puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Bakteerit voittivat jo – mitä antibioottien jälkeen?

Bakteerit voittivat jo – mitä antibioottien jälkeen?

17.2.2017 klo 09:00

Jotkut iäkkäimmät saattavat vielä muistaa, millaista elämä oli ennen kuin ensimmäiset antibiootit – sulfa ja penisilliini – tulivat markkinoille 1930–40-luvuilla. Meidän nuorempien taas on vaikea edes kuvitella todellisuutta ilman mikrobilääkkeitä. Siinä maailmassa monet modernin lääketieteen toimenpiteet, kuten kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot, olisivat joko mahdottomia tai hyvin riskialttiita.

Synnyttäjien ja lasten kuolleisuus olisi todennäköisesti paljon nykyistä korkeampi. Länsimainen elämäntapakin kävisi mahdottomaksi, jos eläinperäisten elintarvikkeiden käyttämisestä ja matkailusta tulisi hengenvaarallista.

Saatamme joutua kokemaan tämän kaiken, ellei bakteerien mikrobilääkeresistenssin kehitystä saada pysähtymään. Jo nyt mikrobilääkeresistenssi tappaa 700 000 ihmistä vuodessa.

– Vielä 1970-luvulla lääketieteessä ajateltiin, että bakteerien aiheuttamat taudit on voitettu lopullisesti, toteaa Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

– Sen jälkeen mikrobilääkkeiden käyttö on koko ajan lisääntynyt, ja samalla resistenssiongelma on räjähtänyt käsiin.

Bakteerit ovat vaikea vastus: niillä on runsaasti erilaisia resistenssimekanismeja, ja ne siirtävät resistenssigeenejä taitavasti toisilleen. Resistenttejä ja moniresistenttejä kantoja kehittyy sitä kiivaammin, mitä enemmän bakteereihin kohdistetaan valintapainetta mikrobilääkkeillä.

Samaan aikaan mikrobilääkekehitys polkee paikallaan. Merkittäviä uusia lääkkeitä ei ole saatu markkinoille enää kolmeenkymmeneen vuoteen, joskin lupaavia keksintöjä on tehty – myös Suomessa.

Globaalilla tasolla suurin ongelma ovat ne alueet, joissa mikrobilääkkeitä tuotetaan teollisesti suuria määriä eikä niiden käyttöä säädellä mitenkään. Mikrobilääkkeiden käyttö maataloudessa kasvunedistäjinä on kielletty lailla EU:ssa, Japanissa ja Kanadassa, kun taas esim. monissa Aasian maissa mikrobilääkkeitä saa ostaa sekä ihmisille että eläimille ilman reseptiä. Kun holtiton käyttö yleensä vielä yhdistyy köyhyyteen, suureen väestötiheyteen ja heikkoon sanitaatioon, olosuhteet multiresistenttien superbakteerien kehittymiseen ovat ihanteelliset.

– Näissä maissa tavallinen ihminen ei välttämättä edes tiedä, mitä antibiootti tarkoittaa, toteaa Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele.

Kantele tutkimusryhmineen on selvittänyt moniresistenttien bakteerikantojen leviämistä matkailijoiden mukana. Jos suomalaismatkailija on ollut kaukomailla ja hoitanut siellä matkaripuliaan antibiooteilla, on hyvin tavallista, että hän tuo suolistossaan tuliaisina ESBL-bakteerin.

Antibioottia käyttäneiden suolistoon vieläpä valikoituvat kaikkein vastustuskykyisimmät kannat. Huonolla tuurilla kantaja sairastuu, joskus hyvin vakavasti. Lisäksi hän siirtää bakteerin eteenpäin 12 prosentin todennäköisyydellä.

Resistenteistä bakteereista voi toki myös päästä eroon: tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan resistentit bakteerit häviävät elimistöstä keskimäärin kolmessa kuukaudessa.

Suomalaiset lääkärit ja hammaslääkärit voivat siis edelleen vaikuttaa suuresti siihen, millainen resistenssitilanne maassamme vallitsee.

– Meillä määrätään avohoidossa vuodessa noin 2 miljoonaa antibioottikuuria, joista ehkä 500 000–700 000 ei ole välttämättömiä, Pentti Huovinen toteaa.

Huovinen ja Kantele painottavat, että mikrobilääkkeet ovat luonnonvara, jota meidän on velvollisuus säästää tuleville polville.

– Varmaa on kuitenkin, ettemme voi voittaa taistelua bakteereja vastaan mikrobilääkkeillä. Kysymys kuuluukin, mitä tulee niiden jälkeen, Huovinen sanoo.

Joitakin mahdollisia vastauksia on jo ilmassa. Näitä ovat esimerkiksi bakteerikorvaushoito sekä bakteriofagi- eli virushoito.

– Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan korvaa antibiootteja. Tarvitsemme bakteeritautien hoitoon jonkin aivan uudenlaisen lääkkeen tai hoitokeinon.

 

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 3/2017

 

Lähde: Prof. Pentti Huovisen ja prof. Anu Kanteleen luennot aiheesta Antibioottiresistentti – antibioottien tuoman vapauden rajoittaja Tieteen päivillä 12.1.2017.

Muista myös: Mikrobiologia ja infektiosairaudet -aiheinen Apollonia Symposium järjestetään 9.–11.3. Helsingissä Finlandia-talolla.

Artikkelin tila:
Julkinen
Laura Kimari
Pääkategoria:
Alakategoria: