puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Pään ja kaulan alueen syöpien säde­hoitovasteen ennustamiseen uusi keino

Pään ja kaulan alueen syöpien säde­hoitovasteen ennustamiseen uusi keino

18.11.2022 klo 02:00

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kantasolutekijä OCT4 on yhteydessä heikompaan sädehoitovasteeseen pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomissa. OCT4-tekijän määrittäminen voi auttaa tunnistamaan potilaat, jotka reagoivat huonosti sädehoitoon, ja ohjata tehokkaamman hoitolinjan valintaan.

Huolimatta hoitomuotojen kehittymisestä pään ja kaulan alueen syövät ovat edelleen huonoennusteisia. Sädehoitoa käytetään usein leikkaushoidon lisänä, ja sädehoitoa voidaan tehostaa edelleen solunsalpaajilla.

Lääketieteen lisensiaatti Johannes Routila tutki korva-, nenä- ja kurkkutautiopin väitöskirjassaan sädeherkkyyteen liitettyjä biomarkkeriehdokkaita, joiden avulla voitaisiin valikoida mahdollisimman tehokas hoitotapa pään ja kaulan alueen syöpiin ja välttää hoitoon liittyviä haittavaikutuksia. Routilan mukaan pään ja kaulan alueen syövän sädeherkkyyden ennustaminen on vaikeaa, eikä sädehoidolle herkistävien solunsalpaajien tarvetta voida nykyisellään ennustaa.

Tutkimusaineisto kerättiin Turun ylipistollisessa keskussairaalassa vuosina 2005–2010 hoidetuista pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomapotilaista (n = 476). Tutkimus tehtiin solulinjakokeiden ja potilasaineiston avulla. Kerätyistä potilasnäytteistä valmistettiin kudosmikrosiru. Biomarkkerien ilmentymistä tutkittiin immunohistokemiallisilla menetelmillä ja in situ -hybridisaatiolla.

Tutkimuksen mukaan pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpäsolulinjoissa oli CIP2A-proteiinin kopiolukumuutoksia, joiden havaittiin olevan yhteydessä heikentyneeseen ennusteeseen. Lisäksi havaittiin, että kantasolutekijä OCT4 oli merkitsevästi yhteydessä solujen sädeherkkyyteen syöpäsolulinjoista kootussa solumikrosiruaineistossa. Nykyisin käytetyt biomarkkeriehdokkaat suoriutuivat huonosti potilaiden ennusteen määrittämisestä, mutta kantasolutekijä OCT4 ennusti levyepiteelikarsinooman huonoa sädehoitovastetta. Sädehoitovasteen ja hoidon ennusteen osoitettiin paranevan, jos hoitona käytettiin sisplatiinipohjaista kemosädehoitoa.

– OCT4-määrityksen avulla voitaisiin helpottaa valintaa tavanomaisen sädehoidon ja sisplatiinitehostetun sädehoidon välillä, toteaa Routila Turun yliopiston tiedotteessa.

Routila myös muistuttaa, että tutkimuksessa käytettiin tavanomaista ja rutiinidiagnostiikkaan hyvin sopivaa immunohistokemiallista värjäystä, eli määritys voitaisiin tehdä vaikka jokaiselta syöpäpotilaalta ilman huomattavia lisäkustannuksia ja etenkin ilman diagnostiikkaviivettä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 13/2022

Lähteet:

Routila J. Molecular biomarkers in head and neck cancer – Evaluation of biomarkers in prognostication and radiotherapy response prediction. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto; 2022.

Tutkimuksessa kehitettiin uudenlainen tapa tunnistaa sädehoidolle huonosti reagoivat potilaat. Turun yliopiston tiedote 17.10.2022.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Alakategoria: