osoittamaan kliinisesti merkittävä, sydäninfarktikuolemia ennustava merkkiaine.
20.10.2009Keskustelu julkisen, yksityisen tai tilatun terveyspalvelun paremmuudesta jää usein kustannuskysymykseksi. Se, tuottavatko valinnat terveyshyötyä, onkin vaikeampi kysymys. Tärkeämpää olisikin miettiä kansalaisten roolia terveyspalveluiden kuluttajina, totesi terveyshallintotieteen professori Jari Vuori Apollonian Kansanterveysjaoston seminaarissa.
12.10.2009Eduskunnan oikeusasiamiehelle tulee vuosittain kymmenkunta suun terveydenhoitoon liittyvää kantelua. Kantelut liittyvät pääasiassa kuntien suun terveydenhoidon järjestämisvelvollisuuteen ja koskevat valtaosin isoja kaupunkeja. Kaikkien oikeusturvan kannalta hyvät potilasasiakirjamerkinnät ovat ensiarvoisen tärkeitä.
5.10.2009Kansanterveyslakiin ja sairasvakuutuslakiin tehdyt muutokset 2000-luvulla ovat laajentaneet aikuisväestön mahdollisuutta saada julkista suun terveydenhoitoa. Vuoden 2001 keväällä kunnille tuli kaikki ikäryhmät kattava väestövastuu, ja maaliskuussa 2005 hoitoon pääsy turvattiin hoitotakuulla. Apollonian kansanterveysjaoston kesäseminaarissa 20.–21.8.2009 Tampereella pohdittiin, miten kunnissa on selvitty viime vuosista ja onnistuuko hoitotakuu.
29.9.2009Kroonisen kivun kehittymisessä erilaiset palaset liittyvät toisiinsa mosaiikin tavoin. Osa tätä palapeliä on geeneihin liittyvä kipuherkkyys, joka vaikuttaa myös purentaelimistön toimintahäiriöön (TMD) liittyvään krooniseen kipuun.
23.9.2009Kuolevatko parodontiittipotilaat muita nuorempina? Tätä pohti Europerio 6 -kongressin lehdistötilaisuudessa professori Iain Chapple Birminghamin yliopiston Hammaslääketieteen laitokselta Pitkään seuratun, hampaidensa luukiinnitystä menettäneen miesryhmän kokonaiskuolleisuus havaittiin korkeammaksi kuin niiden, joilla luukiinnityksen menetys oli vähäistä tai olematonta.
23.9.2009Kaikkiaan 46 % ylempien vuosiluokkien kouluista myy yhä säännöllisesti makeita tuotteita ja yli neljännes makeisia ja virvoitusjuomia oppilaille.
23.9.2009Kiilteen rakentamisessa on kolme peruspalikkaa: kiilteen ”runkorakenteen” eli matriksin muodostuminen, mineraalien kertyminen matriksiin (kalkkeutuminen) ja kypsymisvaihe (maturaatio), jossa kiilteestä poistuvat rakennusvaiheen proteiinit lähes kokonaan. Jokaisessa vaiheessa on monta mahdollisuutta epäonnistumisiin, jotka sitten näkyvät kliinistä työtä tekeville hammaslääkäreille.
21.9.2009Uusi valtakunnallinen hammaslääketieteen tutkijakoulu FINSOS (Finnish Graduate School of Oral Sciences) aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Tutkijakoulu tukee erityisesti nuoria tutkijoita ja tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen.
14.9.2009Sveriges Tandläkarförbund on saavuttanut hyviä tuloksia viisi vuotta sitten alkaneella kampanjallaan ”Tandläkare mot godis och läsk”. Kampanja sai alusta alkaen paljon huomiota mediassa ja polkaisi käyntiin keskustelun makeanmyynnistä kouluissa. Pian katseet kääntyivät myös päiväkotien makeisiin välipaloihin ja pienten lasten sokerinkulutukseen.
8.9.2009Ole kohtuullisen radikaali – mieluummin hieman yli kuin ali, kiteytti erikoishammaslääkäri Antti Raunio Oulun yliopistollisesta sairaalasta tekonivelleikkausta edeltävän hammassaneerauksen perusperiaatteen. Koska tekonivelleikkauksen komplikaatiot johtuvat yleensä infektiosta, yksi tärkeä preoperatiivinen toimenpide on hampaiston saneeraus ja hampaiden ien- ja kiinnityskudosinfektioiden hoito.
31.8.2009Amalgaami on lähes unohdettu paikkausmateriaali, mutta sitä käytetään perustelluista syistä yhä pieniä määriä, totesi ylihammaslääkäri Helena Forss TKHLY:n kesäluentopäivillä Kokkolassa. Suomessa amalgaamin käyttökieltoon ei nähdä aihetta, mutta jokaisen hammaslääkärin tulee tuntea materiaalin haittapuolet.
