puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Fossiilihampaan proteomi selventää nykyihmisen ja Homo antecessorin sukulaisuussuhdetta

Fossiilihampaan proteomi selventää nykyihmisen ja Homo antecessorin sukulaisuussuhdetta

29.5.2020 klo 14:30

Peräti 800 000 vuotta vanhan hammasfossiilin proteiinien analyysi paljasti uutta tietoa ihmisen sukupuun alaoksista, kertoo kansainvälinen tutkijaryhmä Nature-lehdessä huhtikuun alussa julkaisemassaan tutkimuksessa.

Nykyihminen eli Homo sapiens sai alkunsa Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. On tiedetty kauan, että nykyihmistä edelsivät esimerkiksi läheiset sukulaisemme neandertalinihmiset ja denisovanihmiset. Vuonna 1994 arkeologit löysivät Atapuercan vuorilta Pohjois-Espanjasta vielä huomattavasti vanhempia ihmismäisiä luita. Nämä luut olivat jossain määrin erilaisia kuin aikaisemmin tunnetut ihmislajien luut, ja ne kuuluivat vähintään kuudelle yksilölle. Luita oli leikelty ja katkottu, ja tutkijat epäilivät, että syynä oli kannibalismi. Luiden arveltiin olevan peräti 800 000 vuoden ikäisiä, joskaan niille ei pystytty tekemään iänmääritystä, sillä DNA hajoaa noin puolessa miljoonassa vuodessa. Luiden perusteella nimettiin uusi ihmislaji, Homo antecessor. Lajilla oli piirteitä, jotka muistuttavat nykyihmisen varhaisia edeltäjiä. H. antecessorilla oli ensinnäkin suuret hampaat kuten Homo erectuksella eli pystyihmisellä, joka on nykyihmisen kaukainen sukulainen. Lisäksi H. antecessorin kasvot olivat huomattavan samanmuotoiset kuin nykyihmisellä.

Vanhimmat ennen vuotta 1994 löydetyt ihmisfossiilit ovat iältään arviolta 430 000 vuoden ikäisiä, ja tutkijat ovatkin käyneet Atapuercan luulöydöstä kiivasta keskustelua. Jotkut paleontologit ovat arvelleet, että Homo antecessor voisi olla neandertalinihmisten, denisovanihmisten ja nykyihmisten yhteinen esi-isä. Toiset taas ovat ajatelleet, että H. antecessor on pystyihmisen lähisukulainen.

Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuitenkin selvittämään asiaa tarkemmin tutkimalla yhden fossiilin molaarihampaan kiilteen sirua ja siinä säilyneitä proteiineja massaspektrometrialla. Proteiinit ovat kemiallisesti vakaampia kuin DNA, ja siksi ne kestävät jopa miljoonia vuosia. Analyysin tulokset viittaavat siihen, että Homo antecessor ei sijoitu samalle evoluutiopuun oksalle nykyihmisten, neandertalilaisten ja denisovalaisten kanssa. Fossiili on kuitenkin niille varsin läheistä sukua – tutkijat itse kutsuvat sitä ”sisarlajiksi”.

Tutkijat huomauttavat, että yhden H. antecessor -yksilön yksi hammas voi tarjota vain hyvin rajallisen käsityksen siitä, mihin kohtaan laji asettuu evoluutiopuussa. Erityyppiset solut tuottavat erilaisia proteiineja, joten hammaskiilteen proteomin analyysi on vielä kaukana täydellisestä geneettisestä profiilista. Joka tapauksessa tutkimus viitoittaa tietä tulevaisuuden kiilleproteomitutkimukselle, jonka avulla voidaan selvittää ihmissuvun biologiaa ja sukulaisuussuhteita kautta sen historian.

– Osaltaan uusi tutkimus auttaa myös ajoittamaan nykyihmisen eri piirteiden kehittymistä, toteaa evoluutiobiologi, akatemiaprofessori Jukka Jernvall.

– On mahdollista, että nykyihmiselle ominainen kasvojen muoto on kehittynyt oletettua aiemmin.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 7/2020

Lähteet:
Welker F, Ramos-Madrigal J, Gutenbrunner P, Mackie M, Tiwary S, Jersie-Christensen RR. ym. The dental proteome of Homo antecessor. Nature 2020. Julkaistu verkossa 1.4.2020.

Specktor B. World’s oldest human DNA found in 800,000-year-old tooth of a cannibal. LiveScience 2020. [https://www.livescience.com/oldest-human-ancestor-dna-homo-antecessor.html].

Artikkelin tila:
Julkinen
Laura Kimari
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut akatemiaprofessori Jukka Jernvall Helsingin yliopistosta.