puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Alkavat kiillekariesvauriot voidaan pysäyttää pinnoitteilla

Takahampaiden purupintojen karies muodostaa edelleen suuren osan kaikista karioituneista leesioista – sen suhteellinen osuus ei ole vähentynyt vaikka samanaikaisesti viime vuosikymmeninä on länsimaissa ollut havaittavissa yleistä kariestilanteen paranemista. Syvät fissurat ovat huonosti puhdistettavissa ja retentoivat plakkia etenkin hampaan puhkeamisvaiheessa. Kapean fissuran pohjalla olosuhteet bakteereille ovat suotuisat; ne ovat purennassa tapahtuvan funktionaalisen kulumisen ulottumattomissa.

Alkavien kiilleleesioiden pysäyttämisessä on pinnoittamisella saatu hyviä tuloksia. Ensimmäiset kansainväliset suositukset interseptiivisestä pinnoittamisesta ovat jo 1980-luvun alusta; sitä ennen pinnoitteita käytettiin lähinnä ennaltaehkäisevästi pinnoittamalla ainoastaan ’terveet’ ja värjäytymättömät fissurat. Nykykäsityksen mukaan kiillekaries kuitenkin pysähtyy pinnoitteen alla bakteerien ravinnonsaannin tyrehtyessä. Pinnoittamalla kiillekarieksen päälle interseptiivisesti mekaanista kiilleavausta ei tarvitse tehdä. Pinnoitteiden ja pinnoitettujen hampaiden seuranta on kuitenkin suositeltavaa.

Kohdentamalla pinnoittamispäätökset riskiyksilöihin ja riskihampaisiin on mahdollista hyödyntää pinnoiteohjelman toimivuus parhaiten. Kohdennetulla pinnoittamisella on Varkauden terveyskeskuksessa saatu hyviä tuloksia alkavien kariesleesioiden pysäyttämisessä. Pinnoitettujen molareiden karioituminen oli vähäistä pitkillä seuranta-ajoilla. Kahta eri pinnoitementelmää vertailtaessa resiinipohjaisella pinnoitteella pinnoitetut hampaat karioituivat vähemmän kuin lasi-ionomeerilla pinnoitetut. Lasi-ionomeerilla pinnoitetuissa hampaissa pinnoitteen retentiolla oli vaikutusta hampaan karioitumiseen; dentiinikariesta kehittyi useammin hampaisiin joista pinnoite oli kokonaan irronnut kuin hampaisiin joiden pinnoite oli vain osittain irronnut. Valtakunnallisen pinnoitekyselyn perusteella Suomen terveyskeskuksista yli puolet käytti systemaattisesti pinnoitteita v.2001. Pinnoitepäätökset olivat kuitenkin vaihtelevia sekä terveyskeskusten välillä että yksittäisten terveyskeskusten sisällä, eikä varsinaista yhtenäistä pinnoitekäytäntöä ollut havaittavissa.

Sari Kervanto-Seppälän väitöskirja "Arresting occlusal enamel caries lesions with pit and fissure sealants " tarkastettiin 6.3. Helsingin yliopistossa.

Väitöskirja on sähköisesti luettavissa Helsingin yliopiston sivuilta.