24.8.2009Implanttien suosio puuttuvien hampaiden korvaamisessa lisääntyy nopeasti ja niiden lukumäärän ennustetaan kasvavan noin 16–17 %:n vuosivauhdilla. Kiinnityskudossairaudet implanttien ympärillä ovat kuitenkin ongelma, jonka vuoksi yli 11 % potilaista menettää implanttinsa.
10.8.2009Pahanhajuisen hengityksen, halitoosin, syy on jopa yli 80-prosenttisesti suuontelossa. Siitä huolimatta on muistettava, että halitoosi voi olla merkki myös muusta sairaudesta. Hajun lähteen erottamiseen tavallisella vastaanotolla on mahdollisuuksia, kunhan potilaan ja lääkärin luonto riittää puhalteluun ja haisteluun.
3.8.2009Lainsäädäntö antaa vastuulliselle toimittajalla vahvan riippumattoman roolin ja sananvapauden sekä vastuun sisällöstä. Tiedejournalismin pyrkimys totuudenmukaiseen sisältöön vaatii myös toimittajalta asiantuntemusta.
29.6.2009Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee lapsen kaltoinkohtelun seuraavasti: "Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaiken sellaisen fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, josta seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle suhteessa, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta tai vallasta."
22.6.2009Kuluvatko oikeakätisten, -silmäisten ja -jalkaisten hampaat useammin oikealta puolelta? Oulun yliopistossa tutkittiin maitohampaiden fasettikulumia suhteessa lasten lateraalisuuteen ja havaittiin yleisen toispuoleisuuden näkyvän jonkin verran maitohampaiden kulumissa. Eroja löytyi rotujen ja sukupuolten välillä.
15.6.2009Lapsilla yleisesti käytetty antibiootti, amoksisilliini, voi aiheuttaa kehittyvien poski- ja etuhampaiden hypomineralisaatiota (Molar Incisor Hypomineralization, MIH). Alle yksivuotiaana saadut amoksisilliinikuurit lisäsivät merkitsevästi kiillevaurioita.
8.6.2009Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan erilaiset hyvinvointivaltiojärjestelmät vaikuttavat myös suunterveyteen. Hyvä suunterveys ja elämänlaatu toteutuvat parhaiten valtioissa, jossa hyvinvointivaltion etuja jaetaan kaikille kattavasti.
1.6.2009Keskiaikaisesta latinankielisestä lääketieteen oppi- ja käsikirjasta Theorica Pantegnista laaditaan ensimmäinen moderni editio ja käännös. Teos on peräisin 1100-luvulta ja se on Suomen Kansalliskirjaston vanhin sidottu käsikirjoitus.
28.5.2009Kirjallisten potilastietojen salassapitoa hallitsevat juridiset säädökset. Sen sijaan potilashuoneissa vallitsee suullisen tiedon julkisuus.
25.5.2009Kudosvaurion seurauksena syntyvä akuutti kipu häviää useimmiten alkuperäisen vaurion parannuttua, mutta kahdelle prosentille leikkauspotilasta jää merkittävä krooninen kipu, joka voi johtaa työkyvyttömyyteen. Kroonista kipua kannattaa siis ehkäistä.
11.5.2009Hammaslääkäri kohtaa usein potilaita, jotka kärsivät niska- ja hartiavaivoista. Joskus nämä esiintyvät samaan aikaan purentaelimistön toimintahäiriöiden kanssa. Aina ei ole helppoa selvittää kumpi on johtanut kumpaan.
4.5.2009Fysiologinen näkemys pienen lapsen kivusta on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Osa lukijoista muistanee ajan, jolloin uskottiin, ettei maitohampaita tarvitse puuduttaa. Nykyisin ymmärretään, että keskostenkin kipua tulee välttää ja hoitaa.
24.4.2009Tuore tutkimus osoittaa, että hammaslääkärit luottavat paikkaushoidon laatuun ja paikkausmateriaalien pitkäkestoisuuteen.
16.4.2009Juuri päivitetty Käypä hoito -suositus tulehduskipulääkkeiden turvallisesta käytöstä auttaa lääkkeiden haittavaikutuksien hallinnassa. Lääkerintamalla myös kuohuu: arvostettu tutkija kärähti tutkimustulosten peukaloinnista.
Pulpan tilanteen arviointi karioituneessa maitohampaassa on usein vaikeaa. Tieto pulpan todennäköisestä tilasta auttaa päättämään, tulisiko hammas paikata, pitäisikö siihen tehdä pulpanhoito vai olisiko poisto paras vaihtoehto.
16.4.2009Takahampaiden purupintojen karies muodostaa edelleen suuren osan kaikista karioituneista leesioista – sen suhteellinen osuus ei ole vähentynyt vaikka samanaikaisesti viime vuosikymmeninä on länsimaissa ollut havaittavissa yleistä kariestilanteen paranemista.
16.3.2009
