Protetiikan ja purentafysiologian asiantuntijat Tiina Niemikorpi, Jenni Hjerppe ja Ritva Näpänkangas toivovat, että keraamit osattaisiin nähdä vaihtoehtona ja yhä useampi rohkenisi aloituskynnyksen yli keraamisten materiaalien kanssa. Niemikorven mukaan kiinnostus on kasvussa etenkin nuorempien kollegojen keskuudessa. (Kuva: Ismo Henttonen)
Paikkaushoito lohkaisee ison osan hammaslääkärin työajasta: paikkoja tehdään Suomessa noin kolme miljoonaa vuodessa ja iso osa näistä on vanhojen täytteiden korjausta. Jotenkin tilanne pitäisi saada kestävämmäksi. Olisiko vahvoista keraameista apua? Millainen onkaan keraamitodellisuus Suomessa?
Tilastojen mukaan suun ulkopuolella valmistetut täytteet jäävät marginaaliin verrattuna suoraan suussa tehtyihin yhdistelmämuovipaikkoihin, jotka kattavat 99,5 % kaikista tehdyistä paikoista (2019, Kela ja THL:n Avohilmo/Hilmo). Hätkähdyttävä tieto, vaikka luvuissa onkin jonkin verran epätarkkuutta.
Samalla hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksen mukaan suun ulkopuolella valmistetut täytteet ovat kestävä vaihtoehto laajoissa vaurioissa etenkin molaarialueilla. Hampaan juurihoidon Käypä hoito -suosituksen mukaan puolestaan juurihoidetussa hampaassa suun ulkopuolella valmistettu kruunu kestää paremmin kuin suussa tehty täyte.
Myös Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on hyväksynyt suun ulkopuolella valmistettavat hammaspaikat ja -kruunut laajojen, vähintään kolme hammaspintaa käsittävien vaurioiden korjaukseen yhdenvertaisena vaihtoehtona yhdistelmämuovista valmistettavien paikkojen ja kruunujen kanssa. Keraameille löytyy siis käyttöindikaatioita tutkimusten ja Käypä hoito -suositusten mukaan sekä hyväksyntä julkisten varojen käytöstä niiden tekemiseen.
Apollonia Symposiumissa kuultiin, että keraameihin liittyy paljon huolenaiheita, mutta myös vahvuuksia.
– Keramia on huolellisesti valmistettuna kestävä ja tiivis, purupintojen ja approksimaalivälien suunnittelu on ennakoitua ja ulkonäölliset ominaisuudet ovat hyvät, listaa dosentti, erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.
Kuitenkin käyttö jää ainakin julkisella puolella hyvin vähäiseksi.
– Sanoisin, ettei keraamisia paikkoja tehdä juurikaan tavallisilla vastaanotoilla julkisella puolella, yksittäisiä endokruunuja jonkin verran. Meillä hoidan itse lähetteellä tulevia erikoishammashoidon potilaita, enkä puolestani käytä muovia olleenkaan taka-alueella, kertoo erikoishammaslääkäri, ”maalaisproteetikko” Tiina Niemikorpi Vaasasta.
Yksi tekijä taustalla on varmasti kustannukset. Päätös hoidosta tehdään aina yhteistyössä potilaan kanssa, ja välitön kustannus sekä ajankäyttö voi olla monelle ratkaiseva. Pitkällä aikavälillä kustannuskysymyskään ei ole yksiselitteinen.
– Usein muovipaikka valitaan kustannussyistä. Kustannus voi kuitenkin tasoittua pitkällä aikavälillä, kun keraaminen paikka kestää suussa pidempään ja uusimistarve on pienempi, muistuttaa Näpänkangas.
Niemikorven mukaan osa potilaista onkin hyvin tietoisia vaihtoehdoista ja osaa vaatia muutakin kuin muovipaikkoja.
Lue koko artikkeli Hammaslääkärilehdestä 5/2023.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 5/2023