puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Kasvojensiirtopotilaiden siirrännäiset ”ikääntyvät” nopeasti

Tällä hetkellä maailmalla on tehty yli 30 kasvojensiirtoleikkausta. Leikkaukset eivät ole varsinaisesti ihmishenkiä pelastavia, vaan niiden tavoitteena on parantaa vakavasti vahingoittuneiden kasvojen anatomiaa ja toiminnallisuutta (hengitys, puhe, ruokailu, tunto, haju jne.). Leikkauksiin liittyy yhä runsaasti lääketieteellisiä, mutta myös eettisiä kysymyksiä. Leikkausten lyhytaikaiset tulokset ovat olleet lupaavia, mutta pitkäaikaisista tuloksista tiedetään vielä hyvin vähän.

Yhdysvaltalaistutkijoiden American Journal of Transplantation -lehdessä julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kasvojensiirtopotilaiden kasvoihin näyttäisi tulevan vanhenemista muistuttavia muutoksia kiihtyvällä tahdilla. Nyt tehty tutkimus perustuu kolmen potilaan yli 40 kuukauden seurantaan. Muutoksia analysoitiin tietokone tomografioiden ja biopsioiden avulla 6 kk, 12 kk ja 36 kk välein.

Kasvosiirrännäisten volyymissa ja kokonaisrakenteessa huomattiin vakavia muutoksia seurantajaksolla. Tutkimusryhmän seuraamissa kolmessa tapauksessa siirrännäisen kokonaisvolyymi pieneni merkitsevästi operaation jälkeen, keskimäärin 19,6 % puolen ja kolmen vuoden jälkeen tehtyjen seurantatutkimusten välillä. Luukudos ja muut pehmytkudokset paitsi rasvakudos vähenivät merkitsevästi. Muita pehmytkudoksia menetettiin jopa yli 25 %, kun taas rasvakudosta ei lainkaan. Muutokset muistuttivat tavallista ikääntymistä ulkoisesti, mutta siirrännäisissä volyymin muutos johtui luu- ja lihaskudoksen vähenemisestä, kun tavallisessa ikääntymisessä muutos johtuu pääosin rasvakudoksen vähenemisestä ja ihon ohenemisesta. 

Potilaille annettiin tämän hetken tietoon perustuva tukihoito leikkauksen yhteydessä ja sen jälkeen. Löydösten perusteella tutkijat kannustavat kehittämään keinoja hidastaa ja estää luu- ja lihaskudosten atrofiaa, jotta kasvojen ulkonäkö säilyisi mahdollisimman hyvin operaation jälkeen ja täyttäisi potilaan odotukset.

Koska kasvojensiirtopotilaita on vielä hyvin vähän ja kenttä on nuori, tutkimustulokset perustuvat vielä pieniin potilasmääriin sekä suhteellisen lyhyisiin seurantoihin. Tuore tutkimus tarjoaa ennen kaikkea tietoa, miltä osin kasvojensiirtoleikkauksia tulisi kehittää. Tutkimus herätti myös lukuisia kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastauksia: Johtuvatko ikääntymisen merkit verenkierron puutteista, mahdollisesti hylkimisreaktiosta tai lihasten surkastumisesta? Vaiko välttämättömästä immunosupressiosta? Milloin mahdollisesti prosessi loppuu tai tasoittuu?

Koska kasvojensiirrot ovat suuria leikkauksia, joissa on riskejä, on tutkimustiedolla suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle sekä riskien ja hyötyjen arvioinnille – myös eettisessä mielessä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2016

Lähde: M. Kueckelhaus, M. Turk, K. K. Kumamaru, L. Wo, E. M. Bueno, C. G. Lian, M. Alhefzi, M. A. Aycart, S. Fischer, U. De Girolami, G. F. Murphy, F. J. Rybicki and B. Pomahac.  Transformation of Face Transplants: Volumetric and Morphologic Graft Changes Resemble Aging After Facial Allotransplantation. American Journal of Transplantation, 2015. Julkaistu verkossa 3.12.2015.