puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Miten puhaltaminen parantaa kivun?

Miten puhaltaminen parantaa kivun?

9.12.2022 klo 09:30

Viisivuotias Ilmari on esittänyt kysymyksen Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla, ja hänelle vastasi kipulääketieteen professori Eija Kalso näin: ”Kun luotettu ihminen puhaltaa pipiin, on vaara ohi. Siksi elimistömme rauhoittuu ja kivun tunne vähenee. Puhaltaminen luo osaltaan turvaa. Pipiin puhaltaminen toimii vain silloin, kun puhaltajan ja lohdutettavan välillä on luottamusta”.

Lääketieteen filosofian ja etiikan professori Pekka Louhiala nosti luennollaan kivun ja sen poispuhaltamisen esimerkkinä hoitosuhteen myönteisistä vaikutuksista.

– Rohkenen väittää, että terveydenhuollossa hoitosuhteen mukana syntyvät myönteiset vaikutukset ovat yksi versio tällaisesta pipin puhaltamisesta. Kysymys on luottamuksesta. Kivun puhaltaminen on samalla viesti siitä, että ei ole hätää.

Hoitosuhteen mukanaan tuomat hyvät vaikutukset kuvataan Louhialan mukaan usein virheellisesti plasebovaikutukseksi, joka on jo käsitteellisesti ristiriitainen. Plasebo tarkoittaa vaikuttamatonta ainetta, jolloin plasebovaikutus olisi ”vaikuttamattoman aineen vaikutus”. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään filosofinen.

– Hoitosuhde vaikuttaa merkittävästi, eikä tätä pidä kutsua plasebovaikutukseksi, vaan esimerkiksi hoitosuhdevaikutukseksi. Väitän, että jos käytämme epämääräisiä käsitteitä, siitä seuraa epämääräistä tiedettä. Tämän seurauksena suuri yleisö saa väärän kuvan kliinisestä lääketieteestä.

Esimerkiksi vuonna 2000 ilmestyneessä tutkimuksessa Is the Placebo Powerless tutkijat esittivät, että tutkimusten plasebohaarojen niin sanottua plasebovaikutusta oli suuresti liioiteltu. Tätä uutisoitiin virheellisesti niin, että ei ole olemassa mitään ”plasebovaikutusta”, ja tähän samaan niputettiin myös hoitosuhdevaikutukset klinikassa.

Tähän toistasataa tutkimusta käsittävään analyysiin kerättiin tutkimuksia, joissa oli ollut kolme haaraa: tutkittavan hoidon ryhmä, plaseboryhmä ja ryhmä, jolle ei tehty mitään. Näistä tutkijat vertasivat kahta jälkimmäistä toisiinsa. Havaittiin, että jos päätemuuttuja oli objektiivinen, mitään eroa ei ollut. Jos päätemuuttuja oli subjektiivinen, ero oli pieni.

Tämä uutisoitiin laajasti maailmalla niin, että plasebovaikutusta ei ole. Tutkijat kyllä kirjoittivat eksplisiittisesti tutkimuksen pohdintaosuudessa, että he eivät käsitelleet katsauksessa potilas-lääkärisuhteen vaikutusta, joka voi olla suurelta osin riippumaton plasebon antamisesta.

– On oltava tarkkana. Hoitosuhde ja hoidon kontekstin merkitys jää varjoon, jos suurinta osaa hoitotapahtumasta nimitetään plaseboksi. Plasebopillerit eivät sen sijaan vaikuta mihinkään. Vaikutukset tutkimuksen plaseboryhmässä eivät johdu plasebosta vaan muusta. Kun tutkimusryhmässä puolet saa lääkettä ja puolet plaseboa sokkona, ja jos plaseboryhmässä tapahtuu asioita, niin nämä tapahtumat ovat seurausta esimerkiksi spontaanista paranemisesta tai muusta samanaikaisesta hoidosta. On muistettava, että tutkimuksessakin on aina mukana jonkinlainen hoitosuhde, vaikka se olisi minimaalinen.

Myös nosebovaikutuksen mahdollisuus on hyvä tiedostaa.

–Sillä tarkoitetaan oireiden pahenemista vastaanoton yhteydessä. Esimerkiksi huonosti valitut sanat tai potilaan oireiden mitätöiminen voivat aiheuttaa nosebovaikutuksen.

– Jos kaikesta hyvästä, mitä hoitosuhde saa aikaiseksi, käytetään nimitystä plasebovaikutus, niin siirrämme negatiivisen viestin ”plasebo – vaikuttamaton aine – ei mitään” hyvään hoitosuhteeseen.

Vuokko Maria Nummi, Hammaslääkärilehti 14/2022

Lähteet:

Vaikuttavaa kivun hoitoa -luento Plasebo ja nosebo, lääketieteen filosofian ja etiikan professori (ma) Pekka Louhiala
Placebo Effects: The Meaning of Care in Medicine. Springer, 2020.
Plasebon Arvoitus. Kustannus Oy Duodecim, 2021.

Artikkelin tila:
Julkinen
Vuokko Maria Nummi
Pääkategoria: