puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Hyvä potilastietojärjestelmä, parempi hoito

Potilastietojärjestelmä on asiakas- ja potilastietojen talletuspaikka sekä asiakas- ja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä, tiivistää Tinja Lääveri. Hyvä toiminnanohjausohjausjärjestelmä tukee terveydenhuollon ammattilaista päätöksenteossa. Lisäksi se tukee ja ohjaa työnkulkua, hoitoketjuja sekä resurssien käyttöä. Sen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa siitä, tehdäänkö oikeita asioita oikeille potilailla oikeaan aikaan, ja tekevätkö niitä oikeat henkilöt. 

Kolmanneksi potilastietojärjestelmä on potilasportaali, jota potilas käyttää sähköiseen asiointiin ja jossa on tarjolla erilaisia palveluita, jotka tukevat potilasta terveytensä ylläpidossa.
Tulevaisuuden terveydenhuollon avainasioita on toimiva sähköinen potilaskertomusjärjestelmä.  
– Hyvä potilaskertomusjärjestelmä tukee yhtenäisiä, hoitosuositusten mukaisia toimintatapoja ja näin vähentää toiminnan laadunvaihtelua. Se myös toimii muistin tukena, sillä siinä voi olla mukana esimerkiksi monimutkaisten hoitojen ohjeita sekä tarkistuslistoja, kuten jo pitkään käytetyt lääkeinteraktiovaroitukset.

Potilastietojärjestelmän hyödyllisyyttä määrittää pitkälti se, onko tieto käytettävissä ja hyödynnettävissä riittävän helposti aina ja riittävän havainnollisessa muodossa.
– Siirtyykö tieto organisaation sisällä eri yksiköiden välillä, alueen sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä tai terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaan välillä?

Tietojärjestelmät vaikuttavat hoitotyön arkeen ja ohjaavat sitä monella tavoin.
– Eräässä vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, mihin päivystysvuoroa tekevä lääkäri käyttää työaikansa. Tiedon syöttöön tietojärjestelmiin kului 44 % työajasta, ja yhden päivystysvuoron aikana lääkärille kertyi yhteensä 4 000 klikkausta.
Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, millainen vaikutus uudistetulla potilastietojärjestelmän yhteenvetonäkymällä oli diabeteslääkärin ajankäyttöön ja löydettyjen tietojen paikkaansapitävyyteen. Uudella näkymällä tiedon etsimiseen kuluvat klikkaukset vähenivät 60:stä kolmeen, ja löydettyjen tietojen oikeellisuus parani 94 prosentista sataan prosenttiin.

Se, miten terveydenhuollon ammattilaiset omaksuvat uuden tietojärjestelmän ja käytetäänkö sitä ohjeiden mukaan, riippuu paljolti sen käytettävyydestä.
 – Esimerkiksi rakenteisen kirjaamisen on oltava helppoa, jotta ammattilaiset suostuvat syöttämään rakenteista tietoa oikein. Jos tieto on kirjattu väärin, myös kaikki sen perusteella tehdyt johtopäätökset ovat todennäköisesti vääriä.
Uusien järjestelmien käytön täytyy ylipäätään olla melko helposti opittavissa. Julkisessa terveydenhuollossa henkilökunta vaihtuu tiuhaan ja monissa yksiköissä järjestelmiä käyttävät myös esim. opiskelijat.
– Usein ongelma on siinä, ettei sujuvia tapoja käyttää sähköisiä järjestelmiä ole missään vaiheessa mietittykään. Tietotekniikan, toiminnan ja työnkulkujen interaktion ja yhteensopimattomuuden analysoinnin sivuuttaminen – ja ongelmien korjaamatta jättäminen – on yksi suurimmista syistä nykyisiin tietojärjestelmäongelmiin.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 11/2014

Lähde: EL, LL, kehittämispäällikkö Tinja Lääverin luento ”Miten potilastietojärjestelmät voisivat parhaassa tapauksessa tukea terveydenhuollon toimintaa?” Apollonian Kansanterveysjaoston kesäseminaarissa 29.8.2014.